Vosan historiaa

 

Vosan historiaa - History of Vosa

Kotisivu

Historia, tarve ja kehittäminen video

Copyright Veikko J. Pyhtilä, Lahti, Finland, 14.4.2018

ALKUIDEANI

Kehitetetään helposti opittava, peruskäsitteistä johdettu, äänteellisesti kuvaava, kaunis, lyhyt, selkeä, looginen maailmankieli myös tietämyksen kokoamista, jäsentämistä, täsmentämistä, tiivistämistä, standardointia, puheen tunnistusta ja tekoälyä varten.

HARRASTUKSENANI TEHTYJÄ TUOTOKSIA

Olen harrastanut 1990-luvun talouslaman aikana,  kielenopetusmultimediakirjojen tekoa. Ryhmittelin sanoja peruskäsitteiden mukaan. Kehitin huvikseni myös omaa helppoa kieltä. Olen nykyisin jatkanut kehittelyä.

UUSI LYHYT, LOOGISESTI JOHDETTU KEINOTEKOINEN KIELI

Etuja

·   Hyvä puheen tunnistukseen tietokoneisiin, tekoälyyn, kansainväliseen kommunikointiin.

·   Helppo oppia koska sanat johdetaan peruskäsitteistä ja yleisistä juurisanoista.

·   Sanat ovat yksikäsitteisiä, ei synonyymeja, vivahteet ilmaistaan tarkentavin määrein.

·   Sanat kirjoitetaan samoin kuin ne lausutaan, äänteellisesti pyritään kauneuteen ja kuvaavuuteen.

·   Yksinkertainen kielioppi ja lauseenrakenteet. Kielen on oltava helposti ja nopeasti opittavissa. Vähän sanoille taivutusmuotoja ja nekin säännönmukaisesti. Katso tarkemmin periaatteet Vosan kieliopista.

 

ARVIOITA EHDOTUKSISTANI JA VASTAVÄITTEITÄ

·   Vaatisi useita palkattuja asiantuntijoita useista maailman kielistä muokkaamaan uutta kieltä. VASTAVÄITE: Ihmisille voi tulla erimielisyyttä, johon menee aikaa. Jos rahoitusta ja tuloja ei saada, niin millä palkat maksetaan. Palkattunakaan, jos ei ole innostusta, ideointikykyä ja osaamista, ei tule hyvää lopputulosta. Koska olen tehnyt hyvän pohjan kielelle, siitä voidaan jatkaa kehittelyä harrastelijavoimin.

·    Kova työ johtaa erikoissanastoa, sanoista voisi tulla hyvin pitkiä, jos niiden tarkoittama käsite muodostetaan peruskäsittein. VASTAVÄITE: Erikoisssanasto voidaan ainakin aluksi mudostaa ja lyhentää nykyisin jo yleistyneistä sanoista ottamalla niistä lyhentämällä juurisanoja johtamiseen.

·    Nykyisin sanat ovat tavallaan sopimuksia käsitteiden merkityksistä eri asiayhteyksissä. Uudessa kielessä on rajattava käyttöyhteydet periaateella yksi merkitys / yksi sana ja yksi sana / yksi merkitys, että kieli olisi mahdollisimman yksiselitteinen.

·    Vie paljon aikaa muokata kieltä, että se olisi optimihyvä kaikissa suhteissa. VASTAVÄITE: Loogisuutta painotetaan, kun peruskäsitteet selvitetään riittävän kattavasti ja koodataan kirjainmerkein (ovat samalla myös äännemerkkejä), niin sanojen johtaminen on varsin nopeaa tietojenkäsittely apuna.

·    Esim. englannin kielen sanavarasto on erittäin suuri, jos kaikille sanoille pitää muodostaa uusi sana niin, ettei se ole ristiriidassa aikaisemmin johdettujen sanojen kanssa, vie paljon aikaa. VASTAVÄITE: Läheskään kaikille englannin kielen sanoille ei tarvitse keksiä vastineita, koska niissä on valtavasti synonyymeja, joiden vivahteet voidaan tarvitaessa ilmaista lisämääreillä, muilla sanoilla.

·    Ehkä helpompi olisi tehdä englanninkielestä lyhennetty, säännönmukaistettu ja yksinkertaistettu kieli tai suomen kielestä tai jostakin muusta kielestä. VASTAVÄITE: Olen tullut siihen tulokseen, että johdonmukaisin tulee kielestä, kun sen sanat johdetaan peruskäsitteistä yhdistelemällä, näin se on myös nopeasti opittavissa.

