Ekovisterlo with Vosa, new and easy constructed language: Vosa Grammar– Vosa Vosdav

Vosa, developing new, easy constructed language

Home

Copyright Veikko J. Pyhtilä, Finland, 8.4.2021.
Toojorataf Veikko J. Pyhtilä, Finlo, 8.4.2021
Tekijänoikeus Veikko J. Pyhtilä, Suomi, 8.4.2021.

The grammar is short because this language is regular and simple.
Vosdav oo ulva, syfor tä vos oo liösava a isgnova.
Kielioppi on lyhyt, koska tämä kieli on säännönmukainen ja yksinkertainen.

Sounds and Letters – Sahösi a kirkasi - Ääntiöt ja kirjaimet

a, b, c (voiced s = cöynva-s = soinnillinen s ), d, e, f, g, h, i, j, k, l, m, n o, p, r, s, t, u, v, y, ä, ö. So there are 16 consonants and vowels 8, for a total of 24 letters.
Sykli konssi oo 16 a vousi oo 8, virili 24 kirkasi.
Siis konsonantteja on 16 ja vokaaleja 8, yhteensä 24 kirjainta.

Letters of proper nouns are changed or they can be left as they are.
Ersasi kirkasi muuta taj itsi voota fapaa li itsi oo.
Erisnimien kirjaimet muutetaan tai ne voidaan jättää ennalleen.
q > kv, w > vu, x > ks, Z > ts å > oo and other possible characters. =
a tuasi vova marksi. = ja muut mahdolliset merkit.

Alphabetical order = A-ö-jär = Aakkosjärjestys: a, b, c, d, e, f, g, h, i, j, k, l, m, n, o, p, r, s, t, u, v, y, ä, ö.
Letters pronouncing = Kirkasi lusaaso = Kirjaimien lausuminen: aa, bee, cee (voiced s = cöynva s = soinnillinen s ), dee, ee, ef, gee, hoo, ii, jii, koo, el, em, en, oo, pee, er, es, tee, uu, vee, yy, ää, öö.
Pronunciation is based on the Finnish pronunciation, but š = sh in Vosa. Words are pronounced as they are written. Except: Ang-sound of the called nk and ng . C is n-voiced s, mouth -s is expressed by sh.
Ööhso oo li finvosa ööhso. Sasi ööhta li itsi kiirta. Öej: Äng-öho nk a ng. C oo cöynva s, shu-s kasaata vy sh.
Ääntäminen on suomen kielen ääntämisen mukaan. Sanat äännetään niin kuin ne kirjoitetaan. Paitsi: Äng-äänne nk ja ng. C on n soinnillinen s, suhu-s ilmaistaan sh:lla.

The accent of a word is usually on the first syllable, but you can freely emphasize different syllables in the speech, which gives emphasis. When spelling letters, they may have nuances in different languages as long as they are only distinguished by their basic pronunciation and are recognized as the same letter.

Sa lypo oo tihna in usva saik, mut in sasa voo frili lypoo er saiksi, ätna syyta lyposi. Na kirkasi ööhta voo in itsi oo er vosasi oo ipvaosi, na-a itsi oo isli na besööhso eroo tua kirkasi a ermaarkta re kirka li na lusaata.

Sanan paino on yleensä ensimmäisellä tavulla, mutta puheessa voi vapaasti painottaa eri tavuja, jolloin saadaan korostuksia aikaan. Kirjaimia äännettäessä voi niissä olla eri kielissä olevia vivahteita, kunhan ne vain perusääntämykseltään erottuvat muista kirjaimista ja tunnistetaan samaksi kirjaimeksi kuin lausuttaessa.

Nouns – Osasi - Substantiivit

The verb becomes a noun by removing the vowel doubling or appending so, o or te suffixes .
Tesa muu tu osa vy aap ur vouduute taj vy rupaa so, o taj te -önsasi.
Verbistä tulee substantiivi ottamalla vokaalinkahdennus pois tai liittämällä so, o tai te -päätteet.
The adjective becomes a noun by connecting the so or o suffixes .
Vasa muu tu osa vy rupaa so taj o önsasi.
Adjektiivista tulee substantiivi liittämällä so tai o -päätteet.
With plural si. word = sa, words = sasi. Collective with the prefix si, vocabulary = sisato (to = product).
Osi vi si-önsa, sa > sasi. Sivio vi si-nösa, sa > sisato.
Monikko si-päätteellä, sana = sa, sanat = sasi. Kollektiivi si-alkuliitteellä, sanasto = sisato (to = tuote).

Genetiv with of–suffix and of-preposition. = Ofsa vi of-önsa a of-edsa. = Genetiivi of-päätteellä ja of-prepositiolla. I, my. Matti, Matti’s. = Aj, ajof. Matti. Mattiof. = Minä, minun. Matti, Matin. Mattiof a Majaof tuvö is bettter to say = oo hapir saa = on parempi sanoa: Tuvö of Matti a Maija.
Often a genitive is not needed, even when used in Finnish or in English, eg cell overgrowth = sol ylpir.
Tihna ej niidta ofsa, tajli in fin or in eng pateeta. Edkali solof ylpir = sol ylpir
Usein ei tarvita genetiiviä, vaikka suomen tai englannin kielessä käytetään, esim. solun ylikasvu = sol ylpir.
There are no genera or cases. Case is expressed by a preposition and postposition, which can be connected to the root word.
Cejsi a lokausi ej oo. Lokausi kasaata vi edsasi a desasi, ätsi voota rupaa vi sabod.
Sukuja ja sijamuotoja ei ole. Sijat ilmaistaan prepositioilla ja postpositioilla, joita voidaan liittää sanarunkoon.

Articles – Defsasi - Artikkelit

There are no articles, but equivalent expressions are obtained by pointing pronouns = Defsasi ej oo, mut itsi lireva kasasi aafta tukava ösasi =
Artikkeleita ei ole, mutta niitä vastaavia ilmaisuja saadaan osoittavilla pronomineilla: This, that, that, these, those, those. =Tä, ät, it, täsi, äsi, itsi. = Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne.
The word something ö can also express indefinitenes.
Ali vy sa ö voota kasaa ejdefvaso.
Myös sanalla jokin ö voidaan ilmaista epämääräisyyttä.

