Ekovisterlo with Vosa, new and easy constructed language: Vosa Vosdav

a, b, c (cöynva-s = soinnillinen s ), d, e, f, g, h, i, j, k, l, m, n o, p, r, s, t, u, v, y, ä, ö. Syklirli konssi oo 16 a vousi oo 8, virili 24 kirkasi.
Siis konsonantteja on 16 ja vokaaleja 8, yhteensä 24 kirjainta.

Ersasi kirkasi temuuta taj itsi voota tejää enli.
Erisnimien kirjaimet muutetaan tai ne voidaan jättää ennalleen.
q > kv, w > vu, x > ks, Z > ts å > oo, a tuasi vova marksi. = ja muut mahdolliset merkit.

A-öjär = Aakkosjärjestys: a, b, c, d, e, f, g, h, i, j, k, l, m, n, o, p, r, s, t, u, v, y, ä, ö.
Kirkasi sahööte = Kirjaimien ääntäminen: aa, bee, cee (cöyhva s = soinnillinen s ), dee, ee, ef, gee, hoo, ii, jii, koo, el, em, en, oo, pee, er, es, tee, uu, vee, yy, ää, öö.
Sahööte oo li fin sahööte. Sasi sahööta li itsi kiirta. Öej: Äng-sahö nk a ng. C oo cöyhva s, shu-s kautsaata vy sh.
Ääntäminen on suomen kielen ääntämisen mukaan. Sanat äännetään niin kuin ne kirjoitetaan. Paitsi: Äng-äänne nk ja ng. C on n soinnillinen s, suhu-s ilmaistaan sh:lla.

Saof lypo oo tihna la isva saik, mut in sasa voo frili lypoo er saiksi, kona tonoaafta lyposi. Na kirkasi sahööta voo in itsi oo in er vosasi oova vaoipsi, na a itsi erisli in bessahööte autervokaa a vokadaata re kirka.

Sanan paino on yleensä ensimmäisellä tavulla, mutta puheessa voi vapaasti painottaa eri tavuja, jolloin saadaan korostuksia aikaan. Kirjaimia äännettäessä voi niissä olla eri kielissä olevia vivahteita, kunhan ne vain perusääntämykseltään erottuvat ja tunnistetaan samaksi kirjaimeksi.

Osasi - Substantiivit

Tesa muu tu osa vy aap ur vouduute taj vy rupaa -so, -o taj -te -önsasi.
Verbistä tulee substantiivi ottamalla vokaalinkahdennus pois tai liittämällä -so, -o tai -te-päätteet.

Vasa muu tu osa vy rupaa -o önsa.
Adjektiivista tulee substantiivi liittämällä o -pääte.

Sisakau vy -si önrupa, sa > sasi. Sivio vi si-önrupa > sisato.
Monikko si-päätteellä, sana = sa, sanat = sasi. Kollektiivi si-alkuliitteellä, sanasto = sisato (to = tuote).

Ofsa vi -of önrupa a of edsa.
Genetiivi -of päätteellä ja of prepositiolla.

Aj, ajof. Matti. Mattiof.
Minä, minun. Matti, Matin.

Mattiof a Majaof tuvö oo hapir saa: Tuvö of Matti a Maija.
Matin ja Maijan auto on parempi sanoa: Tuvö of Matti a Maija.

Tihna ej niidta ofsa, tajli in fin or in eng teoota. Edkali solof ylpir = sol ylpir
Usein ei tarvita genetiiviä, vaikka suomen tai englannin kielessä käytetään, esim. solun ylikasvu = sol ylpir.

Cejsi a culosakausi ej oo. Culosakausi kautsaata vi edsasi a desasi, kosi voota rupaa ali tu jursa.
Sukuja ja sijamuotoja ei ole. Sijat ilmaistaan prepositioilla ja postpositioilla, joita voidaan liittää myös juurisanaan.

Defsasi - Artikkelit

Defsasi ej oo, mut itsi lireobva kautsasi aafta tukaava cuosasi.
Artikkeleita ei ole, mutta niitä vastaavia ilmaisuja saadaan osoittavilla pronomineilla.

Tä, ät, it, täsi, ätsi, itsi.
Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne.
Sa ö voo ali kautsaa kratvao.
Sana ö voi myös ilmaista epämääräisyyttä.

Vasasi - Adjektiivit

Ki vasasi oof önrupa -va. If va-önsa oo in tua losi sa, it ejpirnen oo vasa a vy va-önrupa ej aaf kautee tua sasi li vasasi. Ejre kva = 4.
Kaikilla adjektiiveilla on loppuliite -va. Jos va-liite on muissa kohdissa sanaa, se ei ole enää adjektiivi ja va-loppuliitteellä ei saa muodostaa muita sanoja kuin adjektiiveja. Poikkeus kva = 4.