·    Toistaiseksi kieliasiat menevät siten, että jokaisella on oma äidinkieli, jolla parhaiten kukin voi ilmaista asioita, ja opetellaan tarvittaessa muita kieliä. Nykyisiä kieliä ei muuteta, paitsi että ne muuntuvat ajan kuluessa ja niihin tulee uutta ja lyhentynyttäkin sanastoa ja ne ottavat lainasanoja muista kielistä. VASTAVÄITE: On aika jo tekoälynkin tullessa tehdä parempi maailmankieli tietämyksen käsittelyyn ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

·    On kova työ muuttaa kaikkea tallennettua tietoa ja kirjallisuutta uudelle kielelle. Kuitenkin joutuu opiskelemaan ainakin englannin kielen. VASTAVÄITE: Älykkäät kielenkäännösohjelmat tekevät alustavat käännökset hetkessä, joita voi sitten muokata ja tarkistaa. Ei ole pakko kääntää kuin vain tiivistetty tietämys ja yhteen kertaan. Tulisi tehdä internet ja muutkin tietolähteet oliomallin mukaisesti, ei samojen asioiden toistoa ja kaikille yhteisesti käytettävissä olevat perustiedot tiiviisti.

VOSAN KEHITTÄMINEN

·  Vosan sanoille on löydettävä osuvimmat vastineet eri kielissä.
·  Sanastot tulisi standardoida ja vielä tarkistaa ja korjata kaikista niissä mahdollisesti olevista virheistä. Sanoja voidaan hioa paremmiksi ja ymmärrettävimmiksi.
·  Sanastoa voi joustavasti laajentaa Vosan periaatteiden mukaan. Erikoissanastoja voi tehdä lisää eri aloille ja kaunokirjallisuuteenkin.
·  Olisi tehtävä paljon lauseita, kielimalleja konekääntäjiä varten ja kehitettävä konekääntäjä Vosalle.
·  Tarvitaan mukaan paljon harrastajia eri kielistä viemään Vosan kehitystä eteenpäin ja tekemään sitä tunnetuksi maailmanlaajuisesti.

 

Seuraavana toinen tutkimanai vaihtoehto helposta kielestä:

LYHENNETTY, SÄÄNNÖNMUKAISTETTU JA YKSINKERTAISTETTU SUOMEN KIELI

LYHTEETU, SÄNTMUUKTU A YKSKEERTU SUOMEN KIEL

Veikko Pyhtilä, Lahti, Finland 3.6.1999.

Mä oo Veik. Mäen nim oo Veik. Mä aas Lahtisa. Mäen ammat oo laborant. Mä täyyt viskymvis vuosi huomna. Kuko (taj Ku sä oo?) sä oo? Ooko sä nan taj mes? Ooko sä suomlan. Je (taj Kyl) mä oo suomlan. Mä ej oo tyt, mä oo poj. Mä oo, sä oo, hä oo, mäi oo, säi oo, häi oo. Miko (taj Mi sä tee?) sä tee? Mä meenu saunse kyylp. Mä ootnu pyyhlin, saip, samp a laudialus mukse. Mä lyööny löyli kiukse. Mäle tuunu hik. Sene mä peesny tuk, nam, silmi, korvi, mah, selk, käsi a jalki. Sis mä peesitsny. Sene mä paanu vatei mäle a meenu mäen aasmole.

Ny oo joulku. Joulkuna on alkna adventen aik. Kohtna tuu joul. Joulna mä odoot joulpuk a tomti. Tomti tuo mäle reka-autla lahji a joulpuk tuo mäle reksa a porla lahji. Moniko lahji sä saanu. Yks, kaks, kolm, nel, vis, kus, seit, kahek, yhek, kym, kymyks, kymkaks, kakskym, sat, tuh, mil a miljard. Täsä oo yksva lahj. Se sisää ramat. Täsä oo kaksva lahj se sisääny suklalev.

