Vosan historiaa

 

Vosan historiaa - History of Vosa

Kotisivu

Historia, tarve ja kehittäminen video

Copyright Veikko J. Pyhtilä, Lahti, Finland, 14.4.2018

ALKUIDEANI

Kehitetetään helposti opittava, peruskäsitteistä johdettu, äänteellisesti kuvaava, kaunis, lyhyt, selkeä, looginen maailmankieli myös tietämyksen kokoamista, jäsentämistä, täsmentämistä, tiivistämistä, standardointia, puheen tunnistusta ja tekoälyä varten.

HARRASTUKSENANI TEHTYJÄ TUOTOKSIA

Olen harrastanut 1990-luvun talouslaman aikana,  kielenopetusmultimediakirjojen tekoa. Ryhmittelin sanoja peruskäsitteiden mukaan. Kehitin huvikseni myös omaa helppoa kieltä. Olen nykyisin jatkanut kehittelyä.

UUSI LYHYT, LOOGISESTI JOHDETTU KEINOTEKOINEN KIELI

Etuja

·   Hyvä puheen tunnistukseen tietokoneisiin, tekoälyyn, kansainväliseen kommunikointiin.

·   Helppo oppia koska sanat johdetaan peruskäsitteistä ja yleisistä juurisanoista.

·   Sanat ovat yksikäsitteisiä, ei synonyymeja, vivahteet ilmaistaan tarkentavin määrein.

·   Sanat kirjoitetaan samoin kuin ne lausutaan, äänteellisesti pyritään kauneuteen ja kuvaavuuteen.

·   Yksinkertainen kielioppi ja lauseenrakenteet. Kielen on oltava helposti ja nopeasti opittavissa. Vähän sanoille taivutusmuotoja ja nekin säännönmukaisesti. Katso tarkemmin periaatteet Vosan kieliopista.

 

ARVIOITA EHDOTUKSISTANI JA VASTAVÄITTEITÄ

·   Vaatisi useita palkattuja asiantuntijoita useista maailman kielistä muokkaamaan uutta kieltä. VASTAVÄITE: Ihmisille voi tulla erimielisyyttä, johon menee aikaa. Jos rahoitusta ja tuloja ei saada, niin millä palkat maksetaan. Palkattunakaan, jos ei ole innostusta, ideointikykyä ja osaamista, ei tule hyvää lopputulosta. Koska olen tehnyt hyvän pohjan kielelle, siitä voidaan jatkaa kehittelyä harrastelijavoimin.

·    Kova työ johtaa erikoissanastoa, sanoista voisi tulla hyvin pitkiä, jos niiden tarkoittama käsite muodostetaan peruskäsittein. VASTAVÄITE: Erikoisssanasto voidaan ainakin aluksi mudostaa ja lyhentää nykyisin jo yleistyneistä sanoista ottamalla niistä lyhentämällä juurisanoja johtamiseen.

·    Nykyisin sanat ovat tavallaan sopimuksia käsitteiden merkityksistä eri asiayhteyksissä. Uudessa kielessä on rajattava käyttöyhteydet periaateella yksi merkitys / yksi sana ja yksi sana / yksi merkitys, että kieli olisi mahdollisimman yksiselitteinen.

·    Vie paljon aikaa muokata kieltä, että se olisi optimihyvä kaikissa suhteissa. VASTAVÄITE: Loogisuutta painotetaan, kun peruskäsitteet selvitetään riittävän kattavasti ja koodataan kirjainmerkein (ovat samalla myös äännemerkkejä), niin sanojen johtaminen on varsin nopeaa tietojenkäsittely apuna.

·    Esim. englannin kielen sanavarasto on erittäin suuri, jos kaikille sanoille pitää muodostaa uusi sana niin, ettei se ole ristiriidassa aikaisemmin johdettujen sanojen kanssa, vie paljon aikaa. VASTAVÄITE: Läheskään kaikille englannin kielen sanoille ei tarvitse keksiä vastineita, koska niissä on valtavasti synonyymeja, joiden vivahteet voidaan tarvitaessa ilmaista lisämääreillä, muilla sanoilla.

·    Ehkä helpompi olisi tehdä englanninkielestä lyhennetty, säännönmukaistettu ja yksinkertaistettu kieli tai suomen kielestä tai jostakin muusta kielestä. VASTAVÄITE: Olen tullut siihen tulokseen, että johdonmukaisin tulee kielestä, kun sen sanat johdetaan peruskäsitteistä yhdistelemällä, näin se on myös nopeasti opittavissa.

