Ongelmienratkaisu

Ekovisterlo - Ecologically wise and healthy place - Ekoälytervelä

MITEN ONGELMIA VOIDAAN RATKAISTA

VANHOJA KIRJOITUKSIANI

Jos käyt näitä kirjoituksia ajatuksella läpi, voit saada niistä jotakin oivalluksia. Tämä on  aineistoa kielenkin opiskeluun. 

Copyright Veikko J. Pyhtilä, 4.12.2018, Finland

Biologisesti, bioteknisesti, nanoteknisesti

Voit ottaa mallia luonnosta, katso biomimetiikka. Luonnontieteet ja niiden menetelmät kehittyvät ja maailmalla tehdään paljon tutkimustyötä. Kohteita voidaan kehittää ja tutkia nanokokoisella tasolla.

Kemiallisesti, aineellisesti, fysikaalisesti  

Vihreän kemian periaattein:

1. Jätteen synnyn ehkäisy

2. Atomiekonomia

3. Vaarattomat kemialliset synteesit

4. Turvallisten kemikaalien suunnittelu

5. Turvallisten liuottimien käyttö ja apuyhdisteiden käytön välttäminen

6. Energian käytön minimoiminen

7. Uudistuvien lähtöaineiden käyttö

8. Tarpeettoman johdosten muodostumisen välttäminen

9. Katalyyttien suosiminen

10. Tuotteiden hajoaminen elinkaaren lopussa

11. Reaaliaikaiset analyysit

12. Onnettomuuksien välttäminen esimerkiksi oikeilla kemikaalivalinnoilla

Fysiikassa havaitaan yhä uusia ilmiöitä, mihin niitä vodaan hyödyntää?

Ympäristöystävällisesti

Ympäristöongelmien ratkaisuihin on jo paljon menetelmiä. Voit kehittää niitä edelleen ja ottaa käyttöön, markkinoida muille.

Energiaa säästävästi, energiaa tehokkaasti käyttämällä

Paljon on olemassa jo ratkaisuja, niitä voidaan etsiä, parannella, arvioida ja ottaa käyttöön.

Terveellisesti, lääketieteellisesti

Paremmat lääkkeet, vähemmän sivuvaikutuksia, täsmälääkkeet. Laadukas, terveellinen, puhdas ja sopivasti annosteltu ja jaksotettu ruokavalio. Tutkimuksin ja kokemuksin hyödyllisiksi ja tehokkaiksi varmistetuin lisäravintein. Hyvin elämäntavoin. Liikunnalla. Levolla.

Tiedollisesti, tieteellisesti

Hanki tietoa eri vaihtoehdoista. opiskele. Tutki. Hyödynnä jo tutkittua tietoa ja käytännön kokemuksia.

Hallinnollisesti, poliittisesti, oikeudenmukaisesti, sosiaalisesti, yhteiskunnallisesti  

Voit vaikuttaa mielipiteilläsi, aktiivisesti osallistumalla, perustelemalla päätöksentekoon.

Henkisesti, hengellisesti, eettisesti

Pahuuden vuoksi tulee paljon ongelmia. Kansakunnat, joilla on hyvä moraali menestyvät paremmin. Miten moraalia voisi kohentaa?

Hitaasti tai nopeasti, ahkerasti

Panosta ajassa ja aktiivisuudessa. Perusteellisesti vai hätiköiden.

Järjestelmällisesti, loogisesti, ajatellen, pohtien, yksinkertaisesti tai monimutkaisesti, matemaattisesti, rakenteellisesti, mallintaen, innovatiivisesti 

Laita tärkeysjärjestykseen. Järjestä. Mallinna. Kehitä. Laske. Arvioi.

Ohjelmallisesti, automaattisesti, digitaalisesti, tekoälyllä

On kohteita, joita kannattaa automatisoida, hyödyntää digitalisaatiota, tietoteknisiä menetelmiä.

Käytännöllisesti ja teoreettisesti

Kätevästi, käyttäjäystävällisesti. Opiskele teorioita ja kokeile käytännössä. Hyvästä käytännöstä voidaan kehittää myös teoria ja malli. Testaa, kokeile.

Teknisesti, teollisesti, käsityönä

Paljon on olemassa teknisiä ratkaisuja, niitä pitää etsiä maailmalta ja kehittää.

Paikallisesti ja/tai maailmanlaajuisesti

Paikalliset ja maailmanlaajuiset ongelmat koskettavat. Selvitettävä mitä ratkaisuja on jo kehitetty.

Taloudellisesti, kalliisti tai halvasti, laadullisesti, kaupallisesti

Lisää tietoa hyödykkeiden mahdollisuuksista. Hyvä hinta/laatusuhde. Missä voi säästää. Missä ei kannata olla pihi. Jos ei panosta taloudellisesti, ei tulostakaan välttämättä synny. Vältä kuitenkin virhesijoituksia.

Taiteellisesti, graafisesti, humoristisesti

Taide voi antaa uusia virikkeitä, sillä voidaan havainnollisesti kuvata, luoda uutta arkkitehtuuria, muotoilua jne.

Yksin tai yhteistyössä.

Ratko sekä yksin että yhteistyössä. Hyödynnä sosiaalisia verkostoja, verkostoidu toimijoiden kesken.

 

Etsien ideoita ja tapoja sanoilla

Tässä voi olla huumorikin mukana. Tapoja on hyviä ja pahoja. Lisää sanastoja eri järjestyksessä on näillä sivuilla. Niistä voi löytää tuotteita ja palveluja, joita voisi kehittää tai joille voi perustaa yrityksen. 

Osittain humoristinen sanalista siitä, miten ratkaista ongelmia, ei ratkaista niitä moraalittomasti.

