 |
| Vosan historiaa - History of Vosa |
Home
EHDOTUKSIANI UUDEKSI, HELPOKSI KIELEKSI, VOSAN HISTORIAA
Copyright Veikko J. Pyhtilä, Lahti, Finland, 14.4.2018
Kehitetetään helposti opittava, peruskäsitteistä johdettu, äänteellisesti kuvaava, kaunis, lyhyt, selkeä, looginen maailmankieli myös tietämyksen kokoamista, jäsentämistä, täsmentämistä, tiivistämistä, standardointia, puheen tunnistusta ja tekoälyä varten. Seuraavana ehdotuksiani.
HARRASTUKSENANI TEHTYJÄ TUOTOKSIA
Olen harrastanut 1990-luvun talouslaman aikana, jolloin Suomessa oli suurtyöttömyys, kielenopetusmultimediakirjojen tekoa (Saksa, Venäjä). Ryhmittelin sanoja peruskäsitteiden mukaan. Kehitin huvikseni myös omaa helppoa kieltä. Olen nykyisin jatkanut kehittelyä.
UUSI LYHYT, LOOGISESTI JOHDETTU KEINOTEKOINEN KIELI
Etuja
- Hyvä puheen tunnistukseen tietokoneisiin, tekoälyyn, kansainväliseen kommunikointiin.
- Helppo oppia koska sanat johdetaan peruskäsitteistä.
- Sanat ovat yksikäsitteisiä, ei synonyymeja, vivahteet ilmaistaan tarkentavin määrein.
- Sanat kirjoitetaan samoin kuin ne lausutaan, äänteellisesti pyritään kauneuteen ja kuvaavuuteen.
Toivon asiantuntijoita ja harrastelijoita mukaan tämän kielen kehittelyyn kaikista maailman kielistä! Antakaa ehdotuksia, arviointeja ehdotuksille. Minä lopulta teen päätökset ja johdan kehittelyä. Päätöksiäni saa arvostella hyvin perusteluin, niin voin muuttaa päätöksiäni. Mitkä ovat peruskäsitteet, joista muut sanat johdetaan? Miten ja mistä peruskäsitteitä kukin uusi sana on viisainta, lyhyintä, selkeintä, loogisinta ja foneettisesti kauneinta johtaa? Yksinkertainen kielioppi ja lauseenrakenteet. Kielen on oltava helposti ja nopeasti opittavissa. Katso tarkemmin periaatteet: Vosa Grammar– Vosa Vosdav – Vosan Kielioppi
ARVIOITA EHDOTUKSISTANI JA VASTAVÄITTEITÄ
- Vaatisi useita palkattuja asiantuntijoita useista maailman kielistä muokkaamaan uutta kieltä. VASTAVÄITE: Voin tehdä tämän yksinkin ainakin alustavasti, jos on aikaa ja rahoitusta. Ihmisille voi tulla erimielisyyttä, johon menee aikaa. Jos rahoitusta ja tuloja ei saada, niin millä palkat maksetaan. Palkattunakaan jos ei ole innostusta, ideointikykyä ja osaamista, ei tule hyvää lopputulosta.
- Kova työ johtaa erikoissanastoa, sanoista voisi tulla hyvin pitkiä, jos niiden tarkoittama käsite muodostetaan peruskäsittein. VASTAVÄITE: Erikoisssanasto voidaan ainakin aluksi mudostaa ja lyhentää nykyisin jo yleistyneistä sanoista.
- Nykyisin sanat ovat tavallaan sopimuksia käsitteiden merkityksistä eri asiayhteyksissä. Uudessa kielessä on samoin rajattava käyttöyhteydet ja sanakannat ja yhdysosat määrittelevät sanojen käytön.
- Vie paljon aikaa muokata kieltä, että se olisi optimihyvä kaikissa suhteissa. VASTAVÄITE: Loogisuutta painotetaan, kun peruskäsitteet selvitetään riittävän kattavasti ja koodataan kirjainmerkein (ovat samalla myös äännemerkkejä), niin sanojen johtaminen on varsin nopeaa tietojenkäsittely apuna.
