Maailman ruokaongelmien ratkaisuja ilmastonmuutoksen edetessä - Köl emongsi gnosi na homstamuo edtuu -Solutions to the world's food problems as climate change progresses

 

Kuva: Muikkuateria 

Ekovisterlo - Ecologically wise and healthy place - Ekoälytervelä

 Maailman ruokaongelmien ratkaisuja ilmastonmuutoksen edetessä  

Maailmassa noin miljardi ihmistä kokee aliravitsemusta, lisäksi kaikilla ihmisillä on optimoitavaa ravitsemuksessa terveellisempään, taloudellisempaan, ympäristöystävällisempään ja monipuolisempaan suuntaan. 

 Vähennetään ruokahävikkiä kaikissa vaiheissa: viljelyssä, sadonkorjuussa, kuljetuksessa, varastoinnissa, kaupoissa, kotitalouksissa. Jätteet ja todella pilalle mennyt ruoka energiantuotantoon. Lisätään ruoan varmuusvarastointia katastrofien ja katovuosien varalle. Monipuolistetaan viljelykasveja, syötäväksi kelpaavia eliöitä ja aletaan syödä monipuolisemmin ja terveellisemmin. Jalostetaan ja otetaan viljelyyn sään ääriolosuhteissakin menestyviä kasveja. Mahdollisesti tuotetaan ja tutkitaan ruoan tuottamista mikrobeilla.

 
Ylipaino kuriin vähentämällä liikaa ruoan kulutusta. Syödään ravintorikkaita ruokia vähemmillä kaloreilla. Tuotetaan ruokia, joissa on runsaasti terveyttä edistäviä aineita. Syödään enemmän tuoretta ruokaa, koska kypsennettäessä tuhoutuu hyödyllisiä ravinteita, tosin on huomioitava hygienia ja joskus kypsentäminen auttaa ravintoaineiden imeytymisessä elimistöön. 

 
Ruoaksi kelpaavien nykyisin bioenergiaa varten viljeltävien kasvin tilalle muita nopeasti kasvavia ja hiiltä sitovia kasveja. Kaikki joutomaat viljelyyn. Yritetään saada aavikoitakin takaisin metsiksi ja viljelymaiksi. Ja aavikoille aurinkoenergiaa ottavia ja varastoivia järjestelmiä energiapulaan. Lisätään harrasteviljelyä, sivutoimista viljelyä, kaupunkiviljelyä, lähialuetuotantoa ja lähiruoan käyttöä. Varastoidaan auringon energiaa kesällä, että talvella siitä on otettavissa kasvihuoneiden, joita voidaan lisätä, käyttöön. 

 
Tehdään järjestelyjä, että rankkasateet ovat hallinnassa, vedet saadaan nopeasti pois viljelyalueilta ja estettyä liian veden tuho viljelyksille. Varastoidaan vettä altaisiin kuivuuden varalle kasteluvedeksi. Lähelle vesistöjen rantoja kasvillisuusvyöhykkeitä, jotka estävät ravinteiden menemistä vesistöihin ja näin saataisiin estettyä vesistöjen pilaantumista ja rehevöitymistä. Voidaan tutkia, voidaanko vedessä viljellä ruoaksi kelpaavia kasveja. Miten kaloille ja vesieläimille turvataan monipuolinen ravinto. Miten kalojen luonnollista ja viljelemällä saatavaa ruoantuotantoa voitaisiin tehostaa. 

 
Lihantuotanto on hyvä olla alueilla, jossa viljat eivät menesty hyvin, mutta joissa ruohot, pensaat ja metsiköt kasvavat hyvin. Ruoholla saatu yhdistetty lihan- ja maidontuotanto on ympäristöystävällisempää ja liha, juusto ovat verenkiertojärjestelmälle terveellisempää, koska niissä on K1, K2-vitamiineja (K2- vitamiini estää verisuonikovettumien muodostumista, poistaa kalkkeutumista verisuonista) enemmän kuin soija- tai muilla rehuilla tuotettu liha. Tosin hapatetuista soijapavuista saadaan nattoa, jossa on runsaasti K2-vitamiinia. Voidaan lisätä siipikarjan, lampaiden, metsän riistaeläinten lihantuotantoa, kalanviljelyä ja käyttöä ravintona. Myös sienien viljelyä luonnossakin voitaisiin edistää ruoaksi. Kasvisruokaa enemmän ja vähennetään liikaa lihan kulutusta. 