aakkosellisesti; aatteellisesti; aavemaisesti; absoluuttisesti; absurdisti; aggressiivisesti; ahkerasti; ahnaasti; ahneesti; aidosti; aiheellisesti; aiheettomasti; aistillisesti; ajallisesti; ajattelemattomasti; akateemisesti; aktiivisesti; akustisesti; akuutisti; alituisesti; allegorisesti; alueellisesti; alustavasti; ammatillisesti; ammattimaisesti; analogisesti; analyyttisesti; anatomisesti; ankarasti; ansaitusti; ansiokkaasti; anteliaasti; antropologisesti; arasti; arkeologisesti; arkkitehtonisesti; armollisesti; armottomasti; arvaamattomasti; arvattavasti; arvoituksellisesti; arvokkaasti; arvostelevasti; arvottomasti; asiallisesti; asianmukaisesti; asiantuntevasti; askeettisesti; auliisti; automaattisesti; autoritäärisesti; auttamattomasti; auttavasti; autuaasti; avoimesti; avokätisesti; avuttomasti; bakteriologisesti; biokemiallisesti; biologisesti; byrokraattisesti; demografisesti; demokraattisesti; didaktisesti; digitaalisesti; diplomaattisesti; dramaattisesti; dualistisesti; dynaamisesti; edullisesti; ehdollisesti; ehdottomasti; ekologisesti; eksaktisti; eksplisiittisesti; eksponentiaalisesti; elegantisti; elektrolyyttisesti; elektronisesti; eloisasti; eläimellisesti; elävästi; emotionaalisesti; empiirisesti; endokrinologisesti; enenevästi; energisesti; ennakkoluuloisesti; ennakkoluulottomasti; ennenaikaisesti; ensisijaisesti; epidemiologisesti; epädemokraattisesti; epäedullisesti; epäilevästi; epäilyttävästi; epäitsekkäästi; epäjohdonmukaisesti; epäkohteliaasti; epäkunnioittavasti; epäloogisesti; epäluuloisesti; epämiellyttävästi; epämukavasti; epämääräisesti; epänormaalisti; epäoikeudenmukaisesti; epäpuhtaasti; epärehellisesti; epäselvästi; epäsuorasti; epäsuotuisasti; epäsymmetrisesti; epäsäännöllisesti; epätarkasti; epätasaisesti; epätavallisesti; epäterveellisesti; epätoivoisesti; epätyydyttävästi; epätäydellisesti; epäuskoisesti; epävarmasti; epäviisaasti; epävirallisesti; ergonomisesti; erheellisesti; erikoisesti; erinomaisesti; erityisesti; eroottisesti; erottamattomasti; esimerkillisesti; esteettisesti; etnisesti; etnologisesti; etymologisesti; etäisesti; eufemistisesti; faktisesti; falskisti; fanaattisesti; fantastisesti; farmakologisesti; fenomenologisesti; fiksusti; filosofisesti; foneettisesti; fonologisesti; formaalisesti; futurologisesti; fysikaalisesti; fysiologisesti; fyysisesti; galvaanisesti; geneettisesti; geodeettisesti; geologisesti; geometrisesti; geomorfologisesti; geopoliittisesti; globaalisti; graafisesti; haikeasti; haitallisesti; hajamielisesti; hajanaisesti; hallinnollisesti; hallitusti; halpamaisesti; halukkaasti; haluttomasti; halventavasti; happamasti; harkitsemattomasti; harkitusti; hartaasti; hassusti; haudanvakavasti; hauskasti; havainnollisesti; havaittavasti; hedelmällisesti; heikosti; heleästi; hellästi; helposti; helvetisti; hempeästi; henkilökohtaisesti; henkisesti; herkullisesti; herkästi; hermeettisesti; hermostuneesti; herttaisesti; hetkellisesti; hienosti; hienotunteisesti; hienovaraisesti; hiljaisesti; hillittömästi; hillitysti; hilpeästi; himmeästi; hirmuisesti; hirveästi; hitaasti; hiuksenhienosti; holtittomasti; huikeasti; huimaavasti; huimasti; hullusti; humoristisesti; huolellisesti; huolettomasti; huolimattomasti; huomaamattomasti; huomaavaisesti; huomattavasti; huonosti; hupaisasti; hurjasti; hurmaavasti; hurskaasti; hydraulisesti; hygieenisesti; hypnoottisesti; hysteerisesti; hyväksyttävästi; hyväntahtoisesti; hyvästi; hyödyllisesti; häijysti; häikäilemättömästi; hälyttävästi; hämärästi; häpeällisesti; häpeämättömästi; härskisti; hätäisesti; häveliäästi; iankaikkisesti; identtisesti; ihailevasti; ihailtavasti; ihanasti; ihanteellisesti; ihmeellisesti; ikuisesti; ikävästi; iljettävästi; ilkeästi; ilkikurisesti; ilmanpitävästi; ilmastollisesti; ilmavasti; ilmeettömästi; ilmiselvästi; ilmiömäisesti; iloisesti; ilottomasti; impulsiivisesti; inhimillisesti; inhottavasti; innokkaasti; Innostuneesti; intensiivisesti; interaktiivisesti; intohimoisesti; intuitiivisesti; ironisesti; irrallisesti; irtonaisesti; iskevästi; isosti; isällisesti; itsekkäästi; itsenäisesti; itsepintaisesti; itsepäisesti; itsevarmasti; jalomielisesti; jatkuvasti; johdonmukaisesti; joustavasti; joutuisasti; juhlallisesti; julkisesti; julmasti; jumalattomasti; juridisesti; jykevästi; jyrkästi; jämäkästi; jännittävästi; jännästi; järjellisesti; järjestelmällisesti; järjettömästi; järkevästi; järkiperäisesti; jäykästi; jääräpäisesti; jäätävästi; kaavamaisesti; kahdesti; kainosti; kaksinkertaisesti; kamalasti; kankeasti; kansainvälisesti; kansallisesti; kansanomaisesti; kansantajuisesti; kaoottisesti; kapeasti; karkeasti; karsaasti; karvaasti; kauheasti; kauniisti; kaunopuheisesti; kaupallisesti; kehnosti; kehuttavasti; keinotekoisesti; kekseliäästi; kelvollisesti; kemiallisesti; kepeästi; keskeisesti; kestävästi; ketterästi; kevyesti; kevytmielisesti; kiehtovasti; kielellisesti; kieliopillisesti; kielteisesti; kiihkeästi; kiihkottomasti; kiinteästi; kiireellisesti; kiireesti; kiiruusti; kiistattomasti; kiitettävästi; kiivaasti; kiltisti; kimakasti; kipeästi; kireästi; kirjaimellisesti; kirjallisesti; kirjavasti; kirkkaasti; kirurgisesti; kitkattomasti; kiukkuisesti; kiusallisesti; kivasti; kivuttomasti; klassisesti; kliinisesti; kohtalaisesti; kohtalokkaasti; kohteliaasti; kohtuullisesti; kohtuuttomasti; kokeellisesti; kokonaisvaltaisesti; kollektiivisesti; kolmasti; kolmesti; kolminkertaisesti; komeasti; konkreettisesti; konservatiivisesti; konsti; koomisesti; koreasti; korkeasti; kouristuksenomaisesti; kovakouraisesti; kovasti; kovaäänisesti; kriittisesti; kritiikittömästi; kronologisesti; kroonisesti; kuivasti; kulmikkaasti; kulttuurisesti; kummallisesti; kummasti; kuninkaallisesti; kunniallisesti; kunnianhimoisesti; kunniattomasti; kunnioittavasti; kunnollisesti; kuolettavasti; kurjasti; kuudesti; kuuliaisesti; kuuluvasti; kuumasti; kuumeisesti; kuvaannollisesti; kuvallisesti; kylmäpäisesti; kylmästi; kylmäverisesti; kypsästi; kysyvästi; kyynisesti; käheästi; kärjekkäästi; kärkevästi; kärsimättömästi; kärsivällisesti; käsitteellisesti; käsittämättömästi; kätevästi; käytännöllisesti; käänteisesti; kömpelösti; köpelösti; laadullisesti; laajasti; laillisesti; laiskasti; laittomasti; lakonisesti; lapsellisesti; laskennallisesti; laveasti; leikillisesti; leikkisästi; lempeästi; leppeästi; leppoisasti; levollisesti; levottomasti; lievästi; liikuttavasti; lipevästi; liukkaasti; liukuvasti; lohduttomasti; loistavasti; loivasti; loogisesti; loppumattomasti; lopullisesti; loputtomasti; lujasti; lukumuisti; lukumääräisesti; luonnollisesti; luontevasti; luotettavasti; luottamuksellisesti; luottavaisesti; luovasti; lupaavasti; lupsakkaasti; luultavasti; luvattomasti; lyhyesti; lyhykäisesti; lyyrisesti; läheisesti; lämpimästi; läpitunkevasti; lääketieteellisesti; löyhästi; löysästi; maagisesti; maailmanlaajuisesti; mahdollisesti; mahdottomasti; mahtavasti; mahtipontisesti; mainittavasti; majesteettisesti; makeasti; maltillisesti; manuaalisesti; massiivisesti; materialisti; mehukkaasti; mekaanisesti; melkoisesti; melodisesti; meluisasti; menestyksekkäästi; menestyksellisesti; mentaalisesti; merkittävästi; mestarillisesti; metaforisesti; metkasti; miedosti; miehekkäästi; miehuullisesti; mielekkäästi; mielenkiintoisesti; mielettömästi; mielivaltaisesti; miellyttävästi; mieluisesti; mieluusti; mietteliäästi; modernisti; moitteettomasti; moittivasti; molemminpuolisesti; monasti; monesti; moninkertaisesti; monipuolisesti; monotonisesti; moraalisesti; moraalittomasti; mukaisesti; mukavasti; muodikkaasti; muodollisesti; murhaavasti; murheellisesti; musiikillisesti; mustasukkaisesti; mutkattomasti; mystisesti; myönteisesti; myöntävästi; myötämielisesti; myötätuntoisesti; määrällisesti; määrätietoisesti; määrättömästi; naiivisti; naivisti; nasevasti; nautinnollisesti; negatiivisesti; neliäänisesti; neljästi; nerokkaasti; neutraalisti; neuvokkaasti; nimellisesti; nimenomaisesti; niukasti; nokkelasti; nopeasti; normaalisti; nostalgisesti; notkeasti; nuhteettomasti; nykyaikaisesti; näennäisesti; nähtävästi; näkymättömästi; näkyvästi; näppärästi; nöyrästi; objektiivisesti; odotetusti; odottamattomasti; ohimenevästi; ohjelmallisesti; ohuesti; oikeaoppisesti; oikeasti; oikeudellisesti; oikeudenmukaisesti; oikeutetusti; olennaisesti; oletettavasti; omaehtoisesti; omahyväisesti; omakohtaisesti; omatoimisesti; omavaltaisesti; omintakeisesti; omituisesti; onnekkaasti; onnellisesti; onnettomasti; onnistuneesti; ontosti; operatiivisesti; optimistisesti; optisesti; orgaanisesti; orjallisesti; osuvasti; otaksuttavasti; oudosti; ovelasti; pahanilkisesti; pahasti; paikallisesti; painavasti; painokkaasti; paksusti; panelisti; paradoksaalisesti; parantumattomasti; passiivisesti; pedagogisesti; pehmeästi; peitellysti; pelokkaasti; pelottavasti; pelottomasti; perinpohjaisesti; perinteisesti; persoonallisesti; perusteellisesti; perusteettomasti; perustuslaillisesti; peruuttamattomasti; pessimistisesti; petollisesti; piittaamattomasti; pikaisesti; pikkutarkasti; pilkallisesti; pimeästi; pinnallisesti; pintapuolisesti; pirullisesti; pitkäjänteisesti; pitkästi; poikkeavasti; poikkeuksellisesti; poliittisesti; positiivisesti; postitse; potentiaalisesti; pragmaattisesti; profeetallisesti; psykologisesti; psyykkisesti; puhtaasti; puolueellisesti; puolueettomasti; puolustuksellisesti; puutteellisesti; pyhästi; pyyteettömästi; pyöreästi; päämäärättömästi; pääsääntöisesti; päättäväisesti; päättömästi; raa'asti; radikaalisti; rahallisesti; raivoisasti; raivokkaasti; rajattomasti; rajoitetusti; rajusti; rakenteellisesti; raskaasti; rationaalisesti; ratkaisevasti; rauhallisesti; rauhattomasti; realistisesti; rehellisesti; rehevästi; reilusti; reippaasti; rennosti; retorisesti; riehakkaasti; riemukkaasti; riittämättömästi; riittävästi; rikollisesti; rodullisesti; rohkeasti; roimasti; romanttisesti; ruhtinaallisesti; rumasti; runollisesti; runsaasti; rutkasti; ruumiillisesti; ryhdikkäästi; rytmisesti; räikeästi; räjähdysmäisesti; röyhkeästi; sairaalloisesti; salaisesti; salakavalasti; salamyhkäisesti; salaperäisesti; samanaikaisesti; sanallisesti; sananmukaisesti; sanatarkasti; sanattomasti; sankarillisesti; sanottavasti; sarkastisesti; satakertaisesti; sattumanvaraisesti; satunnaisesti; saumattomasti; seitsemästi; sekavasti; seksuaalisesti; selittämättömästi; selkeästi; selvästi; sentimentaalisesti; seuraavasti; siedettävästi; sielullisesti; sievästi; sikeästi; silmiinpistävästi; silmittömästi; sinnikkäästi; sisäisesti; sitkeästi; sitovasti; siveästi; sivistyneesti; skeptisesti; sokeasti; sopimattomasti; sopivasti; sopuisasti; sosiaalisesti; sotilaallisesti; sovinnaisesti; sovinnollisesti; sovittelevasti; spontaanisti; stereotyyppisesti; strategisesti; subjektiivisesti; suggestiivisesti; suhteellisesti; suhteettomasti; sujuvasti; sukkelasti; sulavasti; suloisesti; suonensisäisesti; suopeasti; suorasti; suoraviivaisesti; suotuisasti; suppeasti; surkeasti; surullisesti; sutjakasti; suullisesti; suunnattomasti; suurenmoisesti; suuresti; suurieleisesti; suvaitsevasti; suvereenisti; suvullisesti; suvuttomasti; sydämellisesti; symbolisesti; symmetrisesti; sympaattisesti; synkästi; synnynnäisesti; synteettisesti; systemaattisesti; syvällisesti; syvästi; sähköisesti; sähäkästi; säteittäisesti; säädyttömästi; säälimättömästi; säännöllisesti; säästeliäästi; taatusti; tahallisesti; tahattomasti; tahdikkaasti; taidokkaasti; taitamattomasti; taitavasti; taiteellisesti; taktisesti; taloudellisesti; tapaturmaisesti; tarkasti; tarkkaavaisesti; tarkoituksellisesti; tarkoituksenmukaisesti; tarkoitushakuisesti; tarmokkaasti; tarpeettomasti; tasaisesti; tasapainoisesti; tasapuolisesti; tavallisesti; tavanomaisesti; tavattomasti; teatraalisesti; teennäisesti; tehokkaasti; tehottomasti; teknisesti; tekopyhästi; teollisesti; teoreettisesti; terveellisesti; terveesti; terävästi; tieteellisesti; tietoisesti; tiettävästi; tietävästi; tiheästi; tiiviisti; tilapäisesti; tilastollisesti; tinkimättömästi; tiukasti; todennäköisesti; toissijaisesti; toistuvasti; toiveikkaasti; toivottavasti; toivottomasti; tosiasiallisesti; totaalisesti; totisesti; tottelevaisesti; totuudenmukaisesti; traagisesti; tuhmasti; tuhoisasti; tuhottomasti; tukevasti; tulisesti; tunnetusti; tunnollisesti; tunnontarkasti; tunteellisesti; tunteettomasti; tuntuvasti; tuoreesti; tuottavasti; turvallisesti; tuskaisesti; tuskallisesti; tutkivasti; tutusti; tyhjentävästi; tyhmästi; typerästi; tyydyttävästi; tyylikkäästi; tyylillisesti; tyynesti; tyypillisesti; tyytyväisesti; työläästi; täpärästi; tärkeästi; täsmällisesti; täydellisesti; täysimittaisesti; tökerösti; törkeästi; töykeästi; uhkaavasti; uhmakkaasti; uhrautuvasti; ujosti; uljaasti; ulkoisesti; ulkomuistista; ulkonaisesti; upeasti; urheasti; urhoollisesti; useasti; uskollisesti; uskomattomasti; uskonnollisesti; uskottavasti; uteliaasti; uutterasti; vaarallisesti; vaateliaasti; vaatimattomasti; vahvasti; vaihtoehtoisesti; vaikeasti; vaikeatajuisesti; vaikuttavasti; vaistomaisesti; vaistonvaraisesti; vaivalloisesti; vaivattomasti; vakaasti; vakavasti; vakinaisesti; vakituisesti; vakuuttavasti; valheellisesti; valinnaisesti; valitettavasti; vallattomasti; vallitsevasti; valloittavasti; valoisasti; valppaasti; valtakunnallisesti; valtavasti; vankasti; vapaaehtoisesti; vapaamuotoisesti; vapaasti; varauksellisesti; varmasti; varovaisesti; varovasti; varsinaisesti; vastaavasti; vastahakoisesti; vastavuoroisesti; vastenmielisesti; vastentahtoisesti; vastustamattomasti; vastuullisesti; vastuuttomasti; vauhdikkaasti; velvollisuudentuntoisesti; verkkaisasti; verotuksellisesti; verrattomasti; vertauskuvallisesti; viattomasti; viehkeästi; viehättävästi; viekkaasti; vieraanvaraisesti; vieraanvoittoisesti; viettelevästi; vihaisesti; vihamielisesti; viidesti; viileästi; viisaasti; vilkkaasti; villisti; vilpittömästi; vinosti; virallisesti; vireästi; virheellisesti; visuaalisesti; visusti; voimakkaasti; voimallisesti; voitokkaasti; vuorenvarmasti; vähäeleisesti; väistämättömästi; väkevästi; väkinäisesti; väkivallattomasti; väkivaltaisesti; väliaikaisesti; välillisesti; välinpitämättömästi; välittömästi; välttämättömästi; värikkäästi; väsyneesti; vääjäämättömästi; yhdenmukaisesti; yhdesti; yhteisesti; yhteiskunnallisesti; yhtenäisesti; yhtäaikaisesti; yhtäjaksoisesti; yhtäkkisesti; yhtäläisesti; yhtämittaisesti; yksilöllisesti; yksimielisesti; yksinkertaisesti; yksinomaisesti; yksioikoisesti; yksipuolisesti; yksiselitteisesti; yksitoikkoisesti; yksityisesti; yksityiskohtaisesti; yleisesti; yleismaailmallisesti; ylellisesti; ylenkatseellisesti; ylenpalttisesti; ylettömästi; ylimalkaisesti; ylimielisesti; ylivoimaisesti; yllättävästi; ylpeästi; yltiöpäisesti; ymmärrettävästi; ymmärtäväisesti; ystävällisesti; ytimekkäästi; äkillisesti; äkisti; älyllisesti; älyttömästi; äänekkäästi; äänettömästi; äärettömästi;