- Englannin kielen sanavarasto on erittäin suuri, jos kaikille sanoille pitää muodostaa uusi sana niin, ettei se ole ristiriidassa aikaisemmin johdettujen sanojen kanssa, vie paljon aikaa. VASTAVÄITE: Läheskään kaikille englannin kielen sanoille ei tarvitse keksiä vastineita, koska niissä on valtavasti synonyymeja, joiden vivahteet voidaan tarvitaessa ilmaista lisämääreillä, muilla sanoilla.
- Ehkä helpompi olisi tehdä englanninkielestä lyhennetty, säännönmukaistettu ja yksinkertaistettu kieli tai suomen kielestä tai jostakin muusta kielestä. VASTAVÄITE: Olen tullut siihen tulokseen, että johdonmukaisin tulee kielestä, kun sen sanat johdetaan peruskäsitteistä yhdistelemällä, näin se on myös nopeasti opittavissa.
- Toistaiseksi kieliasiat menevät siten, että jokaisella on oma äidinkieli ja opetellaan tarvittaessa muita kieliä. Nykyisiä kieliä ei muuteta, paitsi että ne muuntuvat ajan kuluessa ja niihin tulee uutta ja lyhentynyttäkin sanastoa ja ne ottavat lainasanoja muista kielistä. VASTAVÄITE: On aika jo tekoälynkin tullessa tehdä parempi maailmankieli tietämyksen käsittelyyn ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.
- On kova työ muuttaa kaikkea tallennettua tietoa ja kirjallisuutta uudelle kielelle. Kuitenkin joutuu opiskelemaan ainakin englannin kielen. VASTAVÄITE: Älykkäät kielenkäännösohjelmat tekevät alustavat käännökset hetkessä, joita voi sitten muokata ja tarkistaa. Ei ole pakko kääntää kuin vain tiivistetty tietämys ja yhteen kertaan. Samalla siis voidaan tehdä internet ja muutkin tietolähteet olimomallin mukaisesti, ei samojen asioiden toistoa ja kaikille yhteisesti käytettävissä olevat perustiedot tiiviisti, kun vain rahoitus ja osallistujat saadaan.
MITEN VOSAA VOISI VIELÄ KEHITTÄÄ
Määrittellään kaikki käsitteet sanallisesti peruskäsitteillä. Mitkä ovat kunkin sanan peruskäsitteet? Aloitetaan yleisimpien sanojen tarkasteleminen ja laitetaan sana luettelossa jo olevan sanan viereen, joka on käsitteellisesti lähinnä sitä. Toisaalta sama sana voidaan yhdistää useisiin peruskäsitteisiin, mikä määrittelee sanan, jonka peruskäsitteistä se voidaan johtaa yhdistämällä. Synonyymit kuuluvat ilmeisesti samaan ryhmään, mutta voi kuvata vivahteiden eroa etuliitteen, päätteen, sanayhdistelmien tai attribuuttien avulla. Näin saadaan selville peruskäsitteet ja johdetut käsitteet. Mallin mukaan sanat johdetaan tiettyjen sääntöjen mukaan. Mikä sana mistäkin käsitteistä on viisainta johtaa ja mikä on paras ja selkein ehdotus fonetiikasta ja logiikasta. Sanojen ja lauseiden tulee kuitenkin olla foneettisesti mahdollisimman kauniita ja selvästi erotettuja muista sanoista, jotta automaattinen puheentunnistus ja tulkit toimivat luotettavammin ja helpottavat ohjelmistojen käyttöä. Toisaalta, jos noudatetaan tiukasti logiikkaa sanojen johtamisessa, foneettinen kauneus ja ääntämisen helppous voivat kärsiä. Siksi äänen ja johdonmukaisuuden välillä on löydettävä tasapaino. Myös sanojen tulee olla mieleenpainuvia optimaalisesti.