Pirkau kauteeta vy önrupa –pir. Stkau kauteeta vy –st önrupa. Itsi rupaata vy aap yr -va.
Komparatiivi muodostetaan loppuliitteellä: -pir. Superlatiivi muodostetaan -st loppuliittellä. Ne liitetään, ottamalla pois –va.

pipir = suurempi. pist = suurin.
pir = enemmän, rip = vhemmän
piir = kasvaa, riip = vähentyä.

Sisasi - Lukusanat

is, du, tre, kva, fiv, sik, sev, aht, nan, bas, basis, basdu, dubaskva, ces, cesdu, dis, disduces, fos, gus, hys, jäs, kös.
1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 20, 24, 100, 102, 1000, 1200, miljoona, miljardi, tera, peta, eksa

Vy paersioote lijär deriivta sasi li eddeva serisi, vy deva edrupasi. Luokitusjärjestelmän avulla johdetaan sanoja peräkkäisinä sarjoina, seuraavilla etuliitteillä: ba-, ce-, di-, fo- , gu-, hy-, jä-, kö-. Sivaosi of siösa aafta vy deva sasi. Lukujen monikerta on saatu seuraavilla sanoilla: bas, ces, dis, fos, gus, hys, jäs, kös = 10, 100, 1000, 10⁶, 10⁹, 10¹², 10¹⁵, 10¹⁸ deka, hehto, kilo, mega, giga, tera, peta, eksa = kymmenen, sata, tuhat, miljoona, miljardi, tuhat miljardia, miljoona miljardia, miljardi miljardia.

Järsisasi kauteeta vy –va önrupa. Järjestysluvut muodostetaan va-päätteellä. Isva, treva = Ensimmäinen, kolmas.

Iksi kauteeta vy -ik-önrupa. Duik, kvaik, fosik. = Osat muodostetaan -ik-päätteellä. Puoli, neljännes, miljoonasosa (mikro)
Basik, cesik, disik, fosik, gusik, hysik, jäsik, kösik = 10^-1, 10^-2, 10^-3, 10^-6, 10^-9,10^-12, 10^-15, 10^-18.

Cuosasi - Pronominit

ö = jokin
ejjo = kukaan
ejko = mikään
ipsi = muutama
ko sattaj = mikä tahansa
ki = kaikki, jokainen
Aj, ja, hä, ajsi, jasi, häsi. Ej sakausi.
Minä, sinä, hän, me, te, he. Ei taivutusmuotoja.

Tä, ät, it, täsi, ätsi, itsi. Ej sakausi foukausi
Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne. Ei taivutusmuotoja.

Oofo aafta vy rupaa of-önsa tu cuosa.
Omistus saadaan liittämällä of-pääte pronominiin.

kojo = joka, ko = mikä
Aut a tua , rupaata tu tesasi, kona tesa obmark muu.
Itse ja muu = aut ja tua, liitetään verbeihin, jolloin verbin merkitys muuttuu.

tua tua = toinen toistaan, tuasi tuasi = toiset toisiaan

aj = mä
aj = minua
aj = minut
aj aut = itseni
ajof = minun
ajsi = me
ajsi aut = itseämme
ajsi aut = itsemme
ajsiof = meidän
ät = tuo
ät = tuo tuolla
ätsi = nuo
dutaj = kummatkin
dutajej = kumpikaan
dutajko = kumpi
duvio = kumpikin
duvio = molemmat
ejjo = ketään
ejko = mistään
ejkointu = mihinkään
ejkojo = kenkään
ejkojo = kukaan
ejkolo = missään
ejkotu = minnekään
ejö = ei mikään
ejö = ei mitään
ejö = mikään
ejö = mitään
ejö tua = mikään muu
ejtajdu = ei kumpikaan
for ja = sinulle
hä = hän
hä = hänet
hä aut = itsensä
häof = hänen
häsi = he
häsi aut = itseänsä
häsi aut = itsensä
häsiof = heidän
intuasi = muun muassa
ipsi = jokunen
ipsi = muutama
it = se
it öb it = se siitä
itof = sen
itsi = ne
itsiof = niiden
ja = sä
ja = sinä
ja = sinua
ja = sinut
ja aut = itseäsi
ja aut = itsesi
ja aut = sinä itse
jaof = sinun
jasi = te
jasi aut = itseänne
jasiof = teidän
ki = joka
ki = jokainen
ki = kaikki
kiki = joka ikinen
kiki = kaikki
kiki = kaikki tyynni
kiof = jokaisen
ko = joka
ko = mikä
ko = mitä
ko sattaj = mikä tahansa
ko sattaj = mitä vaan
koin kona = missä milloinkin
kointu sattaj = mihin hyvänsä
kojo = joka
kojo = ken
kojo = ketä
kojo = kuka
kojo sattaj = kuka tahansa
kojofor = kenelle
kojo-of = jonka
kojo-of = kenen
kojosi-of = joiden
kojotu = kenelle
kojout = keneltä
kole = mille
kolo = missä
kolo a = missäkin
kolo sattaj = missä tahansa
koö = joka
koö = jota
koö sattaj = joskus tätä joskus tuota
koö sattaj = mitä milloinkin
koöb = mistä
ko-of = minkä
kosiof = joiden
kotu = minne
kotu a = minnekin
kout = mistä
kout a = mistäkin
le it = sille
le tä = tälle
mu = joksikin
obki = kukin
ripstli ej = ei ainakaan
si = moni
si = monta
si = usea
siko = montako
sivako = mones
tä = tää
tä = tämä
tä = tätä
tajdu = jompikumpi
täna = tänä
täsi = nämä
täsiof = näiden
tu aj = minulle
tu hä = hänelle
tu ja = sinulle
tu ki = jokaiselle
tu ölo = johonkin
tua = muu
tuasiof = muiden
ut aj = minulta
ut ja = sinulta
ut tua = muusta
vy tä = tällä
ö = eräs
ö = jokin
ö = jotain
ö = jotakin
ö = muuan
öb aj = minusta
öb hä = hänestä
öb tua = muusta
öfaut = oma itsensä
öjo = joku
öjo-of = jonkun
öjosi = jotkut
ösi = jotkin