Adjectives – Vasasi - Adjektiivit

In all such adjectives have the ending – va . If the suffix va is in other places of a word, it is no longer an adjective, and the -va suffix may not form words other than adjectives.
Ki vasasi oof önsa -va. If va-önsa oo in tua losi sa, it ejpirnen oo vasa a va-önsa ej aaf kautee tua sasi li vasasi.
Kaikilla adjektiiveilla on loppuliite -va. Jos va-liite on muissa kohdissa sanaa, se ei ole enää adjektiivi ja va-loppuliitteellä ei saa muodostaa muita sanoja kuin adjektiiveja.
The comparatives are formed by the suffixes: -pir more ja -st most. They will be attached by removing – va or for clarity with the va.
Erkalylrisi kauteeta vy önrupasi –pir pipir a –st pist . Itsi rupaata vy uturap -va taj for soklivaso vi va-rupa.
Vertailuasteet muodostetaan loppuliitteillä: -pir suurempi ja -st suurin. Ne liitetään, ottamalla pois –va tai selvyyden vuoksi va-liitteen kanssa.
Big > bigger = piva > pipir taj pivapir = suuri > suurin, biggest = pist taj pivast = suurin.
More = pir = enemmän, less = rip = vhemmän
increase = piir = kasvaa, decrease = riip = vähentyä.

Numerals – Sisasi - Lukusanat

1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 20, 24, 100, 102, 1000, 1200, million, billion, tera, peta, exa
is, du, tre, kva, fiv, sik, sev, aht, nan, bas, basis, basdu, dubas, dubaskva, ces, cesdu, dis, disduces, fos, gus, hys, jäs, kös.
1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 20, 24, 100, 102, 1000, 1200, miljoona, miljardi, tera, peta, eksa
The rating system is used to derive the words in consecutive series, the prefixes = Paersioote lijär pateeta for diir sasi li eddeva. serisi, edrupasi = Luokitusjärjestelmän avulla sanojen johtamiseksi peräkkäisinä sarjoina, etuliitteet: ba-, ce-, di-, fo- , gu-, hy-, jä-, kö-.
Multiples of numerals is obtained by the following words = Sivaosi of siösa aafta vy deva sasi = Lukujen monikerta on saatu seuraavilla sanoilla: ten, a hundred, a thousand, a million, a billion, thousand billion, million billion, billion billion = bas, ces, dis, fos, gus, hys, jäs, kös = 10, 100, 1000, 10⁶, 10⁹, 10¹², 10¹⁵, 10¹⁸ = deka, hehto, kilo, mega, giga, tera, peta, eksa = kymmenen, sata, tuhat, miljoona, miljardi, tuhat miljardia, miljoona miljardia, miljardi miljardia.
The sequence numbers are formed by the -va suffix. = Järsisasi kauteeta vy –va önsa. = Järjestysluvut muodostetaan va-päätteellä. First, third = Isva, treva = Ensimmäinen, kolmas.
The parts are formed by the -ik-suffix. Half, quarter, ppm (micro). = Iksi kauteeta vy -ik-önsa. Duik, kvaik, fosik. = Osat muodostetaan -ik-päätteellä. Puoli, neljännes, miljoonasosa (mikro)
Basik, cesik, disik, fosik, gusik, hysik, jäsik, kösik = 10^-1, 10^-2, 10^-3, 10^-6, 10^-9,10^-12, 10^-15, 10^-18.

Pronouns – Ösasi - Pronominit

something, a, an = ö = jokin
nobody = ejjo = kukaan
nothing = ejko = mikään
few = issi = muutama
what ever = ko sadtaj = mikä tahansa
all, every = ki = kaikki, jokainen
I, you, he / she, we, you, they. No inflexions. = Aj, ja, hä, ajsi, jasi, häsi. Ej foukausi.
= Minä, sinä, hän, me, te, he. Ei taivutusmuotoja.
This, that, it, these, those, they. No inflexions. = Tä, ät, it, täsi, ätsi, itsi. Ej foukausi.
= Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne. Ei taivutusmuotoja.
Ownership is obtained by attaching the of suffix to the pronoun.
Oofo aafta vy rupaa of-önsa tu ösa.
Omistus saadaan liittämällä of-pääte pronominiin.
who = ät = joka, which = koö = mikä
Self and other = aut a tua = itse ja muu, are connected to verbs, when the verb changes meaning. = rupaata tu tesasi, ätna tesa markro muu. = liitetään verbeihin, jolloin verbin merkitys muuttuu. one another = tua tua = toinen toistaan, others to each other = tuasi tuasi = toiset toisiaan

English = Vosa = Finnish
none = ejö = ei mitään
nought = ejö = ei mitään
what about = a ko = entä
one = ö = eräs
they = häsi = he
their = häsiof = heidän
he = hä = hän
she = hä = hän
himself = hä aut = hän itse
his = häof = hänen
him, her = hä = häntä
itself = aut = itse
self = aut = itse
themselves = aut = itse
with = kosi = joilla
every = ki = joka
which = koö = joka
which = koö = joka
every single = kiki = joka ikinen
a = ö = jokin
an = ö = jokin
anything = ö = jokin
one = ö = jokin
either = tajko = joko
someone = öjo = joku
whereby = vy ö = jolla
whose = kojo-of = jonka
where = kotu = jonne
wherein = koin = jossa
whereof = kout = josta
whom = koö = jota
something = ö = jotain
that = koösi = jotka
all = ki = kaikki
everyone = ki = kaikki
who = kojo = ken
who = kojo = kuka
each = obki = kukin
which one = dutajko = kumpi
both = duvili = kumpikin
we = ajsi = me
our = ajsiof = meidän
us = tu ajsi = meille
where = kointu = mihin
anywhere = ejintu = mihinkään
what = ko = mikä
any = ejko = mikään
whatever = ko sadtaj = minkä tahansa
where = kotu = minne
nowhere = ejkotu = minnekään
me = aj = minua
my = ajof = minun
I = aj = minä
where from = kout = mistä
what = ko = mitä
anything = koö sadtaj = mitä vain
nothing = ejö = mitään
both = duvili = molemmat
which in order = sivako = mones
else = tua = muu
other = tua = muu
a (certain) = ö = muuan
others = tuasi = muut
else = tua = muuta
few = ipsi = muutama
I = aj = mä
they = itsi = ne
their = itsiof = niiden
them = itsi = niitä
those = ätsi = nuo
these = täsi = nämä
same = re = sama
it = it = se
its = itof = sen
your = jaof = sinun
thee = ja = sinut
you = ja = sinä
yourself = aut = sinä itse
whatever = sadko = tahansa (mikä ~)
wherever = sadlo = tahansa (missä ~)
that = ät = tuo
the = ät = tuo
all of = kiki = tyynni (kaikki ~)
this = tä = tämä
several = sirisi = useat
not any = ejri = yhtään