·    Toistaiseksi kieliasiat menevät siten, että jokaisella on oma äidinkieli, jolla parhaiten kukin voi ilmaista asioita, ja opetellaan tarvittaessa muita kieliä. Nykyisiä kieliä ei muuteta, paitsi että ne muuntuvat ajan kuluessa ja niihin tulee uutta ja lyhentynyttäkin sanastoa ja ne ottavat lainasanoja muista kielistä. VASTAVÄITE: On aika jo tekoälynkin tullessa tehdä parempi maailmankieli tietämyksen käsittelyyn ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

·    On kova työ muuttaa kaikkea tallennettua tietoa ja kirjallisuutta uudelle kielelle. Kuitenkin joutuu opiskelemaan ainakin englannin kielen. VASTAVÄITE: Älykkäät kielenkäännösohjelmat tekevät alustavat käännökset hetkessä, joita voi sitten muokata ja tarkistaa. Ei ole pakko kääntää kuin vain tiivistetty tietämys ja yhteen kertaan. Tulisi tehdä internet ja muutkin tietolähteet oliomallin mukaisesti, ei samojen asioiden toistoa ja kaikille yhteisesti käytettävissä olevat perustiedot tiiviisti.

VOSAN KEHITTÄMINEN

·  Vosan sanoille on löydettävä osuvimmat vastineet eri kielissä.
·  Sanastot tulisi standardoida ja vielä tarkistaa ja korjata kaikista niissä mahdollisesti olevista virheistä. Sanoja voidaan hioa paremmiksi ja ymmärrettävimmiksi.
·  Sanastoa voi joustavasti laajentaa Vosan periaatteiden mukaan. Erikoissanastoja voi tehdä lisää eri aloille ja kaunokirjallisuuteenkin.
·  Olisi tehtävä paljon lauseita, kielimalleja konekääntäjiä varten ja kehitettävä konekääntäjä Vosalle.
·  Tarvitaan mukaan paljon harrastajia eri kielistä viemään Vosan kehitystä eteenpäin ja tekemään sitä tunnetuksi maailmanlaajuisesti.

 Sanaston pohjana on noin 4 000 englannin kielen yleisintä sanaa ja Suomen kielen yli 90 000 sanasta poimitut noin 10 000 juurisanaa jossakin sanaluokkamuodossa ja lisäksi jonkin verran uskonnollista sanastoa. Niiden joukossa on myös melko harvinaisia suomen kielen sanoja, jotka ovat testimielessä, miten eri vivahteita voitaisiin johtaa ja löytyisikö niistä hyviä peruskäsitteitä.

Li sisato alo oo sujli 4 000 eng tihnava sasi a ob fin ylli 90 000 sasi utkaapen sujli 10 000 jursasi in ö sapaersio kau a pirobli öri usideva sisato. Itsiof insio oo ali rafli hitnava fin sasi, kosi oo in votrami, koli er vaoipsi vooifta deriiv a keesifko ob itsi hava besvososi.

Koska sekä englannin- että suomenkielisillä sanoilla on monia eri merkityksiä eri konteksteissa, Vosa-kielen sanoja on yritetty johtaa tarkalleen vain yhteen merkitykseen jokaisesta sanasta. Joten on olemassa useita Vosa-sanoja yhdelle englanninkieliselle tai suomenkieliselle sanalle. 

Syfor a eng a fin sasi oof si er obmarksi in er viosi, Vosa sasi oota traaen deriiv tarkli ersili tu is obmark ob ki sasi. Itsy oo oonen si Vosa sasi tu is eng taj fin sa.

Toisaalta joistakin synonyymeistä on johdettu vain yksi Vosan kielen sana, ettei olisi liikaa opeteltavaa helpolle kielelle. Vivahteet ymmärtää tarkkaan vain hyvä oman äidinkielensä taitaja. 

Tuaelli ob ösi remarksasi oo deriiven erisli is Vosa sa, syt ej ooif ylri siapdaavte for gnova vos. Vaoipsi dakavoo tarkli erisli hava öfva ofvos livoteejo.

Kirjaimien lukumäärä Vosan, Englannin ja Suomen yli 15000 sanan sanastosta. - Kirka siöri ob Vosa, Eng a Fin ylli 15000 sasi sisato

Jakaumasta ei näe englannin kielen vokaalien ja konsonanttien todellista jakaumaa, koska sanat kirjoitetaan eri tavalla kuin äännetään, toisin kuin Vosassa ja suomen kielessä.