Kootesasi - Kysymyssanoja

Ko? = Mikä? Mitä?
Kojo? = Kuka? Ketä?
Kova? = Milllainen?
Koli? = Miten? Kuinka?
Kovy? = Minkä avulla?
Kovi? = Minkä kanssa?
Kona? = Milloin?
Kono? = Paljonko kello on?
Kori? = Paljonko?
Siko? = Montako?
Koli piva? = Kuinka suuri?
Kolo? = Mikä paikka?
Koin? = Missä?
Tut kojo? = Kenen luona?
Kotu? = Minne?
Kout? = Mistä?
Kosy? = Miksi?
Kofor? = Mitä varten?
Itko? = Sekö?
Häko? = Hänkö?
Täko? = Tämäkö?
Ätko? = Tuoko?
Ko ja tee? = Mitä sinä Teet?
Teeko ja? = Teetkö sinä?
Jako tee? = Sinäkö teet?
koo = kysyä
ook = vastata
koote = kysymys
ookte = vastaus

Tesasi - Verbit

Tesa kauteeta vy duute önva vou of sa.
Verbit muodostetaan sanan viimeisen vokaalin kahdennuksella.
te, tee = teko, tehdä
sirepipri, sirepiprii = standardi, standardoida.

Passiv kauteeta vy rupaa vi tesa ön -ta.
Passiivi muodostetaan liittämällä verbin loppuun –ta.

Nokausi: Aj tee, aj tee-en, aj oo tee-en , aj ooen tee-en. Aj teene. Tee-enta. Teetane. Tee-en, kiiren.
Aikamuodot: Teen, tein, olen tehnyt, olin tehnyt. Tulen tekemään. Tehtiin. Tullaan tekemään. Tehty, kirjoitettu.

teenen vy -nen rupa, toolnen
tekeillä -nen-liitteellä, rakenteilla = toolnen

Vaoliosi: riikva, oo riiken, oota riiken taj oo riikenta. Hä oota kavodaaen hojo. Hä oo kavodaaen aj. Hä oof kavodaaen hojo in tösi.
Partisiipit: Lukeva = riikva, oo lukenut = oo riiken, luettu = oota riiken tai oo riikenta. Hän on tunnettu henkilö. = Hä oota kavodaaen hojo. Hän on tuntenut minut. = Hä oo kavodaaen aj. Hänellä on tunnettu henkilö töissä. Hä oof kavodaaen hojo in tösi.

Medlin piit teoo, if uutif tre reva vousi edde for soklirvao. tee-en
Väliviivaa tulee käyttää, jos tulisi kolme samanlaista vokaalia peräkkäin selvyyden vuoksi. tee-en

Ifolusa: If aj ooif ritsva, aj ääfif öftol.
Ehtolause: Jos olisin rikas, ostaisin omakotitalon.

Mejlusa: Aj meej altoo tralö.
Potentiaali, mahtaa: Minä perustanen yrityksen.

Pötusalusa: Tuu ja nitu! Tuu jasi nitu! Tuu ajsi nitu! Tuu hä nitu! Tuu häsi nitu!
Imperatiivi, käskylause: Mene ulos! Menkää ulos! Menkäämme ulos! Menköön hän ulos! Menkööt he ulos!

Kolusa: Tuuko ja (intu) fäflo? Je (aj tuu). Ej (aj ej tuu).
Kysymyslause: Menetkö kauppaan? Kyllä (menen). En (mene).