Question words – Kosasi - Kysymyssanoja

What = Ko? = Mikä? Mitä?
Who? = Kojo? = Kuka? Ketä?
What kind? = Kova? = Milllainen?
How? = Koli? = Miten? Kuinka?
By what? = Kovy? = Minkä avulla?
With what? Kovi? = Minkä kanssa?
When? = Kona? = Milloin?
What’s the time? = Kono? = Paljonko kello on?
How much? = Kori? = Paljonko?
How many? = Kosi? = Montako?
How big? = Kopi? = Kuinka suuri?
What place? = Kolo? = Mikä paikka?
Where? = Koin? = Missä?
At who? = Kojotut? = Kenen luona?
Where to? = Kotu? = Minne?
From where? = Kout? = Mistä?
Why? = Kosy? = Miksi?
For what? = Kofor? = Mitä varten?
Is It it? = Itko? = Sekö?
Is it he? = Häko? = Hänkö?
Is it this? = Täko? = Tämäkö?
Is it thät? = Ätko? = Tuoko?
What are you doing? = Ko ja tee? = Mitä sinä Teet?
Do you? = Teeko ja? = Teeko ja?
You do? = Jako tee? = Sinäkö teet?
ask = koo = kysyä
answer = ook = vastata
question = koote = kysymys
answer = ookte = vastaus

Verbs – Tesasi - Verbit

Verbs are formed by doubling the last vowel of a word.
Tesa kauteeta vy duute önva vou of sa.
Verbit muodostetaan sanan viimeisen vokaalin kahdennuksella.
deed, do = te, tee = teko, tehdä
standard, standardize = sirepipri, sirepiprii = standardi, standardoida
Passive formed by connecting the end of the verb –ta.
Passiv kauteeta vy rupaa vi tesa ön -ta.
Passiivi muodostetaan liittämällä verbin loppuun –ta.
Verb tenses: I’ll do, I did, I’ve done, I was done. I’ll do. Was made. Will be done. Done, written.
Nokausi: Aj tee, aj tee-en, aj oo tee-en , aj ooen tee-en. Aj teene. Teetaen. Teetane. Tee-en, kiiren.
Aikamuodot: Teen, tein, olen tehnyt, olin tehnyt. Tulen tekemään. Tehtiin. Tullaan tekemään. Tehty, kirjoitettu.
going on by –nen suffix = teenen = tekeillä -nen-liitteellä, under construction = toolnen = rakenteilla

Participles: Reading = riikva, has read = oo riiken, is read = oota riiken or oo riikenta. He is a known person.= Hä oota kavodaaen hojo. He has known me. = Hä oo kavodaaen aj. He has a well-known person at work. Hä oof kavodaaen hojo in tösi.

Vaoliosi: riikva, oo riiken, oota riiken taj oo riikenta. Hä oota kavodaaen hojo. Hä oo kavodaaen aj. Hä oof kavodaaen hojo in tösi.

Partisiipit: Lukeva = riikva, oo lukenut = oo riiken, luettu = oota riiken tai oo riikenta. Hän on tunnettu henkilö. = Hä oota kavodaaen hojo. Hän on tuntenut minut. = Hä oo kavodaaen aj. Hänellä on tunnettu henkilö töissä. Hä oof kavodaaen hojo in tösi.

The hyphen should be used if there are three similar vowels in a row for clarity.
Medlin piit patee, if uutif tre reva vousi edde for soklivaso.
Väliviivaa tulee käyttää, jos tulisi kolme samanlaista vokaalia peräkkäin selvyyden vuoksi.

Conditional sentence: If I were rich, I would buy a detached house.
Ifolusa: If ja ooif ritsva, aj ääfif öftol.
Ehtolause: Jos olisin rikas, ostaisin omakotitalon.

Potential sentence, might: I might (perhaps would) start a business.
Mejlusa: Aj meej altoo tralö.
Potentiaali, mahtaa: Minä perustanen yrityksen.

Imperative, command clause: Go out!
Pösalusa: Tuu ja nitu!
Imperatiivi, käskylause: Mene ulos!

Question clause: Do you go to the store? Yes (I go). No (I don’t).
Kolusa: Tuuko ja (intu) fäflo? Je (ja tuu). Ej (ja ej tuu).
Kysymyslause: Menetkö kauppaan? Kyllä (menen). En (mene).

By itself by the verb prefix = Autli vy tesa edsa = Itsestään verbeillä alkuliitteellä:
itself = aut = itse, look = kaa = katsoa, is seen = autkaa = näkyä.
By other = vy tua = muilla:
He has his hair cut. = Hä tuakuuten häöf päsiheör. = Hän leikkautti tukkansa.
cut = kuut = leikata
clean = kliin = puhdistaa
wash himself = voosh aut = peseytyä
have wash = tuavoosh = pesettää
become clean = autkliin = puhdistua
have clean = tuakliin = puhdistuttaa

Once a verb prefix is is-: = Isna tesasi nörupa oo is-: = Kerran verbeillä alkuliite is-:
say = saa = sanoa, mention = issaa = mainita.
For a long time, many times, the prefix is si-: or doubling root word: = Luna, si isnosi nörupa is si- taj vy duteeta bessa: = Pitkään, monta kertaa verbeillä alkuliite si- tai kahdennetaan kantasana: talk = sisasaa = puhella, speak = sasaa = puhua
Thus si- form is plural of verb and is-form is singular of verb.
Syklirli si-kau oo tesaof sisakau a is- oo tesaof issakau.
Siis si- verbin monikko, is- verbin yksikkö.