Ob iikri ej vokaa eng rilva iikri of vousi a konsi, syfor sasi kiirta erlioli il sahööta, tuali il in vosa a fin.

KIRJAIN | VOSA | ENGLANTI | SUOMI

A | 12720 | 8764 | 16044

B | 1067 | 2340 | 116

C | 446 | 4970 | 3

D | 1711 | 3727 | 907

E | 6570 | 13471 | 7780

F | 1849 | 2103 | 122

G | 909 | 2640 | 216

H | 2855 | 3151 | 2608

I | 9441 | 8183 | 12790

J | 1797 | 195 | 1295

K | 4258 | 1266 | 7453

L | 5382 | 5959 | 7218

M | 2965 | 3049 | 3303

N | 2837 | 7398 | 7475

O | 9444 | 7467 | 5956

P | 4946 | 3535 | 3676

Q | 0 | 168 | 1

R | 5672 | 8543 | 4712

S | 5249 | 6729 | 7677

T | 6584 | 8610 | 11961

U | 6088 | 3929 | 7027

V | 6360 | 1257 | 3157

W | 0 | 1403 | 6

X | 0 | 291 | 1

Y | 1441 | 1895 | 2638

Z | 0 | 228 | 1

Å | 0 | 0

Ä | 1569 | 0 | 5779

Ö | 2327 | 0 | 770

Seuraavana toinen tutkimanai vaihtoehto helposta kielestä:

LYHENNETTY, SÄÄNNÖNMUKAISTETTU JA YKSINKERTAISTETTU SUOMEN KIELI

LYHTEETU, SÄNTMUUKTU A YKSKEERTU SUOMEN KIEL

Veikko Pyhtilä, Lahti, Finland 3.6.1999.

Mä oo Veik. Mäen nim oo Veik. Mä aas Lahtisa. Mäen ammat oo laborant. Mä täyyt viskymvis vuosi huomna. Kuko (taj Ku sä oo?) sä oo? Ooko sä nan taj mes? Ooko sä suomlan. Je (taj Kyl) mä oo suomlan. Mä ej oo tyt, mä oo poj. Mä oo, sä oo, hä oo, mäi oo, säi oo, häi oo. Miko (taj Mi sä tee?) sä tee? Mä meenu saunse kyylp. Mä ootnu pyyhlin, saip, samp a laudialus mukse. Mä lyööny löyli kiukse. Mäle tuunu hik. Sene mä peesny tuk, nam, silmi, korvi, mah, selk, käsi a jalki. Sis mä peesitsny. Sene mä paanu vatei mäle a meenu mäen aasmole.

Ny oo joulku. Joulkuna on alkna adventen aik. Kohtna tuu joul. Joulna mä odoot joulpuk a tomti. Tomti tuo mäle reka-autla lahji a joulpuk tuo mäle reksa a porla lahji. Moniko lahji sä saanu. Yks, kaks, kolm, nel, vis, kus, seit, kahek, yhek, kym, kymyks, kymkaks, kakskym, sat, tuh, mil a miljard. Täsä oo yksva lahj. Se sisää ramat. Täsä oo kaksva lahj se sisääny suklalev.

Mä luuk ny säile joulevankelium. Seaikna aantnu keisar Augustus käsk, et kok valtkuntsa oonu toimtee verolepa. Tä verolepa oonu yksva a tapaahnu na Quirinus oonu Syriaen käskhaaltja. Kaiki meenu verolistle kiireet, kukin omva kaupungse. Seten kin Joosef läähny Galileaes, Nasareten kaupunges a meenu verolepa varten Judease, Daviden kaupungse Betlehemse, sil hä kuulnu Daviden suk. Hä läähnu sele kans kihlaatu Maria, joka odootnu laps. Na he oonu selä, tuunu Mariaen syntää aik a hä syntääny poik, häen esikoin. Hä kapaalnu laps a paanu hä seimse, kosk häile ej oonu til majpaiksa. Selä seutla oonu paimeni yönä ulkla vaart laum häien. Yhtäknä ed häi seisnu Heren engel a Heren kirkvaus yympny häi. Pelk vaaltnu paimeni, mut engel saanu häile: Ej peelk säi! Mä ilmoot säile ilsanom, surva il koko kansale. Täpäivnä oo säile Daviden kaupungsa syynny Vapateeja. Hä oo Kristus, Her. Tä oo merknä säile: Säi löyyt laps, joka maak kapaaltu seimsä. A samhetkna oonu engelen ympärlä surva taivva sotjouk, joka yliisny Jumal saanten: Jumalen oo kunia korkvausisa, maen pälä rauh, ihminilä, jokai hä raak. Na engeli oonu meenu takse taivse, paimeni saanu toinile: ”Ny Betlehemse!” Selä mäi nää se, miko oo tapaahnu, se miko Her mäile ilmootnu.” Häi läähny kireten a löytny Maria a Josef a laps, joka maaknu seimsa. Na tä nää häi keernu, miko häile oonu saantu lapses. Kaiki, jokai kuulnu paimenien sani, oonu na ihmisa. Mut Maria käätkny häen sydse kaiki, miko oonu tapaahnu a tuutklanu se. Paimeni paalnu kiitten a yliisten Jumal ses, miko oonu kuulnu a nääny. Kaiki oonu just seten kuten häile oonu saantu.