Isna tesasi nörupa oo is-: = Kerran verbeillä alkuliite is-: saa = sanoa, issaa = mainita.
Luna, si isnosi nörupa oo si- taj vy duteeta jursa: = Pitkään, monta kertaa verbeillä alkuliite si- tai kahdennetaan kantasana: sisasaa = puhella, sasaa = puhua
Syklirli si-kau oo tesaof sisakau a is- oo tesaof issakau.
Siis si- verbin monikko, is- verbin yksikkö.

Kauteo of obsa-aafva a ejobsa-aafva tesasi. Tesa voo oo in beskau tajdu, täna ob obva tesa aafta ejobva vy aut-edrupa a ejobva vy te- taj pa-edrupasi.
Transitiivi- ja intransitiiviverbien muodostus. Verbi voi olla jo perusmuodossa jompi kumpi, tällöin transitiiviverbistä saadaan intransitiivinen aut-etuliitteellä ja inransitiiviverbistä transitiivinen te– tai pa-etuliitteillä.
kautee lusasi = muodostaa lauseita
vomhom autkautee = höyryä muodostuu
eem = syödä
paeem = syöttää
It nöö. = Se alkaa.
Hä tenöö tö. = Hän aloittaa työn.

Autli vy tesa edsa = Itsestään verbeillä alkuliitteellä: aut = itse, kaa = katsoa, autkaa = näkyä.
deev = kehittää, autdeev = kehittyä
vy tua = muilla:
Hä tuakuuten häöf päsiheör. = Hän leikkautti tukkansa.
kuut = leikata
kliin = puhdistaa
autvoosh = peseytyä
tuavoosh = pesettää
autkliin = puhdistua
tuakliin = puhdistuttaa

Asasi a tuasi – Konjunktiota ja muita

a = ja
a ali = sekä
a ej = eikä
ali a = myöskin
amut = kuitenkin
dein = perässä
detu = perään
duvio = kumpikin
duvio a = sekä että
edel = edeltä
edle = edelle
ej = ei
ejali = myöskään
ejejje = tokko
ejejje = tuskin
ejtajdu = ei kumpikaan
ejtajli = joskaan
en = ennen
en li = ennen kuin
for = varten
gö = eteen
gö = puolesta
göfali = myötä
if = jos
ifej = ellei
ifej = jollei
ifliko = mikäli
il = kuin
in kojosi = joissa
intuasi = muun muassa
isna a = kerrassaan
iten = sitten
itli = niin
itli = siten
itli li = niin kuin
itnapir = sittemmin
itsy = joten
itsy = siksi
itsy a = jotenka
itvälna = sillä välin
je = jaa
je = joo
je = kyllä
jea = jopa
jea = peräti
jetajli = joskin
kadetu = taa
ko sattaj = mikä tahansa
kointu = mihin
Koli väkava it oo a! = Kuinka hieno se onkaan / onkin!
kolo = kussa
kolo = missä
kona = jolloin
kona = koska
kona = milloin
kona a = milloinka
kona la sattaj = missä milloinkin
kona sattaj = milloin tahansa
kona sattaj = milloin vain
kotu = jonne
kotu = kuhunka
kotu = minne
koö sattaj = mitä milloinkin
li = kuin
li = kuten
lije = muka
lije = mukamas
mut = mutta
mut = vaan
na = kun
na anen = kun taas
ne = jälkeen
ne = kuluttua
obri = kohden
pirnen = vielä
pirri = ynnä
rena = samalla kun
rilje = toki
rilli a = todellakin
rilsyli = tosin
ripnenko = joko
sattaj = kuka tahansa
sattali = ties
syfor = koska
syfor = sillä
syklirli = siis
syt = että
syt = jotta
sytej = jottei
taj = tai
taj = taikka
taj = vai
tajdu = jompikumpi
tajko = joko
tajli = vaikka
tajli a = vaikkakin
tuasaali = eli
tuasaali a = elikkä
tuitna = siihen asti kun
tuna = kunnes
urtuli = lähtien
vy it = sillä
ättu = asti
ättu = saakka

Lilonosasi - Adverbit

Lio koli, kasaata vy li-önsa, edkali hava, hali, havali.
Tapaa miten, ilmaistaan li-päätteellä, esim. hava = hyvä, hali tai havali = hyvin.

Lo a tuasi lilonosasi liva sasi voota kautee vy edsasi a desasi, kaa ja itsi ut deva iplo. Na itsi rupaata saof bod, muu sa mu lilonosa kautsa.
Paikkaa ja muita adverbien kaltaisia sanoja voidaan muodostaa prepositioilla ja postpositioilla, katso seuraavasta kohdasta niitä. Kun ne liitetään sanan runkoon, tulee sanasta adverbi-ilmaisu.
täla, täin = täällä, tässä

Ri koli piri kasaata vy ri-rupa.
Määrää kuinka paljon, ilmaistaan ri-päätteellä.
piva = iso, piri = paljon. si = monta

No kona kautsaata vy -na-rupa taj na edsa.
Aikaa milloin, ilmaistaan -na-päätteellä tai na-prepositiolla.
itna = silloin,
tanna = päivänä, päivällä
välna, in väl = välillä, välissä
in tan = päivässä

Sy voota kasaa sy-rupa.
Syytä voidaan ilmaista sy-liitteellä.
täsy = tämän vuoksi

Kaa pir ut ö vosa sisato! = Katso lisää vosan sanastosta!