Formation of transitive and intransitive verbs . The verb can be in the basic form of both one, in this case a transitive verb intransitive aut- prefix and from inransitive verb transitive with te- or pa- prefixes.
Kauteo of obva a ejobva tesasi. Tesa voo oo in beskau tajdu, täna ob obva tesa aafta ejobva vy aut-edrupa a ejobva vy te- taj pa-edrupasi.
Transitiivi- ja intransitiiviverbien muodostus. Verbi voi olla jo perusmuodossa jompi kumpi, tällöin transitiiviverbistä saadaan intransitiivinen aut-etuliitteellä ja inransitiiviverbistä transitiivinen te– tai pa-etuliitteillä.
form snetences = kautee lusasi = muodostaa lauseita
steam is formed = vamhom autkautee = höyryä muodostuu
eat = eem = syödä
feed = paeem = syöttää
It begins. = It nöö. = Se alkaa.
He starts work. = Hä tenöö tö. = Hän aloittaa työn.

Conjunctions – Atajsasi - Konjunktiot

English = Vosa = Finnish
and = a = ja
both and = a a = sekä että
and not = a ej = eikä
How great it is (really, do be, also)! = Koli väkava it oo a! = Kuinka hieno se onkaan / onkin!
also = ali a = myöskin
however = amut = kuitenkin
each = dutaj = kumpikin
not = ej = ei
non = ej = ei
nay = ej = ei
no = ej = ei
hardly = ejejje = tuskin
hardly = ejejje = tokko
neither = ejtajdu = ei kumpikaan
if = if = jos
unless = ifej = ellei
unless = ifej = jollei
among other things = intuasi = muun muassa
alia = intuasi = muun muassa
just = isna a = kerrassaan
absolutely = isna a = kerrassaan
yes = je = joo
yes = je = kyllä
yea = je = jaa
even = jea = peräti
even = jea = jopa
now here now there = kona la sadtaj = milloinkin (missä ~)
anytime = kona sadtaj = milloin vain
anytime = kona sadtaj = milloin tahansa
sometimes this sometimes that = koö sadtaj = milloinkin (mitä ~)
whatsoever = koö sadtaj = mikä tahansa
than = li = kuin
supposedly = lije = muka
supposedly = lije = mukamas
but = mut = mutta
but = mut = vaan
when = na = kun
plus = pir = ynnä
sure = rilje = toki
indeed = rilli a = todellakin
God knows = sadtaj = ties
whoever = sadtaj = tahansa (kuka ~)
because = syfor = koska
so (that) = syli = jotta
that = syt = että
or = taj = vai
or = taj = tai
or = taj = taikka
either = tajdu = jompikumpi
although = tajli = vaikka
though = tajli = vaikka
albeit = tajli a = vaikkakin
ie = tuasasili = eli
in other words = tuasasili = eli

Adverbs - Lilonosasi - Adverbit

The way how, expressed by li-suffix, eg. = Lio koli, kasaata vy li-önsa, edkali = Tapaa miten, ilmaistaan li-päätteellä, esim. good = hava = hyvä, well = hali or havali = hyvin
Place and other adverb-like words can be formed by prepositions and postpositions, see the following section. When attached to the body of a word, the word becomes an adverb.
Lo a tuasi lilonosasi liva sasi voota kautee vy edsasi a desasi, kaa ja itsi ut deva iplo. Na itsi rutupaata saof bod, muu sa mu lilonosa kasa.
Paikkaa ja muita adverbien kaltaisia sanoja voidaan muodostaa prepositioilla ja postpositioilla, katso seuraavasta kohdasta niitä. Kun ne liitetään sanan runkoon, tulee sanasta adverbi-ilmaisu.
here = täla, täin = täällä, tässä
Amount how much, is expressed by ri-suffix.
Ri koli siri kasaata vy ri-rupa.
Määrää kuinka paljon, ilmaistaan ri-päätteellä.
big = piva = iso, much = piri = paljon. Many = si = monta
Time when, is expressed by the na-suffix or na perposition.
No kona kasaata vy na-rupa taj na edsa.
Aikaa milloin, ilmaistaan na-päätteellä tai na-prepositiolla.
then = itna = silloin,
on day = tanna = päivänä, päivällä
between = välna, in väl = välillä, välissä
per day = in tan = päivässä
The reason may be expressed by the suffix sy.
Sy voota kasaa vy-rupa.
Syytä voidaan ilmaista sy-liitteellä.
because of this = täsy = tämän vuoksi

English = Vosa = Finnish
a lot = siri = paljon
about = rafli = noin
also = ali = myös
among other things = intuasi = mm.
as = li = kuten
at which time = ätna = jolloin
first = isvana = ensin
here = täin = tässä
here = täla = täällä
here = täle = tänne
how = koli = kuinka
how = koli = lailla (millä ~)
how = koli = miten
into = ikli = osaksi
lot of = siri = paljon
more = pir = enemmän
more = pir = lisää
more = pir = lisää
out = dihli = julki
out = tued = esiin
some = öri = jonkin verran
that way = ätli = noin
then = itna = silloin
then = itne = sitten
then = ätna = tuolloin
there = itla = siellä
there = itle = sinne
there = ätin = tuossa
there = ätla = tuolla
to the destination = tutu = perille
up = kunli = valveilla
up = tuvesila = jalkeilla
up = yltalla = ylhäällä
when = kona = milloin
See more from dictionary! = Kaa pir ut sisato! = Katso lisää sanastosta!
English - Vosa - Finnish Dictionary