Ajatuksia ongelmien ratkaisuista

Ongelmat ja kehittämistarpeet kohtaavat ratkaisut tai ratkaisut kohtaavat ongelmat.

Ongelmiin etsitään ratkaisuja ja ratkaisuihin etsitään ongelmia.

Ratkaisu voi olla tuote, palvelu, menetelmä, kehittäminen, vaikuttava mielipide, joka saa muutosta aikaan jne.

Ongelmien jäsentely järjestelmällisesti ja niihin edes osaratkaisujen löytäminen.

Ongelmat voivat olla kuin noidankehä tai ketjureaktio. Ongelmat aiheuttavat uusia ongelmia.

Tietoa saa kokemuksista, lukemalla, tekemällä, tutkimalla, muilta ja itseltä.

Mikä on lyhin tie ongelmasta ratkaisuun?

Tarvitaan kielellistä, käsitteellistä, teknillistä, taidollista, sosiaalista jne. lahjakkuutta.

Ongelmissa ja ratkaisussa on paljon yksityiskohtia ja yhdistelmiä, voi tulla kombinatorinen räjähdys.

Kaikki ratkaisut eivät tuota taloudellista hyötyä, mutta muuta hyötyä, joka voi heijastua myös taloudellisesti.

Ongelmilla ja ratkaisuilla on myös aika, paikka, nopeus, vaikuttavuus, tärkeys, vaikeus, mahdottomuus, itsestään selvyys.

Olisi ymmärrettävä olevaisuus kokonaisuudessaan, mikä on mahdotonta, jotenka on rajattava ongelma-alue liittymäkohtineen.

Ei oteta liian vaikeasti, pidetään se yksinkertaisena. Mutta myös monimutkaisilla tavoilla voidaan päästä hyviin tuloksiin, jos ratkaisut niitä vaativat.

Ongelmia tulee vastaan ja ongelmia pitäisi myös tarkoituksellisesti kartoittaa, jokainen voi sitä tehdä. Miten voisi olla vielä paremmin, kehitystarpeet? Ongelmia voi etsiä ja kartoittaa itse ja muut toisten puolesta.

Monesti ongelmien syynä on rahan puute. Mutta kun on puute rahasta, pitäisi etsiä säästämiskohteita ja mistä saisi hankittua rahaa, miten samat asiat voitaisiin hoitaa tehokkaammin ja halvemmalla.

Ongelmien ratkaisuun tarvitaan kekseliäisyyttä, tietojen hankintaa ja vuorovaikutusta muiden kanssa. Mitä ratkaisuja voin keksiä ja mitä muut ovat jo keksineet. Hyvällä yhteistyöllä ja pitämällä aivoriihtä, tuumailemalla voidaan löytää ratkaisuvaihtoehtoja ja parannuksia ongelmiin.

Ongelma pitää jakaa osaongelmiin ja etsiä edes osittaista ratkaisua tai helpotusta.

