Vosa keinotekoinen kieli, tiivistelmä - Vosa tevos, tihöbkir

 

Vosa ersaka

 Etusivu

TIIVISTELMÄ VOSASTA  Videona lisää selityksiä

Vosa, melko uusi peruskäsitteistä ja juurisanoista yhdistelemällä johdettu keinotekoinen kieli.

Vosa-nimi tulee peruskäsitteistä: vo on pystymistä, voimista ja sa viestintää ilmaiseva peruskäsite. Tevos tarkoittaa tekokieltä.

Kehittäjä: Veikko J. Pyhtilä, Suomi, 1990-2024 harrastuksena ja vapaaehtoistyönä, kehitys ja hiominen jatkuu, kehittäjältä saadun tiedon mukaan.

Sisällys

Etuja

Luokitus

Historia ja kehitys

Alueellinen sijoittuminen

Virallinen asema

Puhujamäärä arvioita

Äänteet ja kirjoitusjärjestelmä

Kielioppi

Sanastot

Teksteistä ja puheesta esimerkkejä

Opiskelu

Etuja

·        Varsin helppo ja jo pitkälle kehitetty keinotekoinen kieli.

·        Kansainväliseen kommunikointiin, tietojärjestelmiin, tekoälyyn. Sanat ovat kuin käsitekoodeja eri kielien välillä. Vosan avulla on hyvä tehdä muiden kielienkin  sanastoja, kun synonyymit ryhmittyvät alekkain ja lopusta päin sanat ryhmittyvät loppuliitteiden mukaan sanaryhmiin ja voi tehdä sanastoja myös taajuudeen mukaan, mitkä auttavat sanojen opettelussa vaikka listamuodossa.

·        Helppo oppia sanasto, koska sanat johdetaan peruskäsitteistä ja yleisistä juurisanoista ja vastakohdat muodostetaan käänteisellä sanajärjestyksellä tai ej- ja -ej -liitteillä. Adjektiivit ovat -va -loppuisia, verbeillä on kaksi samanlaista vokaalia viimeisessä tavussa. Substantiiveja on johdettu ryhmää ilmaisevilla loppulitteillä. Tapaa ilmaiseva adverbi ”miten” ilmaistaan -li-pääteellä jne.

·        Sanat ovat yksikäsitteisiä, ei paljon läheisiä synonyymeja ja ei homonyymeja, vivahteet voi ilmaista tarkentavin määrein tai lisäliittein.

·        Sanat kirjoitetaan samoin kuin ne lausutaan, äänteellisestikin pyritään kuvaavuuteen. Ä ja ö värittävät kieltä, kieli ei tunnu haalistuneelta ja niiden avulla äänteiden kirjoittaminen yksinkertaistuu verrattuna esim. englantiin. Nykyisin on helppo älylaitteille vaihtaa merkistöjä ja käyttää erikoismerkkejä, jotenka ääkköset eivät ole enää yleensä ongelma kansainvälisessäkään kielenkäytössä.

·        Yksinkertainen kielioppi ja lauseenrakenteet, mitkä ovat varsin nopeasti opittavissa. Sanoille on vain vähän taivutusmuotoja ja nekin säännönmukaisia, esim. monikon tunnus -si ja verbien aikamuodot. Katso tarkemmin: Vosan Kielioppi .

·        Vosan teksteistä tulee lyhyempiä, keskimäärin noin 11% englannin sanojen ja 17% suomen sanojen mukaan laskettuna sanojen keskimääräisen pituuden mukaan sanastosta. Tietenkin lauseiden pituus vaihtelee aihekohtasesti.

Perusidea: Kun osataan noin 1000 peruskäsitettä ja juurisanaa, niistä voidaan johtaa jopa 100 000 muuta sanaa!

Katso: Peruskäsitteistä ja juurisanoista yhdyssanoihin noin 60000 riviä, sanojen pituusjärjestyksessä

Luokitus

Keinotekoinen kieli, se ei ole minkään luonnollisen eikä keinotekoisen kielen   sukulainen. Se on kuitenkin saanut vaikutteita pääasiassa suomen ja englannin kielistä, joista on otettu juurisanoja lyhentämällä ja muokkaamalla sekä malleja lauserakenteisiin. Vosan kehittäjä Veikko J. Pyhtilä on itse sepittänyt paljon juurisanoja ja johdoksia.

Historia ja kehitys

Alkuidea tuli kehittäjälle, Veikko J. Pyhtilä, jo 1990-luvulla ja sitä hän on hiljalleen kehittänyt, mutta vasta 2021 vuodesta lähtien hän on vienyt  voimaperäisesti eteenpäin ja julkaissut Vosan laajemmin internetissä.  Kehitys ja hiominen jatkuu.