Sani vootais lyhtee vielnä enem, mut seies ej saatais selvä. Jos mä saais edes yks lahj joulna, seten mä oonu tyytvä. Mä vieetnee joul tälä Lahtisa. Surva, survaem, survain. Hyvä, hyväem, hyväin. Pienva, pienvaem, pienvain. Vanva, vanvaem, vanvain. Nuorva, nuorvaem, nuorvain. Mä oop kiel, na opteeja optee mäle kiel. Mä oopi kiel. Mä hyyp alse. Mä hyypi. Mä hyypyks. Mä aalk syöö iltpal. Mä syöö leip, juoo mait a aalk nuuk sängse. Hyvä yö! Huomna mälä oo synpäiv. Hyvä huomen! Miko miel oo säi tä kieles? Miten hyväemteeis säi se? Ny luktee mä sani. Väri: Punva, sinva, keltva, viherva, mustva, ruskva, harmva, punkeltva, punsinva, valkva. Vikpäivi: Mapäiv, tipäiv, kepäiv, topäiv, pepäiv, lapäiv a supäiv. Taj lyhväemten: Ma, ti, ke, to, pe, la, su. Kukausi: Tamku, helmku, malku, huhtku, toukku, kesku, heinku, elku, sysku, lokku, marasku a joulku. Ku paist taivla. Avarvaussa oo auring, ku, tähti a kierttähti.

Kielopsänti

1. Tesani muoodta vokalen pitkväemteeusla.
2. Sani oo mahdvaten lyhvä. Ej kaks sam konsonant taj vokali ylensna.
3. Latsanien tunus oo -va, -vä.
4. Tap iilmta –ten-päätysla.
5. Susbstantivi muoodta –us, -ys –päätysla adjektivies a verbies taj verbies vokallyhtela.
6. Kys muoodta –ko-päätysla substantivies a verbies
7. Pasiv muoodta –ta tunusla. Meeta!
8. Verbi ej taiip personmuodisa.
9. Adjektivi taiip ainvaten na substantivva.
10. Aikna a oo jokana iilmta na-etlitla taj na-loplitla.
11. Moniken tunus oo –i.
12.  Genetiv iilmta –en-päätysla.
13. Mui sijpäätysi: -sa, -sä, -se, -es, -la, -lä, -le, -el, -eks, -na, -nä, -ejten, -lu, -ul, -ap.
14. Imperativ: Tee sä! Tee hä! Tee säi! Tee mäi! Tee häi! Ej mee sä! Tuu täse! Mee sese! Meepä! Luukpa! Kaatspa!
15. Adjektivien veertusmuodi: -em, -in. Mä oo yhten pitkvä kans hä. Se tuot oo kalisvaem to tuot.
16. Konditional: -is. Esm Mä meeis töise, jos mälä oois töi.
17. –ej. Mä oo töejva (adjektivna). Mälä ej oo töi. Saunsa mä oonu vateiejten (adverbna).
18.  Potential: Mä saanee töi tuuvausna. Mä ehk saa töi ens vuosna.
19. Presens: Mä tee. Imperfekt –nu, -ny: Mä teenu. Perfekt: Mä oo teenu. Pluskvamperfekt: Mä oonu teenu. Pasivsa –ta, -tä, -tu, -ty: Teeta, teetu, oo teetu, oonu teetu.
20. Akusativ a partitiv oo samva. Mä tee tal. Mä oo teesa tal. Mä luuk kirj a kirje. Mä oo luuksa kirj.
21. Vielnä verbies -ah- äh. Yks kertna: Hä nauuryks. Moni kertna: Hä nauuri. Suomen peseytyä = peesits, itse = its.
22. –eet.: Mä tuk leekeet parturla (tukleekjala). Mä aant partur leek tuk.
23. Pronomini: Mä, sä, hä, mäi, säi, häi. Tä, to, se, täi, toi, sei. Kuko, miko, joka. Minä? Misä? Mies? Mise? Miten? Kuten.
24. Adverbiali: -ten. Juoosten, käävten. Kaunvaten. Nopvaten. Täpäivnä, eilna, huomna.
25. Sanien joohtus: Paik: -mo, mö koul = oopmo, tehdas = teemo.
26. Kollektiv -ik: Kiv, kivi, kivik.
27. Deminutiv -eh: Pienva, pienehva, pienpienva, surva, surehva, sursurva.
28. Mä puuh, mä saan, mä saani, mä saanyks (mä mainiit).
29. Välini –in: Puuh -> puhin, puhinnumer. Aav, avin. Aant mäle avin na ov oo luksa.