Edsasi a desasi - Prepositiot ja postpositiot

al = alla
alle = alle
alli = ali
cu = suhteen
de = jäljessä
dein = perässä
detu = perään
dimtut = liepeillä
edla = edellä
ejli = ilman
ejli = vailla
el = päältä
en = ennen
en = vaille (kello)
far = kaukana
for = varten
gö = puolesta
in = sisällä
in = sisässä
in micu = kannalla
inosidla = sisällä, sisäpuolella
insio = seassa
intu = sisään
intu = sisälle
intuni = kautta
inut = sisästä
iten = sitten
kadetu = taa
kadetu = taakse
kadeut = takaa
kaedtu = eteen
kaut = ilmi
la = päällä
le = päälle
lule = pitkälle
luraf = varrella
lytu = alas
midin = keskellä
mu = -ksi, joksikin (tulla)
na = aikana
ne = jälkeen
nitu = ulos
nööli = alkaen
ob (tee-en) = -sta, jostakin (tehty)
obcu = kohtaan
obla = perillä
obri = kohden
-of = genetiivin pääte
ofvi = hallussa
ofvi = mukana
revi = yhdessä
sidin = sivussa
sidtu = sivuun
sidvi = rinnalla
sidvi = vieressä
siovi = keskuudessa
sy = johdosta
syfor = sillä
syfor = takia
syfor = vuoksi
tu = luo
tu = luokse
tu = tykö
tu a ut = edestakaisin
tu keili = kumoon
tuitna = siihen asti kun
tuno = mennessä
tuob = kohti
tut = äärellä
tut = ääressä
tut = luona
ut = luota
ut no = lukien
utel = alta
utit na = siitä asti kun
vältu = väliin
vi = kanssa
vi = kera
vili = mukaan
vy = avulla
ylla = ylhäällä
ylli = yli
ylli = ylitse
yltalla = yllä
yltu = ylös
yr = pois
ättu = asti
ättu = saakka
ög = vastaan
ögtu = vasten

Kaa pir ut ö vosa sisato! = Katso lisää vosan sanastosta!

Sajär - Sanajärjestys

In kosi teolusaik uut ed josa.
Kysymyksissä predikaatti tulee ennen subjektia.
Ooko ja? = Oletko sinä?

In pösakau tesa uut ed hojocuosa taj hojo obmaarkva sa.
Käskymuodossa verbi tulee ennen persoonapronominia tai henkilöä tarkoittavaa sanaa.
Tee ja! = Tee!
Tee hä! = Tehköön!
Tee jasi! = Tehkää!

Obsa lo voo siermuu. Oo amut obtaark, syt josasi a obasi ej auträäj vigög. Vy lypoo a sajär voo yloob itsi curovao.
Objektin paikka voi vaihdella. On kuitenkin huomioitava, että subjektit ja objektit eivät sekoitu keskenään. Sanoja painottamalla ja sanajärjestyksellä voi korostaa niiden tärkeyttä.
Aj tool (toolne) kava tol. Kava tol aj tool. Aj toolnen kava tol.
Minä rakennan kauniin talon. Kauniin talon minä rakennan. Minä olen rakentamassa kaunista taloa.

Linolosa lo in lusa voo siermuu vili lypoote.
Adverbin paikka lauseessa voi vaihdella painotuksen mukaan.

Välmarksi teo - Välimerkkien käyttö

Dotsi, ierdotsi, dotiksi, dudotsi, kootemarksi, sämarksi, soosolinsi, kasiö erurpaavosi, saiklinsi oo li in fin taj in eng. If vältu vipaiksi uut du re vousi, itsi erurpaata vi saiklin, syt ej du re vousi in sa muu vi tesa likava. Reli voota luva sasi sabessi erurpaa vy saiklinsi taj vy lufva väl a ali itna, na rupaata vipaiksi sa auträäjif vi tua sasi.

Pisteet, pilkut, puolipisteet, kaksoispisteet, kysymysmerkit, huutomerkit, ajatusviivat, numeroiden erottimet, tavuviivat, lainausmerkit ovat kuten suomen tai englannin kielessä. Jos yhdysosien väliin tulee kaksi samaa vokaalia, ne erotetaan tavuviivalla, ettei kaksi samanlaista vokaalia sanassa tule verbin kanssa samannäköiseksi. Samoin voidaan pitkien sanojen sanakantoja selvyyden vuoksi erottaa tavuviivalla tai tyhjällä välillä ja myös silloin, kun yhdyssosia liitettäessä sana sekoittuisi toisiin sanoihin.