Prepositions and Postpositions – Edsasi a desasi - Prepositiot ja postpositiot

English = Vosa = Finnish
below = al = alla
beneath = al = alla
under = al = alla
under = alli = ali
under = altu = alle
in respect to = cu = suhteen
behind = de = jäljessä
after = dein = perässä
after = detu = perään
close to = dimtut = liepeillä
above = ed = edellä
without = ejli = ilman
without = ejli = vailla
from on = el = päältä
prior = en = ennen
before = en = ennen
ago = en = sitten
to (clock) = en = vaille (kello)
far = far = kaukana
for = for = varten
on behalf of = gö = puolesta
behalf = gö = puolesta
inside = in = sisällä, sisäpuolella
in = in = sisässä
indoors = in = sisällä
within = in = sisällä
inside = in = sisässä
inside = intu = sisälle
into = intu = sisään
from within = inut = sisästä
among = invi = seassa
behind = kadetu = taakse
in the back = kadetu = taa
behind = kadetu = taa
from behind = kadeut = takaa
in front of = kaedtu = eteen
out = kaut = ilmi
on = la = päällä
high (up) = la yltal = ylhäällä
on = le = päälle
upon = le = päälle
during = limna = aikana
via = lovi = kautta
far = lule = pitkälle
on = luraf = varrella
down = lytu = alas
in the middle = midin = keskellä
(become) as = mu = -ksi, joksikin (tulla)
at = na = aikana
after = ne = jälkeen
out = nitu = ulos
(made) of = (tooen) ob = (tehty) -sta, jostakin
towards = obcu = kohtaan
toward = obdir = kohti
per = obri = kohden
of = -of = genetiivin pääte
possessed = ofvi = hallussa
in favour of = pöfali = myötä
aside = sidin = sivussa
aside = sidtu = sivuun
aside = sidtu = sivulle
alongside = sidvi = rinnalla
next to = sidvi = vieressä
beside = sidvi = vieressä
among = siovi = keskuudessa
because of = sy = johdosta
for sake = syfor = vuoksi
because of = syfor = vuoksi
due to = syfor = vuoksi
on account of = syfor = vuoksi
owing to = syfor = vuoksi
because of = syfor = takia
for = syfor = sillä
unto = tu = tykö
to = tu = luokse
to = tu = luo
to and fro = tu a ut = edestakaisin
until = tuit na = siihen asti kun
by = tuno = mennessä
at = tut = ääressä
by = tut = äärellä
close to = tut = äärellä
near = tut = äärellä
at = tut = luona
by = tut = luona
by = tut = ääressä
there in = tutut = perillä
from = ut = luota
below = utal = alta
since = utit na = siitä asti kun
from (time) = utno = lukien
from (time) = utno = alkaen
over = uttistule = kumoon
away = utur = pois
off = utur = pois
with = vi = kanssa
together = vi = yhdessä
with = vi = kera
with = vi = mukana
accompany = vi = mukana
by = vili = mukaan
according = vili = mukaan
by = vy = avulla
between = vältu = väliin
on = ylla = yllä
over = ylli = ylitse
over = ylli = yli
up = yltu = ylös
until = ättu = asti
until = ättu = saakka
against = ög = vastaan
against = ögtu = vasten

Word order – Sajär - Sanajärjestys

In questions, the predicate comes before the subject.
In kosi teosa uut ed josa.
Kysymyksissä predikaatti tulee ennen subjektia.
Are you? = Ooko ja? = Oletko sinä?
In the command form, the verb comes before personal pronoun or the word meaning person.
In pösakau tesa uut ed hojoösa taj hojo tobmaarkva sa.
Käskymuodossa verbi tulee ennen personapronominia tai henkilöä tarkoittavaa sanaa.
Do! = Tee ja! = Tee!
Let him / her do! = Tee hä! = Tehköön!
Do! = Tee jasi! = Tehkää!
The location of the object may vary. However, it should be noted that subjects and objects do not mix. By emphasizing words and word order, you can emphasize their importance.
Obsa uut voo simuu. Oo mut ertukaa, syt josasi a obasi ej auträjtee viög. Vy lypoo a sajär voo ylpoo itsi markrovaso.
Objektin paikka voi vaihdella. On kuitenkin huomioitava, että subjektit ja objektit eivät sekoitu keskenään. Sanoja painottamalla ja sanajärjestyksellä voi korostaa niiden tärkeyttä.
I’ll build a beautiful house. A beautiful house I’m building. I am building a beautiful house
Aj tool (toolne) kava tol. Kava tol aj tool. Aj oo tool (toolnen) kava tol.
Minä rakennan kauniin talon. Kauniin talon minä rakennan. Minä olen rakentamassa kaunista taloa.
The position of an adverb in a sentence may vary according to its emphasis.
Linolosa lo in lusa voo sieruu vili lypoote.
Adverbin paikka lauseessa voi vaihdella painotuksen mukaan.

Using punctuation marks – Midmarksi pate - Välimerkkien käyttö

Dots, commas, semicolons, colon, question marks, exclamation marks, dashes, number separators, hyphens, quotes are just like in Finnish or in English. If two identical vowels appear between compound words, they are separated by a hyphen, so that two similar vowels in the word do not become similar to the verb. Likewise, long word vocabularies can be separated by a hyphen or an empty space for clarity, and also when joining connecting words would mix the word with other words.

Öndotsi, dotsi, dotiksi, dudotsi, kosmarksi, sämarksi, solinsi, simarksi eervosi, saiklinsi oo li in fin a eng. If mid vipaiksi, bessasi uut du reva vousi, itsi ivpaata vi saiklin, fosy ej du reva vousi in sa uut vi tesa likava. Reli voota luva sasi bessasi ivpaa vy saiklinsi taj vy lufva midlo ali itna, na vipaik rupaata sa auträjteeif tua sasi.

Pisteet, pilkut, puolipisteet, kaksoispisteet, kysymysmerkit, huutomerkit, ajatusviivat, numeroiden erottimet, tavuviivat, lainausmerkit ovat kuten suomen ja englannin kielessä. Jos yhdysosien, sanakantojen väliin tulee kaksi samaa vokaalia, ne erotetaan tavuviivalla, ettei kaksi samanlaista vokaalia sanassa tule verbin kanssa samannäköiseksi. Samoin voidaan pitkien sanojen sanakantoja selvyyden vuoksi erottaa tavuviivalla tai tyhjällä välillä ja myös silloin, kun yhdyssosia liitettäessä sana sekoittuisi toisiin sanoihin.

Upper case – Piva nökirka - Iso alkukirjain

The initials of the sentence, proper names, chemical symbols and abbreviations in the names of the substances are capitalized.
Lusa nökirka, ersasi, in mo resasi oova kemva marksi a ulsasi kiirta vi piva nökirka.
Lauseen alkukirjain, erisnimet, aineiden nimissä olevat kemialliset merkit ja lyhenteet kirjoitetaan isolla kirjaimella.