Alueellinen sijoittuminen

Lähinnä Suomi ja laajentunee koko maailmaan.

Virallinen asema

Ei virallistaa asemaa. Vosa on vasta vähän aikaa ollut esillä internetissä ja ei  kovin näkyvästi. Mukana ei ole juuri harrastajia.

Puhujamäärä arvioita

• Ei tiedossa. Ainakin 1-10 henkilöä osaa puhua Vosaa ja ymmärtää kirjoitettua Vosaa jonkin verran. Koska Vosa on niin uusi kieli, se ei ole vielä tullut tunnetuksi.
• 1000 henkilöä arviolta on tutustunut Vosaan (perustuu Vosan kotisivuston kävijöiden määrään, joita on ollut jo yli 32000 31.10. 2024 mennessä).

Äänteet ja kirjoitusjärjestelmä

Ääntämien on kuin suomen kielessä, katso Suomen kielen äänirakenne, mutta š = sh ja c = soinnillinen s [z]. Vosassa ja suomessa pitkä vokaali merkitään kahdella vokaalilla. Vosassa ei käytetä kirjaimia q, w, x, z, å paitsi nimissä. Muiden kielten nimissä ne voi translitteroida seuraavasti: q=kv, w=vu, x=ks, z=ts, å=o, tai jättää ennalleen.

 

Kirjain	Vosa ääntäminen	Suomi ääntäminen
Aa	a	a
Bb	b	b
Cc	[z] soinnillinen s	k
Dd	d	d
Ee	e	e
Ff	f	f
Gg	g	g
Hh	h	h
Ii	I	i
Jj	j	j
Kk	k	k
Ll	l	l
Mm	m	m
Nn	n (äng [ŋ] ng, nk)	n (äng[ŋ] ng, nk)
Oo	o	o
Pp	p	p
Qq	kv, vain nimissä	k
Rr	r	r
Ss	s	s
	sh, suhu-s	š, ž, sh, suhu-s
Tt	t	t
Uu	u	u
Vv	v	v
Wv	vu, vain nimissä	v
Xx	ks	ks
Yy	y	y
Zz	ts, vain nimissä	ts
Åå	oo, [vain nimissä	oo
Ää	ä [æ]	ä
Öö	ö [ə]	ö

 

 

Kielioppi

	Substantiivi	Verbi	Adjektiivi	Tapa-adverbi
	te	tee	teeva	teeli
Vastakohta	et	eet	eetva	eetli
Suomeksi	teko	tehdä	tekevä	tehden
	lepo	levätä	lepäävä	leväten
	havao	hapiir	hava	hali
Vastakohta	ahvao	ahpiir	ahva	ahli
Suomeksi	hyvyys	parantaa	hyvä	hyvin
	pahuus	pahentaa	paha	pahoin
	vovao	voo	vova	voli
Vastakohta	ejvovao	ej voo	ejvova	ejvoli
Suomeksi	mahdollisuus	voida	mahdollinen	mahdollisesti
	mahdottomuus	ei voi	mahdoton	mahdotonta

 

Adjektiivien vertailuasteet: hava, hapir, hast; ahva ahpir, ahst = hyvä, parempi, paras; paha, pahempi, pahin.

Monikon tunnus -si: Tol, tolsi = talo, talot.

Kollektiivi si-: kam, sikam = kivi, kivikko; da, sida = tieto, tiedosto.

Verbin ”monikko” ja ”yksikkö” : yppyy, siyppyy, isyppyy = hypätä, hypellä (hypätä monta kertaa), hypähtää (hypätä yhden kerran hiukan).

Verbin persoonamuotoja ei ole: Aj oo, ja oo, hä oo, ajsi oo, jasi oo, häsi oo = Olen, olet, on, olemme, olette, ovat.

Verbin aikamuodot: Aj riik, aj riiken, aj oo riiken, aj ooen riiken = Luen, luin, olen lukenut, olin lukenut.

Verbin futuuri: Aj kiirne vy kirvo kirto. = Tulen kirjoittamaan kynällä kirjan. Futuuria ei yleensä tarvitse vosassa käyttää niin usein kuin englannissa.

Paraikaa tekee, tapahtuu: Hä oo nuuknen in nukos. Piva tol oo toolnen. = Hän on nukkumassa sängyssä. Iso talo on rakenteilla. Englannin kestopreesensiä ei yleensä tarvitse vosassa käyttää.  Aj nuuk (taj aj nuuknen taj aj oo nuuknen)  = I am sleeping = nukun (tai olen nukkumassa).