Hyvä johtaminen, asioiden organisointi, tehtäväjako, vastuualueet ja kaikkien yhteisvastuu, hyvä kommunikointi, tiedonkulku ja niiden parantaminen ja kehittäminen auttavat. Jokainen sekä johdon että alaisten tulisi kehittää työtapojaan, osaamistaan, opiskella ja harjoitella lisää.

Ajan puute aiheuttaa myös paljon ongelmia. Ajanhallinnan kehittämiseen tulee panostaa.

Tekemiset tärkeysjärjestykseen ja suunnitelmallinen eteneminen, mutta myös välittömästi oivaltava eteneminen.

Ongelmat saatetaan ratkaista nopeasti terveellä järjellä, ilman että niitä teoretisoidaan liiaksi tai tehdään liian kaavamaisiksi.

Ongelmia löytämällä ja ratkaisemalla voi keksiä markkinarakoja ja liikeideoita.

Ongelmien ratkaisuun paneutumalla kehittää ongelmanratkaisutaitoja, tiedonhankkimistaitoja jne.

Vaatii miettimistä, kokeiluja, testausta, jalostamista ja eri ratkaisuvaihtoehtojen etsintää.

Mikä on tavoite, mihin oikein pyritään, mitkä ovat arvot, millainen on etiikka. Mitä halutaan, mitä ei haluta.

Mitä ristiriitoja tulee eri henkilöiden, yhteisöjen jne. halujen ja tarpeiden välillä.

Miten alat ratkoa ongelmavyyhtiä? Miten lähestyt ongelmakenttää?

Ensin pitää ymmärtää kunnolla ongelma-alueet ja niiden nivoutuminen toisiinsa ja muuhun yhteiskuntaan.

Ongelmat ja niiden ratkaisut ovat keskenään kuin verkosto, joihin on löydettävä yhtymäkohdat, ongelmien on kohdattava ratkaisut.

Ongelmat tulee laittaa tärkeysjärjestykseen, kiireellisyysjärjestykseen, tosin kaikki ovat tavallaan tärkeitä.

Mitä tästä keksit muille aloille, jotakin ongelmienratkaisuun ja kehittämiseen?

Ongelmien ratkaisuun on monia menetelmiä ja etenemistapoja, keksi ja kehitä omaa tapaasi!

Mikä on sinun ratkaisusi ongelmien ratkaisuun?

Jos ei ole aikaa, keksi ratkaisu ajanpuuteongelmaasi! Kehitä ajanhallintaasi!

Mitkä ovat päivänpolttavimmat ongelmasi?

Mitkä ovat yhteiskunnassa suurimmat ongelmat?

Mitä ongelmia yritysmaailmassa, toimipaikoissa ja eri ihmisillä löydät?

Mitä ongelmanratkaisu voi olla?

Kehitystä, kehittelyä ja kehittämistä
Opiskelua, opettelua ja oppimista
Työtä, toimintaa ja harrastusta
Terveyttä, hyvää kuntoa ja innostusta
Pääomaa, varoja ja tuloja
Ahkeruutta, vireyttä ja aktiivisuutta
Johtamista, järjestelyä ja yhteistyötä
Henkilöitä, tekijöitä ja tukijoita
Arvoja, etiikkaa ja moraalia
Kokemusta, tietoa ja osaamista
Tiedettä, taidetta ja taitoa
Lainsäädäntöä, toimintatapoja ja ohjeita
Asenteita, keskittymistä ja huomiota
Infraa, paikkoja ja välineitä
Luontoa, aineita ja tuotteita
Simulointia, mallinnusta ja laskentaa
Optimismia, pessimismiä ja realismia
Ideointia, ajattelua ja päättelyä
Haaveilua, suunnittelua ja toteutusta
Kärsivällisyyttä, myötätuntoa ja sopimista

Ja motiivia, motiivia ja motiivia

 

ONGELMIEN ASKELEITTAIN ETENEVÄ KARTOITTAMINEN JA RATKAISEMINEN

Onko yleensä ongelmia havaittavissa vai ei, ovatko ne piilossa?

Tuleeko ongelmia yhteistyössä, tiimissä tai yksin tehdessä?

Tuleeko ongelmia eri kokonaisuuksien, osien yhdistämisessä tai erottamisessa?

Mihin kaikkeen ongelma liittyy, se on riippuvainen?

Kun vertaamme muihin, onko hyödykkeemme parempi, ongelmattomampi kuin muilla tai maailmalla on saatavilla?

Voidaanko ongelma selittää, ymmärtää, rajata, paikantaa? Mitkä ovat ongelman syyt? Mitä kaikkia seurauksia siitä on, mihin kaikkeen se vaikuttaa?

Onko henkilöstössä ongelmia, onko inhimillisiä tai laitteiden aiheuttamia ongelmia?

Voidaanko ongelmalle tehdä jotain, onko se yleensä mahdollista ja kuinka helppoa tai vaikeaa, kallista tai halpaa, aikaa vievästi vai nopeasti ratkaistavissa? Ollaanko tehty jo kaikki voitava?

Saadaanko hyötyä ongelman ratkaisemisesta riittävästi, että se kannattaa ratkaista? Voiko ongelmanratkaisusta tulla uutta liiketoimintaa?

Tuleeko yllätyksiä, ettei kaikki menekään niin kuin on ajateltu, oletettu, suunniteltu?

Miten ongelma pitäisi ratkaista, onko maailmalla jo valmiita ratkaisuja, voidaanko ottaa mallia?

Milloin ongelma pitää ratkaista? Onko se kuinka kiireellinen? Ratkaistaanko se vasta tulevaisuudessa vain jo nyt?

Mitä muita ongelmia on samanaikaisesti ratkaistava?

Mitä eri vaihtoehtoja on ongelman ratkaisemiseen? Mikä olisi niistä paras, optimi ratkaisu?

Riittääkö että ratkaistaan ongelma vain osittain, lievennetäänkö sitä? Onko ongelma ratkaistava kokonaan ja kaikki siihen liittyvät seikat ja muut ongelmat?

Ratkeaako ongelma uudistamisella, vaihtamalla vanha uuteen vai palaamalla vanhaan ja koeteltuun? Liittyykö ajankäyttö, ajan puute tai runsaus ongelmaan? Vaihteleeko ongelma eri ajankohtina?

Mitä me kaikki yhdessä voisimme tehdä ongelmien eteen sekä niiden kartoittamiseksi että ratkaisemiseksi? Mitä minä voin tehdä?

Onko ongelma kuinka merkitsevä vai vähäpätöinen? Onko se pakko ratkaista tai hyvä ratkaista?

Mikä?  Miksi? Miten? Milloin? Missä?  Ongelma on, tapahtuu. Ratkaisu tehdään.

Mikä on ongelman perimmäinen syy, kuka tai mikä sen aiheuttaa?

Mitä resursseja, laitteita, varoja, aikaa, osaamista tarvitaan, voidaan antaa tai saada? Ketkä tekevät ratkaisun tai ratkaisevat?

Onko ongelma jo ratkaistu jossakin, mutta emme vain voi tai osaa soveltaa menetelmää?