Kielen peruskäsitteissä voi olla myös kuvakkeita, jolloin myös kirjoittamisesta voi tulla kuvallista. Kuvakkeet ovat selkeitä ja yksiselitteisiä. Ikoni-ehdotukset? Ne on osattava piirtää ja kirjoittaa helposti ja nopeasti. Vähintään 128 tai 256 tai 512 tai 1024 peruskäsitettä. Siitä voitaisiin tehdä ikonikieli auttamaan opiskelussa ja kommunikoinnissa. Kiinan kielessä on jopa yli 100 000 merkkiä, joista oppineet kiinalaiset hallitsevat todennäköisesti noin 5 000 - 10 000 merkkiä. Noin 80 prosentilla kiinalaisista merkeistä on ääntämismerkkejä, loput kuvaavat jotenkin sanaa, käsitettä. Kirjainmerkeissä on satoja identtisiä kuvioita, ja kuviot muodostuvat muutamalla kymmenellä suunnan, pituuden ja muodon kynänvedoilla. Vosaan saattaa riittää äänteitä kuvaavat kirjaimet, mutta kansainvälisellä helpolla kielellä voisi olla myös kuvakemuotoiset lisäykset.
Seuraavana toinen tutkimanai vaihtoehto helposta kielestä:
LYHENNETTY, SÄÄNNÖNMUKAISTETTU JA YKSINKERTAISTETTU SUOMEN KIELI
LYHTEETU, SÄNTMUUKTU A YKSKEERTU SUOMEN KIEL
Veikko Pyhtilä, Lahti, Finland 3.6.1999.Mä oo Veik. Mäen nim oo Veik. Mä aas Lahtisa. Mäen ammat oo laborant. Mä täyyt viskymvis vuosi huomna. Kuko (taj Ku sä oo?) sä oo? Ooko sä nan taj mes? Ooko sä suomlan. Je (taj Kyl) mä oo suomlan. Mä ej oo tyt, mä oo poj. Mä oo, sä oo, hä oo, mäi oo, säi oo, häi oo. Miko (taj Mi sä tee?) sä tee? Mä meenu saunse kyylp. Mä ootnu pyyhlin, saip, samp a laudialus mukse. Mä lyööny löyli kiukse. Mäle tuunu hik. Sene mä peesny tuk, nam, silmi, korvi, mah, selk, käsi a jalki. Sis mä peesitsny. Sene mä paanu vatei mäle a meenu mäen aasmole.
Ny oo joulku. Joulkuna on alkna adventen aik. Kohtna tuu joul. Joulna mä odoot joulpuk a tomti. Tomti tuo mäle reka-autla lahji a joulpuk tuo mäle reksa a porla lahji. Moniko lahji sä saanu. Yks, kaks, kolm, nel, vis, kus, seit, kahek, yhek, kym, kymyks, kymkaks, kakskym, sat, tuh, mil a miljard. Täsä oo yksva lahj. Se sisää ramat. Täsä oo kaksva lahj se sisääny suklalev.