Passiivi: teeta, tee-enta = tehdään, tehtiin.

Partisiipit: riikva = lukeva; oo riiken = on lukenut; oota riiken tai oo riikenta. = on luettu.  Hä oota kavodaaen hojo. = Hän on tunnettu henkilö. Hä oo kavodaaen aj. = Hän on tuntenut minut.  Hä oof kavodaaen hojo in tösi. = Hänellä on tunnettu henkilö töissä.

Imperatiivi: Tuu ja, tuu hä, tuu ajsi, tuu jasi, tuu häsi! = Mene, menköön, menkäämme, menkää, menkööt. Käskymuodossa on aina oltava persoonapronomini mukana.

Konditionaali: Aj tuuif, aj ooif tuuen. = Tulisin, olisin tullut.

Potentiaali: Aj meej altoo tralö. = Minä perustanen yrityksen.

Transitiivi- ja intransitiiviverbien muodostus: Verbi voi olla jo perusmuodossa jompikumpi, tällöin transitiiviverbistä saadaan intransitiivinen aut-etuliitteellä ja intransitiiviverbistä transitiivinen te– tai pa-etuliitteillä.
kautee lusasi = muodostaa lauseita; vomhom autkautee = höyryä muodostuu; eem = syödä; paeem = syöttää
It nöö. = Se alkaa. Hä tenöö tö. = Hän aloittaa työn.

Kieltolause: Aj ej daa it taj It aj ej daa. = En tiedä sitä tai sitä en tiedä. Ejko ja daa? = Etkö tiedä? Ej / Je = Ei / Kyllä.

Objekti, menemis- ja antamiskohde: Aj faa tä tu ja. = Annan tämän sinulle. Aj aap tä ut ja. = Otan tämän sinulta. Objektin tulisi olla predikaatin jälkeen, ettei se sekoitu subjektiin. Kohde, jolle annetaan tai saadaan ja kohde, jonne mennään tai tullaan voi olla preposition kanssa jälkeen tai ennen predikaattia. Sanajärjestys normaalilauseessa: Adverbiaali + attribuutti + subjekti + predikaatti + attribuutti + objekti + adverbiaali. Kielto-, käsky ja kysymyslauseissa yleensä predikaatti on ennen subjektia. Voidaan korostaa asioita ja kohteita laittamalla sana lauseen alkuun. Tuuko aj itle? = Menenkö minä sinne? Ajko tuu itle? = Minäkö menen sinne? Itleko aj tuu? = Sinnekö nimä menen? Myös painottamalla sanaa, voidaan sitä korostaa riippumatta missä kohti se on lauseessa. Sanan paino on yleensä ensimmäisellä tavulla. Vapaamuotoisesti voi painottaa ja lausua voimakkaammin eri tavuja ja sanoja, jos halua antaa erityistä ilmeikkyyttä lauseelle. Mukana voi olla lisäksi tietenkin ilmeet, eleet, äänen korkeus, puheen nopeus.

Kysymyslause: Ooko it kava? = Onko se kaunis? Tuuenko hä fäflo? = Menikö hän kauppaan?

Kysymyssanoja: Ko? = Mikä? Mitä? Kojo? = Kuka? Ketä? Kova? = Millainen? Koli? = Miten? Kuinka? Kovy? = Minkä avulla? Kovi? = Minkä kanssa? Kona? = Milloin? Kono? = Paljonko kello on? Kori? = Paljonko? Siko? = Montako? Koli piva? = Kuinka suuri? Kolo? = Mikä paikka? Koin? = Missä? Tut kojo? = Kenen luona? Kotu? = Minne? Kout? = Mistä? Kosy? = Miksi? Kofor? = Mitä varten? Itko? = Sekö? Häko? = Hänkö? Täko? = Tämäkö? Ätko? = Tuoko? Ko ja tee? = Mitä sinä Teet? Teeko ja? = Teetkö sinä? Jako tee? = Sinäkö teet? koo = kysyä, ook = vastata; koote = kysymys, ookte = vastaus

Pronomineja: tä, ät, it, täsi, ätsi, itsi = tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne. ko= mikä, joka; kojo=kuka, joka henkilöstä.

Genetiivi: Ajof grinva tuvö.= Minun vihreä auto.  Redva tol of Matti a Maija. = Matin ja Maijan pnainen talo. Vosa sisato = Vosan sanasto, genetiiviä ei tarvitse aina käyttää, genetiivimuoto on silloin kuin yhdysosa tai attribuutti.