Splitting a word into different lines – Sa iikso le er lejärsi - Sanan jakaminen eri riveille

Between stem words or preferably not separated into different lines.
Midli bessasi taj mihastli fapaata ejiiken er lejärsi.
Kantasanojen väliltä tai mieluiten jätetään jakamatta eri riveille.

Deriving words – Sasi diirte - Sanojen johtaminen

The principle is that as many words as possible are derived from basic stem syllables. If the word becomes too long, and can not be understandable they can be derived from the general stem words by combining, could be taken from eg. English language or globally well known words, which is shortened when needed, and be accompanied by any additional suffix to indicate the word group, for example. animal, place etc. And connecting between hyphens, if the word will be mixed with other words, so the perception of connecting elements is more clearly . Or it can be a compound word by making empties between an adjective, a noun and other words.

Alide oo, syt voneli siri diirta sasi ob allova bessi. If sa muu luva, a it ej voota dakavoli diir ob bessasi vy sivipaa, kaata edkali ob eng taj hadapiirte sasi bes, koö uulta na niidta a rutupaata voneli pirönsa for kasaa sa iksio edkali pe, lo a itli de. Na kauteeta vipaiksi voota paa tu itsiof väl saik-linsi, if sa auträäjif vi tua sasi a vipaiksi hokauute oo gnopir. Taj voota vipasa tee li savipö luf in väl taj vasa a sa.

Periaate on, että mahdollisimman paljon johdetaan sanaoja peruskannoista. Jos sanasta tulee pitkä, eikä sitä voida ymmärrettävästi johtaa yleisistä kantasanoista yhdistelemällä, katsotaan esim. englannin kielestä tai sivistyssanoista kanta, joka lyhennetään tarvittaessa ja liitetään mahdollisesti lisäpääte ilmaisemaan sanaryhmää esim. eläin, paikka jne. Yhdysosia muodostettaessa voidaan laittaa niiden väliin tavuviivoja, jos sana sekoittuisi muihin sanoihin ja yhdysosien hahmottaminen on helmpompaa. Tai voidaan yhdyssana tehdä sanaliittona tyhjä välissä tai adjektiivi ja sana.

Basic concepts = Bessovodasi = Peruskäsitteitä

Vosa = English = Finnish
oo = be = olla
o, -o = being = olio
ö = a, an = jokin
it = it = se
tä / ät = this / that, a certain = tämä / tuo, tietty
re / er = same / different = sama / eri
aut / tua = self / other = itse / muu
koote, ko-, -ko, koo / ok, ookte = question, ask / answer, to answer = kysymys, kysyä / vastaus, vastata
ee, eo = live, life = elää, elämä
eem, em = eat, food = syödä, ruoka
ep / pe = plan / animal = kasvi / eläin
ev / ve = organ / member = elin / jäsen
mo, -mo = material, substance = aine, materiaali
vam = water = vesi
häp = happening = tapahtuma
-ta = passive = passiivi
vao, -va = quality, adjective = laatu, adjektiivi
kava / akva = beautiful / ugly = kaunis / ruma
voka = sight = näkö
kaa = look = katsoa
kä = color = väri
kat / tak = light / darkness = valo / pimeys
rau = roundness = pyöreys
hö, vohöö = voice, hear = ääni, kuulla
fi, fii = feeling, sense, feel = tunne, tunto, tuntea
lo, -lo = place = paikka
le / el = onto / from on = päälle / päältä
la / al = on / under = päällä / alla
ylva / lyva = high / low = korkea / matala
in / ni = in / out = sisällä / ulkona
jär / räj = order / disorder = järjestys / epäjärjestys
ed / de = ahead / after = edellä / jäljessä
dir = direction = suunta
paa / aap = put / take = panna / ottaa
uo, uu = movement,moving, move = liike, liikkuminen, liikkua
tuu / uut = go / come = mennä / tulla
tu / ut = to / from = luokse / luota
guu / uug = carry / bring = viedä / tuoda
no, -no = aika = aika
ne / en = before / after = ennen / jälkeen
nen = now = nyt
-en, -ne = past tense with verbs, future = verbeillä mennyt aika, futuuri
nuva / unva = yuong / old = nuori / vanha
novva / vonva = new / old = uusi / vanha
na, -na = when, during = kun, aikana
so, soo = thing, think = asia, ajatella
söö / öös = remember / forget = muistaa / unohtaa
sa, saa = word, say = sana, sanoa
vos = language = kieli
da, daa = data, know = tieto, tietää
dä = science = tiede
ho, hom, ham = spirit, air, gas = henki, ilma, kaasu
hava / ahva = good / bad = hyvä / paha
uus, us = believe, belief = uskoa, usko
mi = mind = mieli
fi, fii = feeling, feel = tunne, tuntea
pö = power = valta
po, pori = power, energy = voima, energia
jo, -jo = person = henkilö
aj / ja = I / you = minä / sinä
hä = he, she = hän
mä / äm = man / woman = mies / nainen
mämsi = people = ihmiset
ma / am = father / mother = isä / äiti
mamsi = parents = vanhemmat
sta, nista = status, condition, climate = tilanne, kunto, sää
pit, piit = compulsion, must = pakko, täytyä
sy / ys = cause = syy
cu = relation, attitude = suhde, asenne
voo = can = voida
vo = tool = väline
vö = machine = kone
lio = way = tapa
li, -li = like, as, -ly = kuin, -sti
ter / ret = health / desease = terveys / sairaus
te = doing = teko
tee = do = tehdä
tö = work = työ
-jo, hojo = -er, person = - ja, -jä, henkilö
too = produce = tuottaa
to, -to = product = tuote
oof, ööf = have, possess = olla jllakin, omistaa
-of, of = genetive = genetiivi
faa / aaf = give / get = antaa / saada
ro, rov = value, money = arvo, raha
piva / ipva = big / small = suuri / pieni
ri, -ri = amount = määrä
is / si, -si = one / many, plural = yksi / moni, monikko
si- = collective = kollektiivi
a = and = ja
vi, vi- ,-vi = with, together = kanssa, yhdessä

Plural and collective: = Sisakau a sivio: = Monikko ja kollektiivi: kam = stone = kivi, kamsi = stones = kivet, sikam = rock land (place where many stones) = kivikko
Chemical substances, especially elements, are named mo + chemical sign.
Kemdava mosi, eröli nömosi, ersaata mo + kemdava mark.
Kemialliset aineet, varsinkin alkuaineet nimetään mo + kemiallinen merkki.
iron = moFe (pronounced mofe, kausaata mofe, lausutaan mofe ), bronze = moCuSn (pronounced mocusn, kausaata mocusn, lausutaan mocusn).