Mä luuk ny säile joulevankelium. Seaikna aantnu keisar Augustus käsk, et kok valtkuntsa oonu toimtee verolepa. Tä verolepa oonu yksva a tapaahnu na Quirinus oonu Syriaen käskhaaltja. Kaiki meenu verolistle kiireet, kukin omva kaupungse. Seten kin Joosef läähny Galileaes, Nasareten kaupunges a meenu verolepa varten Judease, Daviden kaupungse Betlehemse, sil hä kuulnu Daviden suk. Hä läähnu sele kans kihlaatu Maria, joka odootnu laps. Na he oonu selä, tuunu Mariaen syntää aik a hä syntääny poik, häen esikoin. Hä kapaalnu laps a paanu hä seimse, kosk häile ej oonu til majpaiksa. Selä seutla oonu paimeni yönä ulkla vaart laum häien. Yhtäknä ed häi seisnu Heren engel a Heren kirkvaus yympny häi. Pelk vaaltnu paimeni, mut engel saanu häile: Ej peelk säi! Mä ilmoot säile ilsanom, surva il koko kansale. Täpäivnä oo säile Daviden kaupungsa syynny Vapateeja. Hä oo Kristus, Her. Tä oo merknä säile: Säi löyyt laps, joka maak kapaaltu seimsä. A samhetkna oonu engelen ympärlä surva taivva sotjouk, joka yliisny Jumal saanten: Jumalen oo kunia korkvausisa, maen pälä rauh, ihminilä, jokai hä raak. Na engeli oonu meenu takse taivse, paimeni saanu toinile: ”Ny Betlehemse!” Selä mäi nää se, miko oo tapaahnu, se miko Her mäile ilmootnu.” Häi läähny kireten a löytny Maria a Josef a laps, joka maaknu seimsa. Na tä nää häi keernu, miko häile oonu saantu lapses. Kaiki, jokai kuulnu paimenien sani, oonu na ihmisa. Mut Maria käätkny häen sydse kaiki, miko oonu tapaahnu a tuutklanu se. Paimeni paalnu kiitten a yliisten Jumal ses, miko oonu kuulnu a nääny. Kaiki oonu just seten kuten häile oonu saantu.
Sani vootais lyhtee vielnä enem, mut seies ej saatais selvä. Jos mä saais edes yks lahj joulna, seten mä oonu tyytvä. Mä vieetnee joul tälä Lahtisa. Surva, survaem, survain. Hyvä, hyväem, hyväin. Pienva, pienvaem, pienvain. Vanva, vanvaem, vanvain. Nuorva, nuorvaem, nuorvain. Mä oop kiel, na opteeja optee mäle kiel. Mä oopi kiel. Mä hyyp alse. Mä hyypi. Mä hyypyks. Mä aalk syöö iltpal. Mä syöö leip, juoo mait a aalk nuuk sängse. Hyvä yö! Huomna mälä oo synpäiv. Hyvä huomen! Miko miel oo säi tä kieles? Miten hyväemteeis säi se? Ny luktee mä sani. Väri: Punva, sinva, keltva, viherva, mustva, ruskva, harmva, punkeltva, punsinva, valkva. Vikpäivi: Mapäiv, tipäiv, kepäiv, topäiv, pepäiv, lapäiv a supäiv. Taj lyhväemten: Ma, ti, ke, to, pe, la, su. Kukausi: Tamku, helmku, malku, huhtku, toukku, kesku, heinku, elku, sysku, lokku, marasku a joulku. Ku paist taivla. Avarvaussa oo auring, ku, tähti a kierttähti.
Kielopsänti
- Tesani muoodta vokalen pitkväemteeusla.
- Sani oo mahdvaten lyhvä. Ej kaks sam konsonant taj vokali ylensna.
- Latsanien tunus oo -va, -vä.
- Tap iilmta –ten-päätysla.
- Susbstantivi muoodta –us, -ys –päätysla adjektivies a verbies taj verbies vokallyhtela.
- Kys muoodta –ko-päätysla substantivies a verbies
- Pasiv muoodta –ta tunusla. Meeta!
- Verbi ej taiip personmuodisa.
- Adjektivi taiip ainvaten na substantivva.
- Aikna a oo jokana iilmta na-etlitla taj na-loplitla.
- Moniken tunus oo –i.
- Genetiv iilmta –en-päätysla.
- Mui sijpäätysi: -sa, -sä, -se, -es, -la, -lä, -le, -el, -eks, -na, -nä, -ejten, -lu, -ul, -ap.
- Imperativ: Tee sä! Tee hä! Tee säi! Tee mäi! Tee häi! Ej mee sä! Tuu täse! Mee sese! Meepä! Luukpa! Kaatspa!