Tavallisimpia prepositioita: in = sisässä, -ssa, -ssä; ni = ulkona; la, le, el, al = päällä, päälle, päältä, alla. ob = (koostua, tehty) jostakin; öb = (kertoa) jostakin. tu = luokse, johonkin, jollekin; ut = luota, jostakin, joltakin.  Aj tuu (tu) bal. = Menen kotiin. mu = -ksi, muu (mu) unva = tulla vanhaksi. Prepositioita ei tarvitse käyttää, jos verbi muodollaan ilmaisee jo sen. en, ne = ennen, jälkeen; nen = nyt; ed, de = ennen, jälkeen; vy = avulla; vi = kanssa; for = varten; gö = puolesta, ög = vastaan; na = aikana, kun;

Sanoja muodostetaan peräkkäisinä sarjoina, etuliitteet: ba-, ce-, di-, fo-, gu-, hy-, jä-, kö-. batan, cetan, ditan, fotan, gutan, hytan, jätan = maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai, lauantai, sunnuntai.

Lukusanat: bas, ces, dis, fos, gus, hys, jäs, kös = kymmenen, sata, tuhat, miljoona, miljardi, tuhat miljardia, miljoona miljardia, miljardi miljardia. Sadasosa, prosentti = cesik; puoli = duik. Is, du, tre, kva, fiv, sik, sev, aht, nin, bas, basis, basdu, dubas, trebas, isva, duva, treva = 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10 11, 12, 20, 30, ensimmäinen, toinen, kolmas.

Määrää ilmaistaan -ri-päätteellä. nopva, nopri = nopea, nopeus; glaves, glavesri = lasi, lasillinen.

Verbistä tulee substantiivi ottamalla vokaalinkahdennus pois tai liittämällä -so, -o tai -te-päätteet.

Adjektiivista tulee substantiivi liittämällä o -pääte. piva, pivao = suuri, suuruus; kava, kavao = kaunis, kauneus.

Sanaryhmiä ja johtopäätteitä: oo, o=olla, olio; ö=jokin; no=aika; lo=paikka; lö=laitos; vo=väline; vö=kone; po=voima; pö=valta; sta =tila; uu, uo=liikkua, liike; jo=henkilö, tekijä; jö=muu kuin henkilötekijä; ro=arvo; so=asia; os=esine; to=tuote; tö=työ; te=teko; vao=laatu, re=sama; er=eri; fi=tunne, tunto; ho=henki; ham=kaasu; hom=ilma; mo=aine; vom=neste; vam=vesi; em=ruoka; vem=juoma; ee, eo=elää, elämä; ev, ve = elin, jäsen; pu , up = puu, ruoho; pup=pensas; ep, pe = kasvi, eläin; fis, sif = kala, lintu; peg=hyönteinen; vir=virus; bakt=bakteeri; sa=sana yksinäisenä, mutta liitteenä se tarkoittaa viestinnän sanoja: lusa=lause, kausa=runo; tukasa=osoite; ru, ur = kiinni, irti; ry, yr =päälle, pois; vy, vyo, yv =avulla, apu, este. Lisää on Vosan sanastossa.

Tapaa miten, kuinka ilmaistaan -li-päätteellä: nopva, nopli; ponva, ponli = nopea, nopeasti; hidas, hitaasti.

Katso lisää: Vosan Kielioppi

Sanastot

Sanastoja voi laajentaa (ammattisanastoja, tieteellisiä, kaunokirjallisia jne.) Vosan sanojen johtamisperiaatteiden mukaan ja niistä riippuu kuinka hyvä, selkeä ja helposti opittava Vosasta tulee. Sanojen johtaminen on tasapainoilua ja optimointia seuraavien periaatteiden välillä:

1. Sanat ovat mahdollisimman lyhyitä.

2. Sanojen on erotuttava muista sanoista.

3. Sanat ovat äänteellisesti merkityksiä kuvaavia, kauniita ja helppo ääntää.

4. Sanat ovat loogisesti johdettuja peruskäsitteistä.

5. Yleisimmät sanat ovat usein kantasanoina.

6. Vivahteet voi ilmaista määritteillä tai uusilla peruskäsitteillä.

7. Ei tarkasti samaa tarkoittavia synonyymeja eikä homonyymeja.

8. Antonyymit, vastakohdat kantasanoista muodostetaan käännettynä kirjaimet alusta loppuun tai ej-liitteellä

9. Otetaan käsitteistä jokin erottuva piirre ja sitä käytetään johtamisessa.

10. Jos johdettava sana kuvataan tyhjentävästi peruskäsittein, tulee liian pitkiä sanoja.

11. Vältetään muista kielistä suoraan sanojen ottamista, pyritään aina johtamaan peruskäsitteistä.

12. Jos sana on äänteellisesti hyvin kuvaava ja istuu Vosaan hyvin ja olisi hankalaa johtaa käsitettä peruskäsitteistä, niin voidaan ottaa kantoja muista kielistä.