Onko ongelma henkilökohtainen, läheisten kanssa, paikallinen, kotimaassa, ulkomailla, maailmanlaajuinen? Mitä suomalaiset voisivat tehdä tai Suomi voisi tehdä?

Koskeeko ongelma ihmistä, luontoa, infraa?

Miten ongelma voidaan jakaa osaongelmiin ja osaratkaisuihin?

Onko ongelma uusi vai vanha, pysyvä vai tilapäinen?

Tapahtuuko ongelma eri vuorokaudenaikoina? Miten päivä tai yö tai vuodenajat vaikuttavat ongelmaan ja sen ratkaisuihin?

Ratkeaako ongelma itsestään ajan kassa vai onko sille tehtävä jotakin jo nyt?

Onko ratkaisu hyvä vai huono vai siltä väliltä? Mitä riskejä tai lisäetuja liittyy ratkaisuun?

Kuka suorittaa ongelmien ratkaisun toimenpiteet? Kuinka monta tai keitä ongelma koskee? Kuinka monta tai keitä tarvitaan sen kartoittamiseen ja ratkaisemiseen?

Kuuluuko ongelma meille vai muille? Kenen ongelmasta on kyse?

Kuka ensimmäisenä ratkaisee ongelman? Kuka parhaiten sen ratkaisee?

Kuinka paljon ja mitä työtä kartoitus ja ratkaiseminen vaatii?

Onko ongelmaan vain yksi ratkaisu vai useita? Voidaanko ne laittaa paremmuusjärjestykseen, kiireellisyysjärjestykseen?

Nähdäänkö, onko huomioitu kaikki mitä liittyy?

Onko ongelma sukupuoleen, kieleen, rotuun, ideologiaan, uskontoon, moraaliin, terveyteen, ikään liittyvä?

Mikä menetelmä, tapa, lähestymiskulma, näkökulma valitaan? Onko kaikki näkemykset käyty läpi?

Onko ongelma tai ratkaisu yleinen vai harvinainen, erikoinen vai tavallinen?

Liittyykö ongelma luonnon voimiin, säähän, sattumaan, onko se henkimaailman asia?

Mitä kysymyksiä on vielä vastaamatta? Mitä kysymyksiä on tehtävä tai herää?

Miten ennen ongelma on ratkaistu, onko tietoa? Miten ongelma ratakaistaan tulevaisuudessa? Mitä ongelmia on tulevaisuudessa edessä?

Mitä mieltä ihmiset ovat? Mitä mieltä sinä tai minä olemme? Vaikuttako ongelma tai ratkaisu ihmisen mieleen tai mielipiteisiin?

Kuka parhaiten tietää ongelmasta ja sen ratkaisusta? Mitä tieoja on hankittava? Kuka osaa ja tuntee asian?

Voidaanko ongelmaa ja ratkaisua esittää tai ratkaista kuvaannollisesti, graafisesti, numeroin, indikaattorein, laskemalla. Voidaanko ne sanallisesti esittää selkeämmin?

Kuinka ongelma vaikuttaa luontoon, ihmiseen, elolliseen, elottomaan?

Ketkä varmistavat ja toteavat, arvioivat, tarkistavat että ongelmaa ei enää ole ja se on ratkaistu ja kuinka hyvin?

Tiedotetaanko, koulutetaanko ongelmasta ja ratkaisusta? Kuka puhuu siitä, tiedottaa siitä?

Onko nyt kaikki tehty, käyty läpi vai mitä vielä pitäisi tehdä? On mentävä yleiseltä tasolta yksityiskohtiin ja käytännön tapauksiin todella toteuttamaan, etsimään ongelmia ja ratkaisemaan ne?

Veikko J. Pyhtilä, 7.9.2017

Yleensä ongelmista ja niiden painoarvoista

On pieniä, vähämerkityksellisiä ja suuri ongelmia. On ratkaisemattomia ja jo ratkaistuja ongelmia.

On ongelmia joihin ei ole vielä ratkaisua, mutta sitä kehitetään ja tulevaisuudessa ne on jo ratkaistu.

Moniin ongelmiin on jo ratkaisuja, mutta niitä ei osata tai tiedetä soveltaa tai ratkaisumahdollisuuksista ei tiedetä.

Ongelmat ja ratkaisut ovat monesti yksilöllisiä, jotenka joutuu räätälöimään yleistä ratkaisua soveltuvaksi kohteeseen.

Jollekin sama asia on ongelma, toiselle ei. Ihmiset ratkovat koko ajan elämän pikkuongelmia, ilman että niitä pitäisi laittaa näille sivustoille esitteille ratkaisuineen.

On harkittava monelta näkökanalta, mitkä ongelmat ja ratkaisut ovat järkevää laittaa sivustollemme.

Kaikkia ongelmia ei arkaluontoisuuden vuoksi laitettane julkiselle sivustolle.

Ongelmissa, niiden ominaisuuksissa ja esiintymisessä on tutkittavaa ja havainnoimista. Siitä voi keksiä ja oppia jotakin, kun erikoistuu ongelmiin ja niihin ratkaisujen etsimiseen.

Miten ymmärrämmekään ongelman, miten se määritellään, mitä ne oikein ovatkaan?

Kuten olevaisuus on hengellistä, henkistä ja aineellista, voivat ongelmatkin olla samoin. Kaikkiin käsitteisiin voi liittyä jollakin lailla ongelmallisuutta.

Ongelma joka koetaan, että se on välttämättä tai hyvä saada ratkaistua, on todellinen ongelma, päivänpolttava ongelma.

Ongelmat ovat todella moninaisia, monen tyyppisiä. Pitäisi haastatella riittävän laaja ihmismassa, että saataisiin monipuolinen kuva ongelmista.

On ongelmia, joita ei tiedetä edes olevan tai ei tiedetä missä ongelma piilee.

Ongelmat muodostavat toisiinsa kietoutuvan laajan verkoston syitä ja seurauksia. Sama ratkaisu voi soveltua ainakin osana monen ongelman ratkaisuun. Ongelma voi aiheuttaa monia muita ongelmia. Pitää ymmärtää ja tutkia verkostot ja ketjut.

Jos tyydytään nykytilanteeseen, kehitys ei mene eteenpäin. Jos kehityksen suunta on väärä, on selvitettävä syyt, ongelmat, ratkaisut ja muutettava väärää kehityssuuntaa.

Asiat eivät aina mene omalla painollaan ilman tietoista paneutumista hyvään suuntaan.

Voi olla, että nyt ei ole mitään ongelmia, mutta miten varmistamme, ettei niitä tule tulevaisuudessa.

Järjestelmällisesti etenemällä voidaan kartoittaa ja ratkaista ongelmia, yleiskäsitteestä yksityiskohtiin ja päinvastoin. Siis pääongelma-alueista yksityisiin ongelmiin ja yksityiskohtaisiin ratkaisuihin. Voihan ongelmia kohdata ja myös ratkaisuja löytyä sattumaltakin.