- Adjektivien veertusmuodi: -em, -in. Mä oo yhten pitkvä kans hä. Se tuot oo kalisvaem to tuot.
- Konditional: -is. Esm Mä meeis töise, jos mälä oois töi.
- –ej. Mä oo töejva (adjektivna). Mälä ej oo töi. Saunsa mä oonu vateiejten (adverbna).
- Potential: Mä saanee töi tuuvausna. Mä ehk saa töi ens vuosna.
- Presens: Mä tee. Imperfekt –nu, -ny: Mä teenu. Perfekt: Mä oo teenu. Pluskvamperfekt: Mä oonu teenu. Pasivsa –ta, -tä, -tu, -ty: Teeta, teetu, oo teetu, oonu teetu.
- Akusativ a partitiv oo samva. Mä tee tal. Mä oo teesa tal. Mä luuk kirj a kirje. Mä oo luuksa kirj.
- Vielnä verbies -ah- äh. Yks kertna: Hä nauuryks. Moni kertna: Hä nauuri. Suomen peseytyä = peesits, itse = its.
- –eet.: Mä tuk leekeet parturla (tukleekjala). Mä aant partur leek tuk.
- Pronomini: Mä, sä, hä, mäi, säi, häi. Tä, to, se, täi, toi, sei. Kuko, miko, joka. Minä? Misä? Mies? Mise? Miten? Kuten.
- Adverbiali: -ten. Juoosten, käävten. Kaunvaten. Nopvaten. Täpäivnä, eilna, huomna.
- Sanien joohtus: Paik: -mo, mö koul = oopmo, tehdas = teemo.
- Kollektiv -ik: Kiv, kivi, kivik.
- Deminutiv -eh: Pienva, pienehva, pienpienva, surva, surehva, sursurva.
- Mä puuh, mä saan, mä saani, mä saanyks (mä mainiit).
- Välini –in: Puuh -> puhin, puhinnumer. Aav, avin. Aant mäle avin na ov oo luksa.
Yleinvaem sani
Voit jatkaa näistä sanastoista:
Maailman muinaisinakin aikoina jo olleita sanoja ja käsitteitä| Suomeksi | Lyhennetyllä suomen kielellä |
| aika | aik |
| aikaa | aik |
| aikaan | na, aikna |
| aikana | aikna |
| aina | aina, kaikna |
| ainakin | ainvakin |
| aivan | täysten |
| ajan | aik, aiken |
| anna | aant |
| annan | mä aant |
| antaa | aant |
| antanut | aantnu |
| antoi | aantnu |
| asia | as |
| asti | astlu, saklu |
| asukkaat | aslani, asjai |
| edes | edes |
| edessä | edsä |
| ehkä | ehk, -nee |
| ei | ej |
| eikä | aej |
| eikö | ejkö |
| eivät | häi ej |
| eivätkä | a häi ej |
| eli | elij |
| elää | eel |
| emme | mäi ej, ejmäi |
| en | mä ej |
| enemmän | enem |
| enkä | mä ej a, mä ej kin |
| ennen | enna |
| enää | ejne |
| eri | er |
| esim | esm |
| esimerkiksi | edmerkeks |
| et | ej sä, sä ej |
| eteen | edtu, edse |
| ette | säi ej |
| ettei | etej |
| että | et |
| he | häi |
| heidän | häien |
| heidät | häi |
| heille | häiem |
| heistä | häies |
| heitä | häi |
| henki | henk |
| herra | her |
| herraa | her |
| herralle | herle |
| herran | heren |
| heti | hetna |
| hyvin | hyvten |
| hyvä | hyvä |
| hyvää | hyvä |
| hän | hä |
| hänelle | häle |
| hänen | häen |
| hänet | hä |
| häntä | hä |
| ihan | täysten |
| ihminen | ihmin |
| ihmisen | ihminen |
| ihmiset | ihmini |
| ihmisiä | ihmini |
| ihmisten | ihminien |
| iki | ikten |
| ilman, -ton, -tta | ejten, -ejva, -ejten |
| isä | is |
| isänsä | ishäen, ishäien |