13. Voidaan käyttää tieteellisiä termejä esim. eliöstöstä, lääketieteestä, mitkä ovat yleiskielessä melko harvinaisia.

14. On lisättävä uusia kantatavuja, että kielestä tulisi rikkaampi ja hienompi.

15. Vosasta tulee tehdä tarkkaan ja yksiselitteisesti ilmaiseva kieli.

16. Käännettäessä Vosaa muihin kieliin, tulisi löytää parhaimmat vastineet, tarkentaa ja rajata niiden merkitykset yhteen käsitteeseen, niin että Vosa säilyy yksiselitteisenä periaatteella yksi sana / yksi merkitys ja yksi merkitys / yksi sana.

Näistä sanastoista näkee miten Vosa on rakentunut juurisanoista, alku- ja loppuliitteistä yhdistelmällä ja sanaluokkamuunnoksilla:

·   Vosan sanojen pituuden mukaan
·   Vosa kuin runona, voi tehdä helposti runojakin loppusointuineen
·   Vosan sanat aakkosjärjestyksessä
·   Vosan taajuuden mukaan, joka on yhdistetty suomen ja englannin sanojen taajuuksista pienimmän mukaan, mitkä ovat tulleet Vosan käännösvastineiksi.

Katso lisää, useita sanastoja eri järjestyksissä monilla eri kielillä noin 15 000 -60 000 sanariviä, tosin osa on konekääntäjien jäljiltä tarkastamatta ja korjaamatta: https://ekovisterlo.blogspot.com/

Teksteistä ja puheesta esimerkkejä

Ter!  = ’Terve!’

Terut tu Finlo!  = ’Tervetuloa Suomeen!’

Vokaata! = ’Näkemiin!’

 Haforsa.  = ’Kiitos.’

 Oo ja hava. Ej haforsaate. = ’Ole hyvä.’ ’Ei kiittämistä.’

 Oo ja hava a.. = ’Ole hyvä ja...’

 Aj raa ja. = ’Minä rakastan sinua.’

 Raako ja aj? = ’Rakastatko sinä minua?’

  Ko oo jaof ersa? = ’Mikä on sinun nimesi?’

  Ajof ersa oo... = ’Minun nimeni on...’

  Koin ja eloo? = ’Missä sinä asut?’

  Aj eloo in... = ’Minä asun …-ssa, -ssä.’

  Kout ja uut? Kout ja oo? = ’Mistä tulet? Mistä olet?’

  Aj uut Finlo. = ’Tulen Suomesta.’

  Aj ej sasaa vosa hali, = ’En puhu vosaa hyvin.’

 Sasaako ja / Sasaako jasi fin / svid / eng? = ’Puhutko / Puhutteko suomea / ruotsia / englantia?’

 

Ma ajsiof - usteaf

Ma ajsiof, kojo oo in halo.

Pyyhen oo jaof ersa.

Uut jaof pöhyl.

Hääp jaof obra,

ali la rauköl li in halo.

Faa Ja tu ajsi tätanna

ajof kitanva bekem.

A faa tu ajsi ajof ahosi (pitrovsi) ahhafali,

itli li ajsi a faa tu häsi,

kojosi oo reeken ög ajsi (tu ajof obpitva josi).

A ej Ja vigaa ajsi tu miahpoag,

mut fatuu ajsi ut ahva,

syfor jaof oo pöhyl,

po a hon ut kikinova tu kikinova.

Rilhäpli.

 

Katso lisää: Vosan lauseita aiheittain ja peruslauseita

Lisäksi on tehty ja tulossa (kehittäjän suunnitelmien mukaan) artikkeleita eri aloilta mm. yhteiskunta, ympäristö, tietojenkäsittely, terveys, ongelmienratkaisu: Ekovisterlo (Ekoälytervelä), Ongelmien ratkaisu ja innovointi ja uskonto: Hova Vosa (Hengellinen Vosa).

Opiskelu

Itseopiskeluna seuraavien sivujen materiaaleilla, joita tulee lisää sekä perustamalla opintokerhoja:

• Kotisivu: https://ekovisterlo.blogspot.com/
• Videoita: https://www.youtube.com/@Vosatevos