Opposites are formed by inverting the letters or by ej-, -ej suffixes.
Ögobsi kauteeta vy töönte kirkasi edkali taj vy ej-, -ej rupasi.
Vastakohdat muodostetaan kääntämällä kirjaimet nurinpäin tai ej-, -ej –liittein.
no = ej = ei, yes = je = kyllä.
Verbs are formed by vowel doubling .
Tesasi kauteeta vy vou duute
Verbit muodostetaan vokaalin kahdennuksella
eej = prohibit, deny = kieltää, jee = admit, accept = myöntää
Adjectives are formed with –va suffix
Vasasi kauteeta vy –va rupa
Adjektiivit muodostetaan –va-päätteellä
ejva = negative = kielteinen, jeva = positive myönteinen.
Way how is expressed by the –li suffix
Lio kasaata vy –li rupa
Tapaa ilmaistaan li-päätteellä
hava = good = hyvä, hali = well = hyvin, ahva = bad = paha, ahli = badly, poorly = pahoin
Verbs and adjectives are made nouns by adding the -so, -o or -te suffix.
Tesasi a vasasi teeta vy piirta -so, -o taj –te rupa taj vy urtuaap vou duute.
Verbeistä ja adjektiiveista tehdään substantiiveja lisäämällä -so, -o tai –te -liitteillä
hava = good = hyvä, havao = goodness = hyvyys.
tee = do = tehdä, te = deed = teko, teete = doing = tekeminen.
Or the form of verbs without vowel doubling is already a noun. When the suffix is added, the verbs can retain the vowel doubling, if you want to emphasize the doing or omit it so becomes a shorter word.
Taj kau of tesasi ejli vouduute oo ripnen osa. Na rupa pirpaata, itli tu tesasi voota fapaa vouduute, if obraata yloob teete taj aap utur itli muu lupir sa.
Tai verbeillä ilman vokaalinkahdennusta oleva muoto on jo substantiivi. Kun pääte lisätään, niin verbeillä voidaan vokaalinkahdennus jättää, jos halutaan korostaa tekemistä tai ottaa pois niin tulee lyhyempi sana.

By vowels degrees:
Vy vousi lylrisi:
Vokaaleilla asteita:
da = knowledge = tieto, dä = science = tiede
vo = tool = väline, vö = machine = kone
lo = place = paikka, lö = institution = laitos
tuu = go = mennä, tyy = run = juosta
saa = say = sanoa, sää = shout = huutaa
soo = think = ajatella, söö = remember = muistaa

Repeat, duration, intensity and multiplicity:
Dute, nori, povao a pirio:
Toistoa, kestoa, voimakkutta ja paljoutta:
saa = say = sanoa, sasaa = speak = puhua
hee = smile = hymyillä, hehee = laugh = nauraa
ipva = small = pieni, ipipva = minute = pienenpieni

Making smaller and bigger:
Ippiirte a pipiirte:
Pienennös ja suurennos:
mä = man = mies, ipmä = boy = poika
jär = order = järjestys, räj = mess-up = epäjärjestys, piräj = chaos = kaaos.
mej + ulva (mejli = maybe, perhaps = ehkä), shortish = mejulva = lyhyehkö
mejipva = quite small = pienehkö

Classify consecutive series when deriving words! – Paersioote eddeva serisi, na ja diir sasi! - Luokittle peräkkäisiä sarjoja, kun johdat sanoja!

Next, the coding system – the classification system , when do not have to come up with so many denominations for consecutive rankings – these are phonetically quite different (consonants in alphabetical order followed by vowels in alphabetical order). The rating system for deriving words in consecutive series, the prefixes: ba-, ce-, di-, fo-, gu-, hy-, jä-, kö-. It can be used also other well-known stems in deriving words, if they are generally used internationally.

Deava likiirte lijär – paersioote lijär, kona ej niid idevoo itli siri ersafasi for eddeva rolylrisi, täsi erkaa ali sahöli rafli hali ut tuasi (konssi in a-öjär, ne kosi oo paaenta vousi in a-öjär. Paersioote lijär for diir sasi eddeva serisi, edrupasi: ba-, ce-, di-, fo-, gu-, hy-, jä-, kö-. Voota patee ali tuasi siremuuen bessi na diirte, if itsi oo hyjsiviculi kadava.

Seuraavana koodausjärjestelmä – luokitusjärjestelmä, jolloin ei tarvitse keksiä niin paljon nimityksiä peräkkäisille arvoasteille, nämä erottuvat foneettisestikin melko hyvin toisistaan (konsonantit aakkosjärjestyksessä, joiden jälkeen on laitettu vokaalit aakkosjärjestyksessä). Luokitusjärjestelmä sanojen johtamiseksi peräkkäisinä
sarjoina, etuliitteet: ba-, ce-, di-, fo- , gu-, hy-, jä-, kö-. Voidaan käyttää myös muita vakiintuneita kantoja johtamisessa, jos ne ovat kansainvälisesti tuttuja.