 
Biointensiivisellä viljelyllä ja sitä edelleen kehittämällä voidaan lisätä ympäristöystävällisempää, terveellisempää ruoantuotantoa, pienemmältä alueelta saadaan tuotettua enemmän ruokaa. Kompostilla ja muilla keinoin maan laatu terveeksi ja tuottavaksi kasveille. Viljelykierto. Typpeä sitovia kasveja. Tuholaisia ja rikkakasveja tuhotaan ja estetään luonnonmukaisilla menetelmillä. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus, sekä bio- että kemiallisen saasteen estäminen, terveellinen laadukas ruoka otetaan huomioon viljelyratkaisuissa. 

 
Viljelyosaamista on lisättävä sekä ammattilaisille että harrastelijoille. Tietämyksellä, tekoälyllä ym. järjestelyillä optimoidaan ruokaketjua tuotannossa, kuljetuksessa, varastoinnissa, säilyvyydessä, markkinoinnissa ja kulutuksessa. Tietämystä, osaamista ja mahdollisuuksia järkevien valintojen tekemistä kulutuksessa lisättävä kaikille. 
Teknologialla, teollisuudella on hyviä välineitä maanviljelyyn, karjanhoitoon, metsien hoitoon ja yleensä biotalouteen ja luonnonsuojeluun. Kemianteollisuus, vihreällä kemialla ympäristöystävällisiä lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita, biotekniikalla edistetään kasvin- ja eläinjalostusta kuitenkin riskit huomioiden pitkälläkin aikavälillä. 

 
Maanviljelijöille on taattava riittävä toimeentulo, samalla kuitenkin ruoan hinta on saatava pysymään edullisena vähävaraisille. Köyhyys- ja työttömyysongelmien ratkaisuihin lisää keinoja ja hyvät keinot käyttöön, näin ihmisillä on varaa kunnolliseen ravitsemukseen ja samalla ratkaistaan terveys- ja muita ongelmia. 

 
Ihmisiä on saatava aktivoitua enemmän vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön yleensäkin kaikkien maailman polttavien ongelmien ratkaisuihin. Tästä voisi kertyä paljon lisää tietoa ja osaamista. Samoin ihmisiä, työttömiä ja vajaakuntoisiakin voidaan laittaa lisää tutkimaan ja kehittämään kartoittamaan ongelmia ja ideoimaan niihin ratkaisuja. Jokainen kortena kekoon! Samoin ihmiset ja yhteisöt voivat arvioida ratkaisujen laatua ja sopivuutta monelta eri näkökulmalta. 
 

Veikko J. Pyhtilä, 31.8.2018, Suomi 

Köl emongsi gnosi na homstamuo edtuu 

 Kato: Vendfis emob 
 

In köl sujli gus mämsi davofii alroeemte, pirobli ki mämsi oof hastvostaate in roeemte intu forterva rostava biolohavicuva a sisidva dir. 

 
Riipta emnivro in ki feisnosi: in viilte, vilafap, gag, sloote, fäflosi, balrostasi. Jätsi a rilli mu ahstteva muuen em intu poritoote. Pirpaata em varmvao sloote tu res kirekstasi a kayyrte jänsi. Tesisiidta vilepsi, for eemvova forhava eösi a tenööta eem sisidpir a forterpir. Väpiirta a aapta intu viilte ali in nista ultocustasi hasaakva epsi. Voli toota a dakaata em toote vy fosikpesi. 

 
Ylhevri intu pocujär vy riip ylri em temoriipte. Eemta roemritsva emsi vi rip porisi. Toota emsi, in kosi oo siri tervao vyroteeva mosi. Eemta pir rafnovva em, syfor na vaarte autkireek görova roemmosi, rilsyli piit obtaark terklin a ösina vaarte vyy in roemmosi autiimte intu siev. 