Mä luuk ny säile joulevankelium. Seaikna aantnu keisar Augustus käsk, et kok valtkuntsa oonu toimtee verolepa. Tä verolepa oonu yksva a tapaahnu na Quirinus oonu Syriaen käskhaaltja. Kaiki meenu verolistle kiireet, kukin omva kaupungse. Seten kin Joosef läähny Galileaes, Nasareten kaupunges a meenu verolepa varten Judease, Daviden kaupungse Betlehemse, sil hä kuulnu Daviden suk. Hä läähnu sele kans kihlaatu Maria, joka odootnu laps. Na he oonu selä, tuunu Mariaen syntää aik a hä syntääny poik, häen esikoin. Hä kapaalnu laps a paanu hä seimse, kosk häile ej oonu til majpaiksa. Selä seutla oonu paimeni yönä ulkla vaart laum häien. Yhtäknä ed häi seisnu Heren engel a Heren kirkvaus yympny häi. Pelk vaaltnu paimeni, mut engel saanu häile: Ej peelk säi! Mä ilmoot säile ilsanom, surva il koko kansale. Täpäivnä oo säile Daviden kaupungsa syynny Vapateeja. Hä oo Kristus, Her. Tä oo merknä säile: Säi löyyt laps, joka maak kapaaltu seimsä. A samhetkna oonu engelen ympärlä surva taivva sotjouk, joka yliisny Jumal saanten: Jumalen oo kunia korkvausisa, maen pälä rauh, ihminilä, jokai hä raak. Na engeli oonu meenu takse taivse, paimeni saanu toinile: ”Ny Betlehemse!” Selä mäi nää se, miko oo tapaahnu, se miko Her mäile ilmootnu.” Häi läähny kireten a löytny Maria a Josef a laps, joka maaknu seimsa. Na tä nää häi keernu, miko häile oonu saantu lapses. Kaiki, jokai kuulnu paimenien sani, oonu na ihmisa. Mut Maria käätkny häen sydse kaiki, miko oonu tapaahnu a tuutklanu se. Paimeni paalnu kiitten a yliisten Jumal ses, miko oonu kuulnu a nääny. Kaiki oonu just seten kuten häile oonu saantu.

Sani vootais lyhtee vielnä enem, mut seies ej saatais selvä. Jos mä saais edes yks lahj joulna, seten mä oonu tyytvä. Mä vieetnee joul tälä Lahtisa. Surva, survaem, survain. Hyvä, hyväem, hyväin. Pienva, pienvaem, pienvain. Vanva, vanvaem, vanvain. Nuorva, nuorvaem, nuorvain. Mä oop kiel, na opteeja optee mäle kiel. Mä oopi kiel. Mä hyyp alse. Mä hyypi. Mä hyypyks. Mä aalk syöö iltpal. Mä syöö leip, juoo mait a aalk nuuk sängse. Hyvä yö! Huomna mälä oo synpäiv. Hyvä huomen! Miko miel oo säi tä kieles? Miten hyväemteeis säi se? Ny luktee mä sani. Väri: Punva, sinva, keltva, viherva, mustva, ruskva, harmva, punkeltva, punsinva, valkva. Vikpäivi: Mapäiv, tipäiv, kepäiv, topäiv, pepäiv, lapäiv a supäiv. Taj lyhväemten: Ma, ti, ke, to, pe, la, su. Kukausi: Tamku, helmku, malku, huhtku, toukku, kesku, heinku, elku, sysku, lokku, marasku a joulku. Ku paist taivla. Avarvaussa oo auring, ku, tähti a kierttähti.