Classify consecutive series by prefixes when deriving words

Luokittele etuliitteillä peräkkäiset sarjat johtaessasi sanoja

Phonetic beauty, expressiveness, descriptiveness can get more in the language – Sahöva kavao, liedkavao, katolivao aafta pir tu vos - Foneettista kauneutta, ilmeikkyyttä, kuvaannollisuutta saa kieleen enemmän

Use more diphthongs in stem words..
Pateeta ja in bessasi pir duvousi.
Käytetään kantasanoissa enemmän diftongeja.
ae. ea, ai, ia, ao, oa, au, ua, ei, ie, eo, oe, eu, ue, io, oi, iu, ui, iy, yi, iä, äi, iö, öi, ou, uo,yä, äy, yö, öy, äö, öä. .
Verbs come in two successive vowels. On the other hand, one has to think about the ease of uttering words and sitting them in complete sentences.
Tesasi oof du re eddeva vousi. Tualali piit soo kausaate gnovao a sasi siitte tu kiliva lusasi.
Verbeissä tulee kaksi samaa vokaalia peräkkäin. Toisaalta on ajateltava sanojen lausumisen helppoutta ja sanojen istumista kokonaisiin lauseisiin.
Select syllables for stem words, which are not yet used.
Na mu bessasi apkaata saiksi, kosi ej oo pirnen na pate.
Kun kantasanoiksi valitaan tavuja, jotka eivät ole vielä käytössä
You can check by the ctrl-f-keys obtained search field in the browser, that there is not in Vosa-dictionaries already the stem word or the letter combination, before creating a new stem or derivative.
Voo istarkkaa vy ctrl-f klikvosi aafen seekte leimol in kariikvo, syt ej sisato oof ripnen tä bes a kirka visipa, en novtee novva bessa taj diiren sa.
Voi tarkistaa ctrl-f-näppäimillä saatavalla hakukentällä selaimessa, ettei sanastossa jo ole ko. kantaa ja kirjainyhdistelmää, ennen kuin luo uutta kantaa tai johdosta.

How good, clear and easy to learn Vosa becomes depends on the vocabulary. Deriving words is balancing and optimization between these principles:

Words are as short as possible.
The words must be different enough from the other words.
Words are phonologically descriptive, beautiful and easy to pronounce.
Words are logically derived from basic concepts.
The most common words are often the stem words.
Nuances can be expressed by attributes or new basic concepts.
Must not be exact synonyms or homonyms.
Antonyms, opposites of basic words are usually formed by inverting the letters from beginning to end or by ej-prefix.
Take a distinctive feature of the concepts and use it in deriving.
If the derivative word is described exhaustively in basic stem words, the words will become too long.
Avoid taking words directly from other languages, always try to derive new words from basic concepts.
If a word is phonetically very descriptive and sits in Vosa well and it would be difficult to derive from basic concepts, then it can be taken from other languages.
It is possible to use scientific terms, eg biota, medicine, which are quite rare in general language.
New base syllables need to be added to make the language richer and finer.
Vosa must be made a language that expresses accurately and unambiguously.
When translating Vosa into other languages, the best equivalents should be found, their meanings clarified and limited to one concept.

Obhääng ob sisato koli hava, klirsova a gnoli daav Vosa muu. Sasi diirte oo talpolyriite a hastvostaate in väl deva alidesi:

Sasi oo vineli ulva.
Sasi piit autervokaa ut tua sasi.
Sasi oo sahöli obmarksi katoova, kava a gnoli sahöö.
Sasi oo diiren tuvisdali ut bes sovodasi.
Tihnast sasi oo sina bessasi.
Ipvaosi voo kasaa vy defsasi taj novva bes sovodasi.
Ej tarkli re obmaarkva remarksasi taj siresasi.
Ögsasi, ögobsi ob bessasi kauteeta töönen kirkasi ut nö tu ön taj vy ej-rupa.
Aapta ob sovoda ö autervokaava ervao a it pateeta in diirte.
If diir piitva sa öbkatoota luufli vy bessovodasi, muu ylylri luva sasi.
Urpiitta aapte reili ob tua vossi, tutraata kina diir ob bessovodasi.
If sa oo sahöli hali öbkatoova a siit tu Vosa hali a ooif ongva diir ob bessovodasi , itli voo taa aap bessi ob tua vossi.
Voota patee däva daersasi edkali öb eösi, terdä, kosi oo in tihna vos rafli hitva.
Oo pirpaata novva bessaiksi, syt vos muu ritspir a väkapir.
Vosa piit tee tarkli a isklirsali kasaava vos.
Na vosmuute Vosa tu tua vossi, piitif kees hast lireobsi, tarkpiir a liim obmarksi tu is sovoda.

Sanastosta riippuu kuinka hyvä, selkeä ja helposti opittava Vosasta tulee. Sanojen johtaminen on tasapainoilua ja optimointia seuraavien periaatteiden välillä:

Sanat ovat mahdollisimman lyhyitä.
Sanojen on erotuttava muista sanoista.
Sanat ovat äänteellisesti merkityksiä kuvaavia, kauniita ja helppo ääntää.
Sanat ovat loogisesti johdettuja peruskäsitteistä.
Yleisimmät sanat ovat usein kantasanoina.
Vivahteet voi ilmaista määritteillä tai uusilla peruskäsitteillä.
Ei tarkasti samaa tarkoittavia synonyymeja eikä homonyymeja.
Antonyymit, vastakohdat kantasanoista muodostetaan käännettynä kirjaimet alusta loppuun tai ej-liitteellä
Otetaan käsitteistä jokin erottuva piirre ja sitä käytetään johtamisessa.
Jos johdettava sana kuvataan tyhjentävästi peruskäsittein, tulee liian pitkiä sanoja.
Vältetään muista kielistä suoraan sanojen ottamista, pyritään aina johtamaan peruskäsitteistä.
Jos sana on äänteellisesti hyvin kuvaava ja istuu Vosaan hyvin ja olisi hankalaa johtaa käsitettä peruskäsitteistä, niin voidaan ottaa kantoja muista kielistä.
Voidaan käyttää tieteellisiä termejä esim. eliöstöstä, lääketieteestä, mitkä ovat yleiskielessä melko harvinaisia.
On lisättävä uusia kantatavuja, että kielestä tulisi rikkaampi ja hienompi.
Vosasta tulee tehdä tarkkaan ja yksiselitteisesti ilmaiseva kieli.
Käännettäessä Vosaa muihin kieliin, tulisi löytää parhaimmat vastineet, tarkentaa ja rajata niiden merkitykset yhteen käsitteeseen.

Ekovisterlo with Vosa, new and easy constructed language

Vosa Grammar– Vosa Vosdav - Vosan Kielioppi