Mihin siis oikein pyritään? Luodaan esim. työtä työttömille, turvataan riittävä toimeentulo, parannetaan maailmaa, siinä voi olla osittain utopiaa, mutta ei kaikki ole utopiaa. Ongelmille voi löytyä ainakin ongelman haittoja vähentävä ratkaisu. Esm. velkaongelma: Velaksi ei voi elää loputtomiin. Jos kaikki velat maksettaisiin kerralla pois, olisi Suomessakin jo suuri köyhyys. Olemme eläneet yli varojemme. Hyvinvointimme on osittain kuplaa. Mikä olisi optimi tie pois ylivelkaantumisesta? Näillä sivuilla voidaan pohtia monia ongelmia ja niiden ratkaisuja. Yksi ongelma on se, ettei ihmisiä helpolla saada mukaan rakentavaan vuorovaikutukseen.

Veikko J. Pyhtilä, 9.6.2017

 

LAAJEMPI ARVOJEN, TEKIJÖIDEN JA VAIKUTUSTEN PAINOTUS TAVOITTEISIIN

Arvoja on monenlaisia. Arvot liittyvät myös tarpeisiin. Eri henkilöillä ja tahoilla eri tilanteissa ja aikoina on erilainen painotus ja painoarvo eri arvoilla ja tarpeilla. Tavoitteet asetetaan tarpeiden ja arvojen pohjalta painottamalla arvoja ja tavoitteita eri määrillä.

Tekijöitä ja niiden vaikutuksia on ääretön määrä. Tekijä voi olla myös vaikutus ja vaikutus voi olla tekijä. Melkein kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta jäsentelyssä, asioiden käsittelyssä ja mallinnuksessa huomioidaan vain merkityksellisimmät tekijät ja vaikutukset. On myötävaikutuksia, vastavaikutuksia, osavaikutuksia, yhteisvaikutuksia, yksittäis- tai erillisvaikutuksia, välillisiä ja välittömiä vaikutuksia, lyhyen ja pitkän ajan vaikutuksia, iankaikkisuusvaikutuksia.

Olemme koko ajan menossa nykytilanteesta ja hetkestä tulevaan. Halutaan ohjailla tämänhetkisillä ratkaisuilla lähi- ja pidemmälle menevää tulevaisuutta ja iankaikkisuuteen asti.

Kaikkeutta voimme käsitellä ajattelemalla jakamalla kaikkeus osiin tai osista yhdistämällä kokonaisuuksiin ja kokonaisuudet yhdistämällä kaikkeudeksi.

Kaikkeus: aineellinen fyysisesti ja kemiallisesti havainnoitava ja hengellinen ”sielun aistein” havainnoitava ja/tai toisessa kuin aineellisessa olomuodossa koettava. Kaikkeudessa on myös sitä, mitä emme kemiallis-fyysisesti voi havainnoida. Jos malli, tavoitteet ja toimenpiteet rakentuvat vain kemiallis-fyysisiin todisteisiin, se on pahasti epätäydellinen. Kaikessa pitää ottaa huomioon myös hengelliset, henkiset ja eettiset arvot.

Laatu on merkittävä tekijä kaikkeuden jäsentämisessä, yläkäsitteinä hyvä ja paha. Mikä todella on hyvää ja mikä todella on pahaa. Hyvää ei ole aina se mikä sillä hetkellä tuntuu hyvältä pitkällä tähtäimellä, samoin kaikki pahalta jostakin henkilöstä tuntuva ja koettava ei ole aina pahaa pitkällä tähtäimellä.

Osista kokonaisuuteen jäsentely. Jäsentely auttaa asioiden hallinnassa ja käsittelyssä.

Ympäristöystävällisyys, taloudellisuus, terveys, viihtyvyys, turvallisuus, eettisyys jne.

Talous vaikuttaa terveyteen ja terveys vaikuttaa talouteen. Ympäristö vaikuttaa terveyteen ja talouteen. Talous vaikuttaa ympäristöön. Ympäristö vaikuttaa turvallisuuteen. Ympäristö vaikuttaa viihtyvyyteen. Talous vaikuttaa eettisyyteen ja eettisyys vaikuttaa talouteen.

Jos jokin merkittävä arvo, tekijä ja vaikutus jäävät huomioimatta, malleista ja ratkaisuista ei tule riittävän hyviä. Jos esim. ajatellaan kaupunkirakenteen tiivistämistä taloudellisuuden suhteen ja jää viihtyvyys ja luonnonläheisyys ynnä muut arvot huomioimatta, rakentamisen tiivistämispäätöksestä tulee vinoutunut, mikä painottaa taloudellisuutta liikaa. Toisaalta jos ympäristön viihtyvyys kärsii, asuntojen markkina-arvo laskee, niin tiivistäminen voi olla myös taloudellisesti huono ratkaisu. Lisäksi liian tiivis ympäristö voi vaikuttaa terveyttä huonontavasti, kun se lisää autoliikennettä ja sen ilmaa saastuttavaa vaikutusta välittömässä läheisyydessä. Tiivistäminen voi vähentää liikennettä, jos ihmisille on lähellä myös työpaikat ja palvelut, kävelymatkan päässä. Väljempi rakenne mahdollistaisi, vaikka lähiruoan tuotannon puutarhassa ja kasvimailla, liikunnan harjoittamisen puhtaammassa ilmassa ja rauhallisemmassa ympäristössä. 

Suomessa on runsaasti tilaa, täällä ei olisi tarvetta rakentaa ahtaita kaupunkeja. Maaseudulle pitäisi saada enemmän elinkeinoja, jolloin taajamat eivät ruuhkautuisi ja maaseudun palvelutuotanto olisi turvattu riittävällä väestöpohjalla. Pitäisikö rakentaa kokonaan uusi ympäristö vai korjata entistä? On tehtävä molempia, koska vanhojen korjaamisessa jo tehdyt investoinnit eivät mene hukkaan ja uuden todella hyvän elinympäristön luomisessa olisi suunniteltava kaikki alusta saakka uudestaan. Ensin työpaikat, niiden ympärille muut palvelut ja asujaimisto. Olisi pystyttävä tekemään lähes autoton miljöö, jossa olisi lähiruoka, lähienergia, lähituotteet jne. siis omavaraisuus tuotannossa ja palveluissa mahdollisimman pitkälle viety.

Tärkeimmät arvot, tarpeet, huomioitavat tekijät ja vaikutukset, tavoitteet ja niiden painotukset pitäisi luetella, kartoittaa. Myös vähemmän tärkeät voivat olla tärkeitä, jos ne ovat merkittäviä osatekijöitä suuremmasta kokonaisuudesta, joka on hyvin merkityksellinen. Saatujen luetteloiden avulla käydään läpi osat, miten ne suhtautuvat toisiin ja ovatko ne hyviä, hyväksi, huonoja, pahasta sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Niiden avulla voidaan arvioida tavoitteita ja päätöksiä. Pitäisi rakentaa kokonaisvaltainen malli. Voidaan kuitenkin rajata pääkäsittely ekologisuus, taloudellisuus ja hyvinvointi teemojen ympärille. Luettelo on kuin tarkistuslista, jonka suhteen jokin uusi käsiteltävä asia voidaan käydä.