 
Mu em forhava nenna forsij biopori viiltava ep tuasi nopli eöpiirva a moC virupaava epsi. Ki ejnidmolsi for viilte. Traata aaf eloejouplosi retu mu pulsi a vilmolsi. A le eloejouplosi aurlopori aapva a sloova lijärsi for pori nidsta. Pirpaata mite viilte, sidoteva viilte, taunloviilte, rafleilo toote a rafem teo. Sloota aurlo pori lakna, syt kalna ob it oo aapvova for eptoliksi, kosi teo voota pirpaa. 

 
Teeta sijäärtesi, syt stakamvamlysi oo in ofpö, vamsi aafta nopli yr ut viilleilosi a yyven ylrili vam kirek tu villosi. Sloota vam intu vomossi tures tovvao mu vampaate. Tu raf sivamlo vamdimsi siep luleilosi, kosi yyv roemmosi tuo intu sivamlossi a täli aafifta yyven sivamlosi autahstte a pirieepte. Voota dakaa, vootako in vam viil mu em forhava epsi. Koli for fissi a vampesi tuurta sisidva roem. Koli fissi biova a vy viilte aapta emtoote vooifta paysrii. 

 
Mittoote oo hava la leilosi, koin vilemsi ej hasaak hali, mut in kosi upsi, pupsi a sipulsi eöpiir hali. Vy up aafen vipaaen mit a milk toote oo biolohavicupir a mit, tsisem oo for hemorautuo sijär forterpir, syfor in itsi oo K1, K2 eogömosi (K2 eogömo yyv hemogagev kampiirobsi autkauteo, yraap autkalkmoote ut hemogagevsi) li vy soibinep taj tuasi forpe-emsi tooen mit. Rilsyli ob tehapmuuen soibinepsi aafta nattoem, koin oo siri K2-eogömo. Voota pirpaa sirosif, bääpesi pul peteafem pesi mittoote, a fisviilte a teo li roem. Ali fungsi viilte, ali in biolo vooifta vyrotee mu em. Epem pir a riipta ylri mit temoriipte. 

 
Vy biopovova viilte a it depirna deevte voota pirpaa biolohavicupir, forterpir emtoote ut ippir leilo aafta tooen pir em. Vy biojätmuo a tuasi livorosi mol vao mu forterva a toova for epsi. Viilterautuo. MoN virupaava epsi. Kirekpesi a ahepsi kireekta a yyvta vy bioliva culitesi. Homstamuo, biolo sikauvao a ali bio syt kemdava ahnilkmo yyvte, forterva havaova em aapta tu obtark in viiltegnosi. 

 
Viilte davoote piit pirpaa a ali for votöjosi syt simiteejosi. Vy öbvoda, tevis atuasi sijäärtesi hastvostaata emsiviring in toote, gag, sloote, lienovao, forfääte, temoriipte. Öbvoda, davoote a vovaosi for visva apkaosi teete in temoriipte piit pirpaa tu ki. 

 
Tekdä, tolövao oof hava vosi for molviilte, ropehake, pulsi hake a tihna biorosta a bioloseefte. Kemda tolövao vy grinva kemda biolohavicuva eppirmosi a epseeftemosi, vy biotekda vyroteeta ep- a peväpiirte amut risksi obtaarkli ali na luva noväl. 

 
Tu molviiljosi piit rovaarm hanidriva roeete, rena amut em rovri piit aaf autpaoo edrova tu ipriresrojosi. For stirvao a töafejsta ongsi gnosi pir livorosi a hava livorosi intu teo, täli mämsi oof res for hastava roeemte a rena gnoota tervao a tuasi ongsi. 
Mämsi piit aaf autsitee pir intu altys a vitö tihna tu ki köl teböönva ongsi gnosi. Ob tä vooif autkaap piri pir öbda a davoote. Reli mämsi, töafejjosi a alfulvostajosi voota lopaa pir dakaa, deev a kalotoo ongsi a ideaa for itsi gnosi. Kijosi li kortep intu pail! Reli mämsi a isvisiosi voo rokaa gnosi vao a soopvao ut si er kaängsi.  

