Ekovistaunlo gnosi a yssi

 

Ekoleilo alteeva culokasoto

Bal

Kahöto

Toojorataf Veikko J. Pyhtilä, Finlo, 11.11.2024

Katokirsi

100 000 eloojosi ekoleilo alteeva culokasoto.
Tuvöejva, ahnikmoejva, jätejva, rafli autresrova, rautu- a tusiparosta.
Tevis, grinva kemda, iplitolösi, lisojoneraotee-en görototoote.
Grinva: Pul, taunpul, tolsieplosi, epmolsi, eptoliksi, viilleilosi, batulsi, vostaleilosi.
Vittivva: Palatooen tuutlalitulsi, koin ali uuva tulsi.
Raffäflosi, davlosi, tölosi a tuasi rafseertesi .
Midretlö, yldavlö, siotetol, pöte, erliseertesi a toote atua.
20 000 eloojosi in midleilo.
Eloraftaunlosi 10 000 eloojosi.
Fis- atuasi cevamlosi, vamslosi.
Ali mämpori tegöroota in görotoote, teporinid riipsten.
Ut tä lokasodajosi a tuasi voo pirpaa kasoote.

Ideanoovte

Tölosi, fäflosi, seertesi, davlosi a tuasi oo in vetuofarri ut elosi 1-2 dism. Erliseertesi in duraufarri 3-5-dism. Oo ali gagtutoliksi a/taj uuva gliupobelttulsi. Voo oo pir fartööte, farapdaavte a farseertesi ut elo hääpva. Elosi ej niid oo ylrili piva a ej niid piri palotil, syfor oo piri vioftilsi a mämsi ej ääf a ej paloo ejö nidejva oftosi, itsi lopaata tu torauute taj torauteo mu ravmosi. Kitanva görotosi aafta nopli ut raf na niidta. Rautuorosta alidesi: Jät oo tuaof ravmo. Klinva ahnilkmoejva toote. Jätsi tu biolo ögvova rautuo mu molhapiirte mosi, eppirmosi. Itsi oo cutee-en en it ögroejva tu raulo, eösi a mämsi tervao. Ki oo hastvostaaen vovisli.

Tuutlalitulsi oo palatooen vy gusikglamo, yltal itva syt lum gliuu autteli sidvi oova cevamtul, ko gaag vamsi a lumsi tu vamslosi, fis cevamlosi. Täli voo tuut tuveli, vy durauvo taj gliupobelt ut nista obhängejli – ob vamly, kalmsta, läksta. Tuutlalitul oo tehomstaaen soopva ipkalva a lakva. La itof dimlosi voo eöpiir hedpusi, salepsi, kapatoepsi ati., itsi friuur moO intu hom a novtee hamivao ali na kalno. Välla elosi a oteetelo oo gaglalitulsi ali for oftosi a pagat. Tuvösi täli ooli ej niidta la taunleilo. Tu nuatlo a tua taunlosi voo oo fetuvödekatulsi taj voo rees ekotuvö vy tusiparosta alide. Tu taunlo ej uut ahnilkmosi a ej ahhö ut tusta. Tuutte- a gagvösi oo vostli öhva a porirostava.

Elosi a oteetelosi toolta vivopaaen vy ögvova tolossi. Na toolte feisno niidta pirnen enliova tuvötusta, maapvösi a paylvosi. Na taunlo oota toolen ögvoli mu teful, ej erlotuotusta for tolossi, balrostavösi a tolösivösi niidta. Eloojosi a oteejosi häsi voo pogaag taj gaag vy gagreituovösi hojoiplova oftosi e.k. em, vatsi, vatmotosi, vessi a tua ipvivosi. Ejvoevjosi a oppirvostava unjosi oof ofva tuutvosi a taunlo oota tee-en gnoteoova ali for häsi.