Piva nökirka - Iso alkukirjain

Lusa nökirka, ersasi, in mo ersasi oova kemdava marksi a ulsasi kiirta vi piva nökirka.
Lauseen alkukirjain, erisnimet, aineiden nimissä olevat kemialliset merkit ja lyhenteet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.

Sa iikte le er leijärsi - Sanan jakaminen eri riveille

Split between stem words or preferably not separate words into different lines.
Iik ja el väl jursasi taj mihastli ej iik sasi intu er leijärsi.
Jaa kantasanojen väliltä tai mieluiten älä jaa sanoja eri riveille.

Sasi diirte - Sanojen johtaminen

Alide oo, syt vostli piri deriivta sasi ob besjursaiksi. If sa muu luva, a it ej voota dakavoli deriiv ob tihnava bessasi vy sivipaa, kaata edkali ob eng taj kölleili hali kavodaaen sasi beso, koö uulta na niidta a rupaata voli pirönsa for kautsaa sa iksio edkali pe, lo a itli depirna (aid.). Na kauteeta vipasasi voota paa tu itsiof väl saiklinsi, if sa auträäjif vi tua sasi a vipaiksi hokauute oo soklirpir. Taj vipasa voo oo savipö luf til inväl saof iksi.

Periaate on, että mahdollisimman paljon johdetaan sanoja perusjuuritavuista. Jos sanasta tulee pitkä, eikä sitä voida ymmärrettävästi johtaa yleisistä kantasanoista yhdistelemällä, katsotaan esim. englannin kielestä tai maailmanlaajuisesti hyvin tunnetuista sanoista kanta, joka lyhennetään tarvittaessa ja liitetään mahdollisesti lisäpääte ilmaisemaan sanaryhmää esim. eläin, paikka jne. Yhdysosia muodostettaessa voidaan laittaa niiden väliin tavuviivoja, jos sana sekoittuisi muihin sanoihin ja yhdysosien hahmottaminen on selvempää. Tai yhdyssana voi olla sanaliitto tyhjä tila sanan osien välissä.

Besvososi - Peruskäsitteitä

a = ja
aj / ja = minä / sinä
aut / tua = itse / muu
cu = suhde, asenne
da, daa = tieto, tietää
dir = suunta
dä = tiede
ed / de = edellä / jäljessä
ee, eo = elää, elämä
eem, em = syödä, ruoka
-en, -ne = verbeillä mennyt aika, futuuri
ep / pe = kasvi / eläin
ev / ve = elin / jäsen
faa / aaf = antaa / saada
fi, fii = tunne, tunto, tuntea
gaa / aag = viedä / tuoda
hava / ahva = hyvä / paha
ho, hom, ham = henki, ilma, kaasu
hä = hän
häp = tapahtuma
hö, vohöö = ääni, kuulla
il = kuin (vertailussa erilainen kuin)
in / ni = sisällä / ulkona
is / si, -si = yksi / moni
it = se
-jo, hojo = -ja, -jä, henkilö
jo, -jo = henkilö, tekijä
jär / räj = järjestys / epäjärjestys
kaa = katsoa
kat / tak = valo / pimeys
kava / akva = kaunis / ruma
koote, -ko, koo / ookte , ook = kysymys, kysyä / vastaus, vastata
kä = väri
la / al = päällä / alla
le / el = päälle / päältä
li, -li = kuin, -sti, miten
lio = tapa
lo, -lo = paikka
ma / am = isä / äiti
mamsi = vanhemmat
mi = mieli
mo, -mo = aine, materiaali
mä / äm = mies / nainen
mämsi = ihmiset
na, -na = kun, aikana
ne / en = ennen / jälkeen
nen = nyt
no, -no = aika
novva / vonva = uusi / vanha
nuva / unva = nuori / vanha
o, -o = olio
-of, of = genetiivi
oo = olla
oof, ööf = olla jllakin, omistaa
paa / aap = panna / ottaa
pit, piit = pakko, täytyä
piva / ipva = suuri / pieni
po, pori = voima, energia
pö = valta
rau = pyöreys
re / er = sama / eri
ri, -ri = määrä
ro, rov = arvo, raha
sa, saa = sana, sanoa
si- = kollektiivi
so, soo = asia, ajatella
sta, nista = tilanne, kunto, sää
sy / ys = syy / vaikutus
söö / öös = muistaa / unohtaa
-ta = passiivi
te = teko
tee = tehdä
ter / ret = terveys / sairaus
to, -to = tuote
too = tuottaa
tu / ut = luokse / luota
tuu / uut = mennä / tulla
tä / ät = tämä / tuo, tietty
tö = työ
uo, uu = liike, liikkuminen, liikkua
uus, us = uskoa, usko
vam = vesi
vao, -va = laatu, adjektiivi
vi, vi- ,-vi = kanssa, yhdessä
vo = väline
voka = näkö
voo = voida
vos = kieli
vö = kone
ylva / lyva = korkea / matala
ö = jokin

Sisakau a sivio: = Monikko ja kollektiivi: kam = kivi, kamsi = kivet, sikam = kivikko

Kemdava mosi, erobli nömosi, ersaata mo + kemdava mark.
Kemialliset aineet, varsinkin alkuaineet nimetään mo + kemiallinen merkki.
moFe = rauta (sahööta mofe, lausutaan mofe ), moCuSn = pronssi (kausaata mocusn, lausutaan mocusn).