Veikko J. Pyhtilä, 31.8.2018, Finlo
 

Solutions to the world's food problems as climate change progresses 

Picture: Vendace meal 

 

Around a billion people in the world experience malnutrition, and all people can optimize their nutrition to make it healthier, more economical, more environmentally friendly, and more diverse. 

 
Reduce food waste at all stages: farming, harvesting, transportation, storage, stores, households. Waste and truly spoiled food for energy production. Increase food security storage in case of disasters and droughts. We will diversify crops and edible organisms and start eating more diversely and healthily. We will breed and cultivate plants that thrive in extreme weather conditions. We will possibly produce and study food production using microbes. 

 
Control excess weight by reducing excessive food consumption. Eat nutrient-rich foods with fewer calories. Produce foods that are rich in health-promoting substances. Eat more fresh food, because cooking destroys beneficial nutrients, although hygiene must be taken into account and sometimes cooking helps the body absorb nutrients. 

 
Replace edible plants currently grown for bioenergy with other fast-growing and carbon-binding plants. All wasteland for cultivation. We are trying to get deserts back into forests and farmland. And solar energy capture and storage systems for deserts to address energy shortages. We are increasing hobby farming, sideline farming, urban farming, local production and the use of local food. Solar energy is stored in the summer so that it can be used in the winter for greenhouses that can be added. 

 
Arrangements are made to control heavy rainfall, quickly remove water from crop areas, and prevent excessive water damage to crops. Water is stored in reservoirs for irrigation in case of drought. Vegetation zones should be established near the shores of water bodies to prevent nutrients from entering the water bodies, thus preventing pollution and eutrophication of water bodies. We can investigate whether edible plants can be grown in water. How to ensure a diverse diet for fish and aquatic animals. How to increase the efficiency of natural and cultivated food production for fish.

 
Meat production is good in areas where cereals do not do well, but where grasses, shrubs and woodlands grow well. Combined meat and milk production obtained with grass is more environmentally friendly and meat and cheese are healthier for the circulatory system because they contain vitamins K1, K2 (vitamin K2 prevents the formation of atherosclerosis, removes calcification from blood vessels) than meat produced with soy or other feeds. However, fermented soybeans produce natto, which is rich in vitamin K2. Meat production of poultry, sheep and forest game animals, fish farming and their use as food can be increased. The cultivation of mushrooms in nature could also be promoted as food. More vegetarian food and reducing excessive meat consumption. 

 
Biointensive farming and its further development can increase environmentally friendly, healthier food production, and more food can be produced from a smaller area. Compost and other means make the soil healthy and productive for plants. Crop rotation. Nitrogen-fixing plants. Pests and weeds are destroyed and prevented using natural methods. Climate change, biodiversity, prevention of both biological and chemical pollution, and healthy, high-quality food are taken into account in farming solutions. 

 
Cultivation expertise must be increased for both professionals and hobbyists. Knowledge, artificial intelligence, and other arrangements will optimize the food chain in production, transportation, storage, shelf life, marketing, and consumption. Knowledge, expertise, and opportunities to make sensible choices in consumption must be increased for everyone. 
Technology and industry provide good tools for agriculture, livestock farming, forest management and generally bioeconomy and nature conservation. The chemical industry, green chemistry provides environmentally friendly fertilizers and plant protection products, and biotechnology promotes plant and animal breeding, although taking the risks into account in the long term. 

 
Farmers must be guaranteed a sufficient income, but at the same time the price of food must remain affordable for the poor. More means and good means must be used to solve the problems of poverty and unemployment, so that people can afford proper nutrition and at the same time solve health and other problems. 

 
People need to be more actively involved in interaction and cooperation in general, in solving all the world's pressing problems. This could generate a lot more information and expertise. Similarly, people, the unemployed and the disabled, can be put to more research and development, to map problems and come up with ideas for solutions. Everyone contributes to the pile! Similarly, people and communities can assess the quality and suitability of solutions from many different perspectives. 
 

Veikko J. Pyhtilä, 31.8.2018, Finland