Tu mämsi uutne pir uute, na it aafta na törotuosi, sositee a raula oova taunpulsi, tolsieplosi, na rouu a sitöö. Vosta autpaoo hapir. Na taunlo oo ahnilkmoejva, klinva hom, klinva vam, forterli hastvostaaen emvaoto, ennaava a ennaedyyvva, isjova terstake, itli tervao autpaoo luna hava.

Mämsi oof piri sosva vioteete a siotetolsi, in kosi voo relotuu vili häsiof ide, ro a us. Ali tu isvivao a ipva iksio voo autpoaag tu mid biolo, elo a töculo.

Elosi a otetilsi voota tool vi er liedka in er taunloiksi, itli oo siermuo. Tuaelli oo ali piri hava sirepiprisi, vili kosi teeta görotosi. Göroto voota too for isjova nidsi in iptolösi, koin toote oota hastvostaaen cu pori, ravmo a nopateo. Ekovistaunleilo voo oo vostli autresrova. Tegöroota piri tevis a mämvis. Mämsi, hökasio a sovodajosi revi oo ofvi in ideaate, kasoote, deevte a ali in teete. Teoota piri ali pavetö, täna ej niidta itli piri vöjosi, kojosi teroriip pori a itsiof toote niidta piri ravmosi. Töiikte vigög mämsi a vöjosi, kosi rogöö tuatee kovy a kojovy. Ekovistaunlo a itof raulo vi ki ofvaosi for mämsi a biolo oo hastvostaaen cu fortervao, rostavao, nopateo, nohamivao, rattarvao aid.

Lie a rosi ej aaf pitpaeem la dihva losi e.k. vy rohö, koöb amut ki ej öbraa a it aag ahhönilk. Taunlo oof relotuotilsi, in kosi voo relotuu mämsi vili häsiof rosi, ob kosi ej uut cuyv, ahhö, popitpö, nilkööte, sialkveemte cuyvsi tu raulo a tua mämsi. Mämsi oof forterva eoliosi: Ej tobeepte, ej alkongmuo, ej päräjmoteo - itsi ennaedyyvta a ob itsi vyyta erur. Tusiparosta viofva öfro ej aafta ahsttee a it piit teoo vili lidasi. Eloojosi oof ylva cuhah. If isjo ahreek autduteeli viofva pöregsi, hä yrpatuuta ut ekovistaunlo a/taj lopaata erlihake a haeöpiirte. Mämsi ej tetoriip ejö ylriva , ejkojo ee ylrili leili vy rovpa tuasiof mämsi a biolo. Ejkojo kaap pipir päro il niid. Kaapta viofva päro, isvisiosi taj kio taunlo, kovy yllapaoota a deevta depirna ekovis-visoslo. Piit obtaark kio rauköl ögvovao, obri isjo teroriipte oo it, ko rauköl ögvova dev edniid. Piri voota ropaoo ob si nidejva teroriipte a toote. Tusiparosta ali riip nid a ögvova görotosi, syt ej uut itli piri ekotuvedeka obri hojo.

In ki kasoote a deevte tegöroota hast vova tekdä a deevta, ideaata a dakaata pirnen hapir gnosi vy ki visoslo vesi tegörooli in ideahäp, iksiotösi, apdav a daavte aid. Täin oo nösootesi for ki mämsi for nenva a neeva hava sosi eddir gaate. Pirtuu jasi sideevte, ideaate a rokaosi! Tajifosi oo ultrili, itsi piit tehasoop tuisvi mu oteeva a rilideva kiovao, ko lopaa amut dimifosi tu vovaosi. Kio taunlo-nuatlo-isvisio vi kivaosi piitne kasoo ut nö novli. Enva litolsi oo pirnen tuaenmu, mut ali itsi voo sihapiir vili novva culitesi a alidesi. Ob neeva ekovistaunlo a ekonuatlo leilosi piit tee gnoli sitemuuvova a autlisoopva tu novva raulo-ocustasi a simäm hassi. Täin it soote, mite a töleilo hanidrii tu ki forvoteva.

Hava neno!

Veikko J. Pyhtilä, 11.11.2024