 Yleinvaem sani

Voit jatkaa näistä sanastoista:

Maailman muinaisinakin aikoina jo olleita sanoja ja käsitteitä

Suomeksi	Lyhennetyllä suomen kielellä
aika	aik
aikaa	aik
aikaan	na, aikna
aikana	aikna
aina	aina, kaikna
ainakin	ainvakin
aivan	täysten
ajan	aik, aiken
anna	aant
annan	mä aant
antaa	aant
antanut	aantnu
antoi	aantnu
asia	as
asti	astlu, saklu
asukkaat	aslani, asjai
edes	edes
edessä	edsä
ehkä	ehk, -nee
ei	ej
eikä	aej
eikö	ejkö
eivät	häi ej
eivätkä	a häi ej
eli	elij
elää	eel
emme	mäi ej, ejmäi
en	mä ej
enemmän	enem
enkä	mä ej a, mä ej kin
ennen	enna
enää	ejne
eri	er
esim	esm
esimerkiksi	edmerkeks
et	ej sä, sä ej
eteen	edtu, edse
ette	säi ej
ettei	etej
että	et
he	häi
heidän	häien
heidät	häi
heille	häiem
heistä	häies
heitä	häi
henki	henk
herra	her
herraa	her
herralle	herle
herran	heren
heti	hetna
hyvin	hyvten
hyvä	hyvä
hyvää	hyvä
hän	hä
hänelle	häle
hänen	häen
hänet	hä
häntä	hä
ihan	täysten
ihminen	ihmin
ihmisen	ihminen
ihmiset	ihmini
ihmisiä	ihmini
ihmisten	ihminien
iki	ikten
ilman, -ton, -tta	ejten, -ejva, -ejten
isä	is
isänsä	ishäen, ishäien
itse	its
ja	a
jo	jona
joita	jokai
joka	joka
jokainen	jokai
joku	yks, muutami
jolla	jokala
jonka	jokaen
jopa	akin
jos	jos
jossa	jokasa
josta	jokaes
jota	joka
jotain	jokai
joten	jokasy
jotka	jokai
jotta	et, syet
Jumalaa	Jumal
Jumalanne	Jumalsäien
juuri	jur, just
jälkeen	jälkna
jälleen	tasna, usny
jää	jä, jääd
kai	ehk, kaj, -nee
kaiken	kaik
kaikille	kaikile
kaikkea	kaiki
kaikki	kaiki
kaikkia	kaiki
kaikkien	kaikien
kaksi	kaks
kansa	kansa
kansan	kansaen
kansat	kansai
kansojen	kansaien
kanssa	kans
kauan	paljaikten, paljaiknakauten
kaupungin	kaupungen
kautta	kauten
kerran	kertna
kirjoitti	kiirjnu
koko	kok
kolme	kolm
koska	kosk
koskaan	ej minä, miejna
kovin	kovten
Kristuksen	Kristusen
kuin	kuten
kuinka	kuten
kuitenkaan	mutej, mutejkin
kuitenkin	mut, mutten
kuka	kuko, ku
kukaan	kukoej, kuej, ej kuko
kun	na
kuningas	kuning
kuninkaan	kuningen
kuten	kuten
kuuluu	kuuluu, kuulvoo
kyllä	je, kyl
kysyi	kyysnu
käy	käyyd, käyy
käyttää	käät, kääteet
lisäksi	liseks
lkää	ik
luo	lu, -lu, -ul, luood
luokseen	lu hä, hälu
lähetti	läheetja
lähti	läähny
lähtivät	häi läähny
maa	ma
maahan	mase, male
maailman	mailmen
maan	maen, ma
maassa	masa
maasta	maes
maata	maak
me	mäi
meidän	mäien
meidät	mäi
meille	mäile
meitä	mäi
mene	mee sä, meepa
meni	meenu
miehen	mesen, mes
miehet	mesi
mielestäni	mäen mieles
mieltä	miel
mies	mes
miestä	mes
miksi	mieks, miko sy