Ögiplosi kauteeta vy töönte kirkasi öggöli taj vy ej-, -ej rupasi.
Vastakohdat muodostetaan kääntämällä kirjaimet päinvastaisesti tai ej-, -ej –liittein.
ej = ei, je = kyllä.

Tesasi kauteeta vy vouduute
Verbit muodostetaan vokaalin kahdennuksella
eej = kieltää, jee = myöntää

Vasasi kauteeta vy –va rupa
Adjektiivit muodostetaan –va-päätteellä
ejva = kielteinen, jeva = myönteinen.

Lio kasaata vy –li rupa
Tapaa ilmaistaan li-päätteellä
hava = hyvä, hali = hyvin, ahva = paha, ahli = pahoin

Tesasi a vasasi teeta mu osasi vy pirpaa -so, -o taj –te rupa.
Verbeistä ja adjektiiveista tehdään substantiiveja lisäämällä -so, -o tai –te -liite.
hava hyvä, havao = hyvyys.
tee = tehdä, te = teko, teete = tekeminen.
Taj kau of tesasi ejli vouduute oo ripnen osa. Na rupa pirpaata, itli tesasi voota tejää vouduute, if obraata yloob teete taj aap yr itli muu lupir sa.
Tai verbeillä ilman vokaalinkahdennusta oleva muoto on jo substantiivi. Kun pääte lisätään, niin verbeillä voidaan vokaalinkahdennus jättää, jos halutaan korostaa tekemistä tai ottaa pois niin tulee lyhyempi sana.

Vy vousi lylrisi:
Vokaaleilla asteita:
da = tieto, dä = tiede
vo = väline, vö = kone
lo = paikka, lö = laitos
tuu = mennä, tyy = juosta
saa = sanoa, sää = huutaa
soo = ajatella, söö = muistaa

Dute, nori, povao a pirio:
Toistoa, kestoa, voimakkutta ja paljoutta:
saa = sanoa, sasaa = puhua
hee = hymyillä, hehee = nauraa
ipva = pieni, ipipva = pienenpieni

Ippiirte a pipiirte:
Pienennös ja suurennos:
mä = mies, ipmä = poika
jär = järjestys, räj = epäjärjestys, piräj = kaaos.
mej + ulva (mejli = ehkä), mejulva = lyhyehkö
mejipva = pienehkö

Paersioote eddeva serisi, na ja deriiv sasi! - Luokittle peräkkäisiä sarjoja, kun johdat sanoja!

Mu deva koodte lijär – paersioote lijär, kona ej niid ideavoo itli si ersafasi for eddeva rolylrisi, täsi autervokaa ali sahöli rafli hali ut tuasi (konssi in a-öjär, ne kosi oo paaenta vousi in a-öjär. Paersioote lijär for deriiv sasi eddeva serisi, edrupasi: ba-, ce-, di-, fo-, gu-, hy-, jä-, kö-. Voota patee ali tuasi siremuuen bessi na diirte, if itsi oo hyjsiviculi kadava.

Seuraavana koodausjärjestelmä – luokitusjärjestelmä, jolloin ei tarvitse keksiä niin paljon nimityksiä peräkkäisille arvoasteille, nämä erottuvat foneettisestikin melko hyvin toisistaan (konsonantit aakkosjärjestyksessä, joiden jälkeen on laitettu vokaalit aakkosjärjestyksessä). Luokitusjärjestelmä sanojen johtamiseksi peräkkäisinä
sarjoina, etuliitteet: ba-, ce-, di-, fo- , gu-, hy-, jä-, kö-. Voidaan käyttää myös muita vakiintuneita kantoja johtamisessa, jos ne ovat kansainvälisesti tuttuja.

Luokittele etuliitteillä peräkkäiset sarjat johtaessasi sanoja

Sahöva kavao, liedkavao, katoolivao voota aaf pir tu vos - Foneettista kauneutta, ilmeikkyyttä, kuvaannollisuutta voidaan saada kieleen enemmän

Pateeta ja in bessasi pir duervousi.
Käytetään kantasanoissa enemmän diftongeja.
ae. ea, ai, ia, ao, oa, au, ua, ei, ie, eo, oe, eu, ue, io, oi, iu, ui, iy, yi, iä, äi, iö, öi, ou, uo,yä, äy, yö, öy, äö, öä. ..
Tesasi oof du re eddeva vousi. Tuaelli piit soo sahööte gnovao a sasi siitte tu kiova lusasi.
Verbeissä tulee kaksi samaa vokaalia peräkkäin. Toisaalta on ajateltava sanojen lausumisen helppoutta ja sanojen istumista kokonaisiin lauseisiin.