| itse | its |
| ja | a |
| jo | jona |
| joita | jokai |
| joka | joka |
| jokainen | jokai |
| joku | yks, muutami |
| jolla | jokala |
| jonka | jokaen |
| jopa | akin |
| jos | jos |
| jossa | jokasa |
| josta | jokaes |
| jota | joka |
| jotain | jokai |
| joten | jokasy |
| jotka | jokai |
| jotta | et, syet |
| Jumalaa | Jumal |
| Jumalanne | Jumalsäien |
| juuri | jur, just |
| jälkeen | jälkna |
| jälleen | tasna, usny |
| jää | jä, jääd |
| kai | ehk, kaj, -nee |
| kaiken | kaik |
| kaikille | kaikile |
| kaikkea | kaiki |
| kaikki | kaiki |
| kaikkia | kaiki |
| kaikkien | kaikien |
| kaksi | kaks |
| kansa | kansa |
| kansan | kansaen |
| kansat | kansai |
| kansojen | kansaien |
| kanssa | kans |
| kauan | paljaikten, paljaiknakauten |
| kaupungin | kaupungen |
| kautta | kauten |
| kerran | kertna |
| kirjoitti | kiirjnu |
| koko | kok |
| kolme | kolm |
| koska | kosk |
| koskaan | ej minä, miejna |
| kovin | kovten |
| Kristuksen | Kristusen |
| kuin | kuten |
| kuinka | kuten |
| kuitenkaan | mutej, mutejkin |
| kuitenkin | mut, mutten |
| kuka | kuko, ku |
| kukaan | kukoej, kuej, ej kuko |
| kun | na |
| kuningas | kuning |
| kuninkaan | kuningen |
| kuten | kuten |
| kuuluu | kuuluu, kuulvoo |
| kyllä | je, kyl |
| kysyi | kyysnu |
| käy | käyyd, käyy |
| käyttää | käät, kääteet |
| lisäksi | liseks |
| lkää | ik |
| luo | lu, -lu, -ul, luood |
| luokseen | lu hä, hälu |
| lähetti | läheetja |
| lähti | läähny |
| lähtivät | häi läähny |
| maa | ma |
| maahan | mase, male |
| maailman | mailmen |
| maan | maen, ma |
| maassa | masa |
| maasta | maes |
| maata | maak |
| me | mäi |
| meidän | mäien |
| meidät | mäi |
| meille | mäile |
| meitä | mäi |
| mene | mee sä, meepa |
| meni | meenu |
| miehen | mesen, mes |
| miehet | mesi |
| mielestäni | mäen mieles |
| mieltä | miel |
| mies | mes |
| miestä | mes |
| miksi | mieks, miko sy |
| mikä | miko, mi |
| minkä | miko |
| minua | mä |
| minulla | mälä |
| minulle | mäle |
| minun | mäen |
| minusta | mäes |
| minut | mä |
| minä | mä |
| missä | misä, mikosä |
| mistä | mies, mikoes |
| miten | miten |
| mitä | miko, mi |
| mitään | ej mikoi, mikoej |
| muita | mui |
| mukaan | mukse, mukten |
| mutta | mut |
| muut | mui |
| muuta | mu |
| muuten | muten |
| myös | kin |
| nainen | nan |
| ne | sei |
| niiden | seien |
| niin | seten |
| niistä | säies |
| niitä | sei |
| noin | noiten |
| nuo | toi |
| nyt | ny |
| nähdä | nää |
| näin | täten |
| näitä | täi |
| näki | nääkny |
| nämä | täi |
| oikein | oikten |
| ole | oo, oopa |
| olemassa | oosa |
| olemme | mäi oo |
| olen | mä oo |
| olet | sä oo |
| olette | säi oo |
| oleva | oova |
| olevan | oovaen |
| oli | oonu |
| olisi | oois |
| olivat | oonu |
| olla | oo |
| olla, on | oo |