Kielopsänti

  1. Tesani muoodta vokalen pitkväemteeusla.
  2. Sani oo mahdvaten lyhvä. Ej kaks sam konsonant taj vokali ylensna.
  3. Latsanien tunus oo -va, -vä.
  4. Tap iilmta –ten-päätysla.
  5. Susbstantivi muoodta –us, -ys –päätysla adjektivies a verbies taj verbies vokallyhtela.
  6. Kys muoodta –ko-päätysla substantivies a verbies
  7. Pasiv muoodta –ta tunusla. Meeta!
  8. Verbi ej taiip personmuodisa.
  9. Adjektivi taiip ainvaten na substantivva.
  10. Aikna a oo jokana iilmta na-etlitla taj na-loplitla.
  11. Moniken tunus oo –i.
  12.  Genetiv iilmta –en-päätysla.
  13. Mui sijpäätysi: -sa, -sä, -se, -es, -la, -lä, -le, -el, -eks, -na, -nä, -ejten, -lu, -ul, -ap.
  14. Imperativ: Tee sä! Tee hä! Tee säi! Tee mäi! Tee häi! Ej mee sä! Tuu täse! Mee sese! Meepä! Luukpa! Kaatspa!
  15. Adjektivien veertusmuodi: -em, -in. Mä oo yhten pitkvä kans hä. Se tuot oo kalisvaem to tuot.
  16. Konditional: -is. Esm Mä meeis töise, jos mälä oois töi.
  17. –ej. Mä oo töejva (adjektivna). Mälä ej oo töi. Saunsa mä oonu vateiejten (adverbna).
  18.  Potential: Mä saanee töi tuuvausna. Mä ehk saa töi ens vuosna.
  19. Presens: Mä tee. Imperfekt –nu, -ny: Mä teenu. Perfekt: Mä oo teenu. Pluskvamperfekt: Mä oonu teenu. Pasivsa –ta, -tä, -tu, -ty: Teeta, teetu, oo teetu, oonu teetu.
  20. Akusativ a partitiv oo samva. Mä tee tal. Mä oo teesa tal. Mä luuk kirj a kirje. Mä oo luuksa kirj.
  21. Vielnä verbies -ah- äh. Yks kertna: Hä nauuryks. Moni kertna: Hä nauuri. Suomen peseytyä = peesits, itse = its.
  22. –eet.: Mä tuk leekeet parturla (tukleekjala). Mä aant partur leek tuk.
  23. Pronomini: Mä, sä, hä, mäi, säi, häi. Tä, to, se, täi, toi, sei. Kuko, miko, joka. Minä? Misä? Mies? Mise? Miten? Kuten.
  24. Adverbiali: -ten. Juoosten, käävten. Kaunvaten. Nopvaten. Täpäivnä, eilna, huomna.
  25. Sanien joohtus: Paik: -mo, mö koul = oopmo, tehdas = teemo.
  26. Kollektiv -ik: Kiv, kivi, kivik.
  27. Deminutiv -eh: Pienva, pienehva, pienpienva, surva, surehva, sursurva.
  28. Mä puuh, mä saan, mä saani, mä saanyks (mä mainiit).
  29. Välini –in: Puuh -> puhin, puhinnumer. Aav, avin. Aant mäle avin na ov oo luksa.

 Yleinvaem sani

Voit jatkaa näistä sanastoista:

Maailman muinaisinakin aikoina jo olleita sanoja ja käsitteitä
SuomeksiLyhennetyllä suomen kielellä
aikaaik
aikaaaik
aikaanna, aikna
aikanaaikna
ainaaina, kaikna
ainakinainvakin
aivantäysten
ajanaik, aiken
annaaant
annanmä aant
antaaaant
antanutaantnu
antoiaantnu
asiaas
astiastlu, saklu
asukkaataslani, asjai
edesedes
edessäedsä
ehkäehk, -nee
eiej
eikäaej
eiköejkö
eiväthäi ej
eivätkäa häi ej
elielij
elääeel
emmemäi ej, ejmäi
enmä ej
enemmänenem
enkämä ej a, mä ej kin
ennenenna
enääejne
erier
esimesm
esimerkiksiedmerkeks
etej sä, sä ej
eteenedtu, edse
ettesäi ej
etteietej
ettäet
hehäi
heidänhäien
heidäthäi
heillehäiem
heistähäies
heitähäi
henkihenk
herraher
herraaher
herralleherle
herranheren
hetihetna
hyvinhyvten
hyvähyvä
hyväähyvä
hän
hänellehäle
hänenhäen
hänet
häntä
ihantäysten
ihminenihmin
ihmisenihminen
ihmisetihmini
ihmisiäihmini
ihmistenihminien
ikiikten
ilman, -ton, -ttaejten, -ejva, -ejten
isäis
isänsäishäen, ishäien
itseits
jaa
jojona
joitajokai
jokajoka
jokainenjokai
jokuyks, muutami
jollajokala
jonkajokaen
jopaakin
josjos
jossajokasa
jostajokaes
jotajoka
jotainjokai
jotenjokasy
jotkajokai
jottaet, syet
JumalaaJumal
JumalanneJumalsäien
juurijur, just
jälkeenjälkna
jälleentasna, usny
jääjä, jääd
kaiehk, kaj, -nee
kaikenkaik
kaikillekaikile
kaikkeakaiki
kaikkikaiki
kaikkiakaiki
kaikkienkaikien
kaksikaks
kansakansa
kansankansaen
kansatkansai
kansojenkansaien
kanssakans
kauanpaljaikten, paljaiknakauten
kaupunginkaupungen
kauttakauten
kerrankertna
kirjoittikiirjnu
kokokok
kolmekolm
koskakosk
koskaanej minä, miejna
kovinkovten
KristuksenKristusen
kuinkuten
kuinkakuten
kuitenkaanmutej, mutejkin
kuitenkinmut, mutten
kukakuko, ku
kukaankukoej, kuej, ej kuko
kunna
kuningaskuning
kuninkaankuningen
kutenkuten
kuuluukuuluu, kuulvoo
kylläje, kyl
kysyikyysnu
käykäyyd, käyy
käyttääkäät, kääteet
lisäksiliseks
lkääik
luolu, -lu, -ul, luood
luokseenlu hä, hälu
lähettiläheetja
lähtiläähny
lähtiväthäi läähny
maama
maahanmase, male
maailmanmailmen
maanmaen, ma
maassamasa
maastamaes
maatamaak
memäi
meidänmäien
meidätmäi
meillemäile
meitämäi
menemee sä, meepa
menimeenu
miehenmesen, mes
miehetmesi
mielestänimäen mieles
mieltämiel
miesmes
miestämes
miksimieks, miko sy
mikämiko, mi
minkämiko
minua
minullamälä
minullemäle
minunmäen
minustamäes
minut
minä
missämisä, mikosä
mistämies, mikoes
mitenmiten
mitämiko, mi
mitäänej mikoi, mikoej
muitamui
mukaanmukse, mukten
muttamut
muutmui
muutamu
muutenmuten
myöskin
nainennan
nesei
niidenseien
niinseten
niistäsäies
niitäsei
noinnoiten
nuotoi
nytny
nähdänää
näintäten
näitätäi
näkinääkny
nämätäi
oikeinoikten
oleoo, oopa
olemassaoosa
olemmemäi oo
olenmä oo
oletsä oo
olettesäi oo
olevaoova
olevanoovaen
olioonu
olisioois
olivatoonu
ollaoo
olla, onoo
olleethäi oonu, sei oonu
ollutoonu
omaomva
omanomva
onkoooko
osaos
otaootpa!, oot sä!
ottaaoot
ottiootnu
ovathäi oo, sei oo
pahaapahva
paljonpaljten
pappipap
parempihyväem, parem
pidäpiit sä
pitäisipiitis
pitääpiit, täät
poikapoj
poikansahäen poj, pojhäen, poj häen, pojhäien
poispoes
pojanpojen
pojatpoji
päiväpäiv
päivänäpäivnä
päälläpälä
saasaa
saadasaa
saakkasaklu
saanutsaanu
saavatsaa
saisaanu
samasam
samaasam
samallasamna, samaikna
samoinsamten
sanasan
sanosaan sä, saanpa
sanoasaan
sanoisaanu
sanoivathäi saanu
sanoosaan
sese
seitsemänseit
sekäakin
sensen
sielläselä
sieltäsäel
siihensese
siinäsesä
siissis
siitäses, sel
siksisesyeks, sesy
sillesele
silloinsena
silläsilä
siltiejmut,
sinnesele
sinua
sinullesäle
sinunsäen
sinut
sinä
sittensene
sitäse
SuomenSuomen
SuomessaSuomsa
suurisurva
taastasna, usvaten
taitaj
taivaantaiven
takaisintakase
tarvitseej taarv
tavallatapten
tavointapten
tesäi
teetejuom, te, tee (verbi)
teenmä tee
tehdätee
tehnytteeny
teidänsäien
teidätsäi
teillesäile
teitäsäi
tekeetee
tekiteenu
temppelintempel, tempelen
tiedätiit
tietäätiit
todellatosla
toinenkaksva, mu
toisenmuen, kaksvaen
tosintosten
tottatos
tuletuu, tuupa
tuleetuu
tulituunu
tulivathäi tuunu
tullatuu
tulluttuunu
tuoto
tuonto, toen
tähdenvueks
tähäntäse
tällätäap, tälä
tämä
tämäntäen, tä
tännetälu
tässätäsä
tästätäes
tätä
täysintäysten
täällätälä
uskousk
vaanmut
vaitaj, vaj
vaikkatajten, vaik
vainainvaten
varmaanvarmnee, oonee
vartenvart
vastaanvastle
vastasivaastnu
vielävielnä
viestissäviestsä
voivoo
voidaanvoota
voisivoois
vuodenvuosen
vuoksisesy, syeks, taeks
vuottavuosi
vähänvähten
yhdessäyhap, yhten
yhtäyhten
yhävielnä, yhänä
yksiyks
yleensäylenna
yliyl
äläej sä, ej

No comments:

Post a Comment

Write comments, evaluations and suggestions for improvement about Vosa! Thank You!

Ekovisterlo

  Ekovisterlo edsid - Ekoälytervelä etusivu Vosa tevos Ekovisterlo in English Vosa -nimi tulee peruskäsitteistä: vo on pystymistä, voimis...