Mu bessasi aphakaata saiksi, kosi ej oo pirnen na teo.
Kantasanoiksi valitaan tavuja, jotka eivät ole vielä käytössä.

Voo istaark vy ctrl-f klikvosi aafva seekte leimol in sikariikvo, syt ej sisato oof ripnen tä bes a kirka vipa, en na novtee novva bessa taj deriiven sa.
Voi tarkistaa ctrl-f-näppäimillä saatavalla hakukentällä selaimessa, ettei sanastossa jo ole tätä kantaa ja kirjainyhdistelmää, ennen kuin luo uutta kantaa tai johdosta.

Obhääng ob sisato koli hava, soklirva a gnoli daav Vosa muu. Sasi deriivte oo talhevriite a hastvostaate välla deva alidesi:

1. Sasi oo vostli ulva.

2. Sasi piit autervokaa ut tua sasi.

3. Sasi oo sahöli katoova, kava a gnoli sahöö.

4. Sasi oo deriiven tuvisdali ut besvososi.

5. Tihnast sasi oo sina bessasi.

6. Vaoipsi voo kautsaa vy defsi taj novva besvososi.

7. Ej tarkli re obmaarkva remarksasi taj resasi.

8. Ögsasi, ögiplosi ob bessasi kauteeta töönen kirkasi ut nö tu ön taj vy ej-rupa.

9. Aapta ob voso ö autervokaava obervao a it teoota in deriivte.

10. If deriivva sa kasaata luufli vy besvososi, muu ylrili luva sasi.

11. Urpiitta aapte sasi reili ob tua vossi, tutraata kina deriiv ob besvososi.

12. If sa oo sahöli hali katoova a siit tu Vosa hali a ooif ongva deriiv ob besvososi , itli voo taa aap bessi ob tua vossi.

13. Voota teoo däva daersasi edkali öb eösi, terdä, kosi oo in tihnavos rafli hitnova.

14. Piit pirpaata novva bessaiksi, syt vos muu ritspir a väkapir.

15. Vosa piit tee tarkli a isklirsoli kautsaava vos.

16. Na vosmuute Vosa mu tua vossi, piitif kees hast lireobsi, tarkpiir a liim itsiof obmarksi tu is voso.

Sanastosta riippuu kuinka hyvä, selkeä ja helposti opittava Vosasta tulee. Sanojen johtaminen on tasapainoilua ja optimointia seuraavien periaatteiden välillä:

1. Sanat ovat mahdollisimman lyhyitä.

2. Sanojen on erotuttava muista sanoista.

3. Sanat ovat äänteellisesti merkityksiä kuvaavia, kauniita ja helppo ääntää.

4. Sanat ovat loogisesti johdettuja peruskäsitteistä.

5. Yleisimmät sanat ovat usein kantasanoina.

6. Vivahteet voi ilmaista määritteillä tai uusilla peruskäsitteillä.

7. Ei tarkasti samaa tarkoittavia synonyymeja eikä homonyymeja.

8. Antonyymit, vastakohdat kantasanoista muodostetaan käännettynä kirjaimet alusta loppuun tai ej-liitteellä

9. Otetaan käsitteistä jokin erottuva piirre ja sitä käytetään johtamisessa.

10. Jos johdettava sana kuvataan tyhjentävästi peruskäsittein, tulee liian pitkiä sanoja.

11. Vältetään muista kielistä suoraan sanojen ottamista, pyritään aina johtamaan peruskäsitteistä.

12. Jos sana on äänteellisesti hyvin kuvaava ja istuu Vosaan hyvin ja olisi hankalaa johtaa käsitettä peruskäsitteistä, niin voidaan ottaa kantoja muista kielistä.

13. Voidaan käyttää tieteellisiä termejä esim. eliöstöstä, lääketieteestä, mitkä ovat yleiskielessä melko harvinaisia.

14. On lisättävä uusia kantatavuja, että kielestä tulisi rikkaampi ja hienompi.

15. Vosasta tulee tehdä tarkkaan ja yksiselitteisesti ilmaiseva kieli.

16. Käännettäessä Vosaa muihin kieliin, tulisi löytää parhaimmat vastineet, tarkentaa ja rajata niiden merkitykset yhteen käsitteeseen.

Ekovisterlo with Vosa, new and easy constructed language

Vosa Vosdav - Vosan Kielioppi

Sahösi a kirkasi - Ääntiöt ja kirjaimet