| olleet | häi oonu, sei oonu |
| ollut | oonu |
| oma | omva |
| oman | omva |
| onko | ooko |
| osa | os |
| ota | ootpa!, oot sä! |
| ottaa | oot |
| otti | ootnu |
| ovat | häi oo, sei oo |
| pahaa | pahva |
| paljon | paljten |
| pappi | pap |
| parempi | hyväem, parem |
| pidä | piit sä |
| pitäisi | piitis |
| pitää | piit, täät |
| poika | poj |
| poikansa | häen poj, pojhäen, poj häen, pojhäien |
| pois | poes |
| pojan | pojen |
| pojat | poji |
| päivä | päiv |
| päivänä | päivnä |
| päällä | pälä |
| saa | saa |
| saada | saa |
| saakka | saklu |
| saanut | saanu |
| saavat | saa |
| sai | saanu |
| sama | sam |
| samaa | sam |
| samalla | samna, samaikna |
| samoin | samten |
| sana | san |
| sano | saan sä, saanpa |
| sanoa | saan |
| sanoi | saanu |
| sanoivat | häi saanu |
| sanoo | saan |
| se | se |
| seitsemän | seit |
| sekä | akin |
| sen | sen |
| siellä | selä |
| sieltä | säel |
| siihen | sese |
| siinä | sesä |
| siis | sis |
| siitä | ses, sel |
| siksi | sesyeks, sesy |
| sille | sele |
| silloin | sena |
| sillä | silä |
| silti | ejmut, |
| sinne | sele |
| sinua | sä |
| sinulle | säle |
| sinun | säen |
| sinut | sä |
| sinä | sä |
| sitten | sene |
| sitä | se |
| Suomen | Suomen |
| Suomessa | Suomsa |
| suuri | surva |
| taas | tasna, usvaten |
| tai | taj |
| taivaan | taiven |
| takaisin | takase |
| tarvitse | ej taarv |
| tavalla | tapten |
| tavoin | tapten |
| te | säi |
| tee | tejuom, te, tee (verbi) |
| teen | mä tee |
| tehdä | tee |
| tehnyt | teeny |
| teidän | säien |
| teidät | säi |
| teille | säile |
| teitä | säi |
| tekee | tee |
| teki | teenu |
| temppelin | tempel, tempelen |
| tiedä | tiit |
| tietää | tiit |
| todella | tosla |
| toinen | kaksva, mu |
| toisen | muen, kaksvaen |
| tosin | tosten |
| totta | tos |
| tule | tuu, tuupa |
| tulee | tuu |
| tuli | tuunu |
| tulivat | häi tuunu |
| tulla | tuu |
| tullut | tuunu |
| tuo | to |
| tuon | to, toen |
| tähden | vueks |
| tähän | täse |
| tällä | täap, tälä |
| tämä | tä |
| tämän | täen, tä |
| tänne | tälu |
| tässä | täsä |
| tästä | täes |
| tätä | tä |
| täysin | täysten |
| täällä | tälä |
| usko | usk |
| vaan | mut |
| vai | taj, vaj |
| vaikka | tajten, vaik |
| vain | ainvaten |
| varmaan | varmnee, oonee |
| varten | vart |
| vastaan | vastle |
| vastasi | vaastnu |
| vielä | vielnä |
| viestissä | viestsä |
| voi | voo |
| voidaan | voota |
| voisi | voois |
| vuoden | vuosen |
| vuoksi | sesy, syeks, taeks |
| vuotta | vuosi |
| vähän | vähten |
| yhdessä | yhap, yhten |
| yhtä | yhten |
| yhä | vielnä, yhänä |
| yksi | yks |
| yleensä | ylenna |
| yli | yl |
| älä | ej sä, ej |
No comments:
Post a Comment
Write comments, evaluations and suggestions for improvement about Vosa! Thank You!