mikä	miko, mi
minkä	miko
minua	mä
minulla	mälä
minulle	mäle
minun	mäen
minusta	mäes
minut	mä
minä	mä
missä	misä, mikosä
mistä	mies, mikoes
miten	miten
mitä	miko, mi
mitään	ej mikoi, mikoej
muita	mui
mukaan	mukse, mukten
mutta	mut
muut	mui
muuta	mu
muuten	muten
myös	kin
nainen	nan
ne	sei
niiden	seien
niin	seten
niistä	säies
niitä	sei
noin	noiten
nuo	toi
nyt	ny
nähdä	nää
näin	täten
näitä	täi
näki	nääkny
nämä	täi
oikein	oikten
ole	oo, oopa
olemassa	oosa
olemme	mäi oo
olen	mä oo
olet	sä oo
olette	säi oo
oleva	oova
olevan	oovaen
oli	oonu
olisi	oois
olivat	oonu
olla	oo
olla, on	oo
olleet	häi oonu, sei oonu
ollut	oonu
oma	omva
oman	omva
onko	ooko
osa	os
ota	ootpa!, oot sä!
ottaa	oot
otti	ootnu
ovat	häi oo, sei oo
pahaa	pahva
paljon	paljten
pappi	pap
parempi	hyväem, parem
pidä	piit sä
pitäisi	piitis
pitää	piit, täät
poika	poj
poikansa	häen poj, pojhäen, poj häen, pojhäien
pois	poes
pojan	pojen
pojat	poji
päivä	päiv
päivänä	päivnä
päällä	pälä
saa	saa
saada	saa
saakka	saklu
saanut	saanu
saavat	saa
sai	saanu
sama	sam
samaa	sam
samalla	samna, samaikna
samoin	samten
sana	san
sano	saan sä, saanpa
sanoa	saan
sanoi	saanu
sanoivat	häi saanu
sanoo	saan
se	se
seitsemän	seit
sekä	akin
sen	sen
siellä	selä
sieltä	säel
siihen	sese
siinä	sesä
siis	sis
siitä	ses, sel
siksi	sesyeks, sesy
sille	sele
silloin	sena
sillä	silä
silti	ejmut,
sinne	sele
sinua	sä
sinulle	säle
sinun	säen
sinut	sä
sinä	sä
sitten	sene
sitä	se
Suomen	Suomen
Suomessa	Suomsa
suuri	surva
taas	tasna, usvaten
tai	taj
taivaan	taiven
takaisin	takase
tarvitse	ej taarv
tavalla	tapten
tavoin	tapten
te	säi
tee	tejuom, te, tee (verbi)
teen	mä tee
tehdä	tee
tehnyt	teeny
teidän	säien
teidät	säi
teille	säile
teitä	säi
tekee	tee
teki	teenu
temppelin	tempel, tempelen
tiedä	tiit
tietää	tiit
todella	tosla
toinen	kaksva, mu
toisen	muen, kaksvaen
tosin	tosten
totta	tos
tule	tuu, tuupa
tulee	tuu
tuli	tuunu
tulivat	häi tuunu
tulla	tuu
tullut	tuunu
tuo	to
tuon	to, toen
tähden	vueks
tähän	täse
tällä	täap, tälä
tämä	tä
tämän	täen, tä
tänne	tälu
tässä	täsä
tästä	täes
tätä	tä
täysin	täysten
täällä	tälä
usko	usk
vaan	mut
vai	taj, vaj
vaikka	tajten, vaik
vain	ainvaten
varmaan	varmnee, oonee
varten	vart
vastaan	vastle
vastasi	vaastnu
vielä	vielnä
viestissä	viestsä
voi	voo
voidaan	voota
voisi	voois
vuoden	vuosen
vuoksi	sesy, syeks, taeks
vuotta	vuosi
vähän	vähten
yhdessä	yhap, yhten
yhtä	yhten
yhä	vielnä, yhänä
yksi	yks
yleensä	ylenna
yli	yl
älä	ej sä, ej