Veikko J. Pyhtilä, 2015

 Kokonaisvaltainen lähestyminen ongelmiin liittymäkohtineen

Funktionaalisessa lääketieteessä lähestytään potilasta kokonaisvaltaisesti, eikä vain jotakin yksittäistä kohdetta tai sairautta. Systeemibiologiassa myös lähestytään biologista järjestelmää kokonaisuutena, eikä vain jotain yksittäistä kohdetta. Samoin ongelmia voidaan lähestyä kokonaisuutena katsoen kaikki alueet, jotka ovat kuitenkin sidoksissa toisiinsa. Vaikka keskitytään johonkin yhteen suppeaan kohteeseen, ongelma ei ratkea kunnolla, jos ei tunneta kaikkia liittymiä muihin kohteisiin.

Tämä sivusto myös pyrkii rinnatusten käsittelemään kakkia merkittäviä alueita lähestyttäessä ongelmia ja niiden ratkaisua. On opittava hallitsemaan ja käsittelemään suuria kokonaisuuksia. Siitä voi oppia ja keksiä paljon. On päästävä vain paneutumaan riittävän syvällisesti ja myös ylätasolta käsin olevaisuuteen.

Tällainen ympäristö voi olla myös hyvin virikkeellinen, kunhan siihen saadaan runsaasti sisältöä hyvin jäsenneltynä. Vaikka on monia alueita samanaikaisesti, niistä löytyy samankaltaisia lainalaisuuksia, jotka yksinkertaistavat sinänsä hyvin laajalta näyttävää ja liian suurta palasta kerralla haukkaavaa suhtautumista. Heittäytykäämme vaikka laajaan sekamelskaankin, niin sieltä voi löytää jotakin ja keksiä uusia yhteyksiä ideoiden alkioista, joista voi rakentaa itse pääideaa ratkaisuineen. Toisaalta voi keskittyä myös johonkin pieneen yksityiskohtaan, ongelmaan ja hakea vain siihen ratkaisuja.

Saada järjestelmä, yhteiskunta, oma minä jne. toimimaan hyvin kokonaisuutena ongelmitta. Toisaalta tarvitaan ongelmiakin, että on kiinnostusta etsiä niihin ratkaisua. Jos ei milloinkaan koe mitään ongelmia, elämä voi siitäkin tulla tylsäksi.

Vien ongelmien ratkaisusivustoa eteenpäin sen mukaan, kuin tulee ajatuksia ja ideoita. Perusidea oli se, että tulisi suuri aivoriihi, jossa löydettäisiin ongelmia ja ratkaisuja. Mutta vaikuttaa siltä, ettei se lähde vetämään ilman vetäjää, joka tuottaa tavanomaisuudesta poikkeaviakin näkökantoja, ajattelemisen aiheita, lähestymisen tapoja ja johdattelee ongelmien etsintää ja niihin ratkaisujen etsintää.

Tarkoitus on myös opiskella ainakin jonkun verran ja selvittää mitä maailmalla jo tiedetään ongelmien ratkaisuista, mitä menetelmiä on jo olemassa. Mutta menetelmistäkään ei ole hyötyä, ellei ole kohteita – ongelmia mihin niitä sovelletaan. Vaatii aikaa. Vähitellen vien ongelmien ja kehitystarpeiden kartoitusta ja niiden ratkaisua esittävää sivustoa eteenpäin. Jos saisi mukaan ihmisiä, jokainen kortena keossa, siitä se muodostuisi iso kokoelma ongelmista ja niiden ratkaisuvaihtoehdoista. Juhannus ja kesä tekevät sen, etteivät ihmiset ehkä nyt roiku niin paljon netissä. Suomen kesäaika on melko lyhyt, nauttikaamme siitä.

Hyvää juhannusta ja kesän jatkoa!

Veikko J. Pyhtilä

 

Yleisiä ongelmanratkaisun tapoja

• Ongelman ratkaiseminen järjestelmän mallina ennen sen soveltamista todelliseen järjestelmään.
  
  
• Ratkaisu samankaltaiseen ongelmaan.
  
  
• Aivoriihessä useita ratkaisuja tai ideoita yhdistetään ja kehitetään ryhmässä, kunnes löydetään optimaalinen ratkaisu.
  
  
• Suuren, monimutkaisen ongelman jakaminen pienemmiksi, ratkaistaviksi ongelmiksi.
  
  
• Oletetaan ongelman mahdollista selitystä ja yritetään todistaa tai joissakin tilanteissa kumota oletus.
• Lähestytään ratkaisuja epäsuorasti ja luovasti.
  
  
• Valitaan jokaiselle vaiheelle toiminto, että päästään lähemmäksi tavoitetta.
• Eri kohteiden näennäisesti ei-yhteensopivien ominaisuuksien syntetisointi uudeksi.
• Arvioidaan koko järjestelmän tuotos ja vuorovaikutukset.
• Yritetään todistaa, että ongelmaa ei voida ratkaista. Kohta, jossa todistus epäonnistuu, on lähtökohta sen ratkaisemiselle.
• Ongelman muuttaminen toiseksi ongelmaksi, johon ratkaisuja on olemassa.
• Olemassa olevien ideoiden hyödyntäminen tai olemassa olevien ratkaisujen mukauttaminen vastaaviin ongelmiin.
• Tunnistetaan ongelman syyt.
• Testaamalla mahdollisia ratkaisuja, kunnes oikea löytyy.

 

Tietoja ongelmista ja ratkaisuista on, mutta ne tulisi jäsentää paremmin hyödynnettäviksi

Tietoa on paljon ja samojen asioiden toistoakin, tieto on sekavaa, jotenka sen jäsentämistä ja esittämistä lyhyesti ja ytimekkäästi tulisi kehittää. Paljon on hiljaista ja hyödyntämätöntä tietoa. Kun suuri joukko etsii ratkaisuja, silloin saatetaan löytää oikein kekseliäitäkin ratkaisuja, elleivät ihmiset ajattele samaan muottiin taottuina. Toisaalta samat reunaehdot ja luonnonlait ohjaavat samantapaisiinkin ratkaisuihin.

Paljon on Suomessa ja maailmalla ongelmia, joita ei ole ratkaistu tyydyttävästi. Jos kerran on esim. työttömyyttä ja köyhyyttä, jotakin tehokkaampaa niiden eteen pitäisi tehdä. Mahdollisimman suuri joukko pitäisi saada mukaan ratkaisujen etsintään ja kehittämiseen.

Kun lähdetään käsitteellisesti ylätasolta aina tarkemmille alatasoille, se selventää tietomassaa. Toiselta alalta voidaan keksiä toisille aloille ratkaisuja. Jos keskitytään käsittelyssä vain jollekin suppealle alalle, voi moni idea joltakin toiselta alalta jäädä hyödyntämättä, vaikka se soveltuisi ratkaisuna omalle alalle. Tämän vuoksi tällä sivustolla on tarkoitus lähestyä kokonaisvaltaisesti, laaja-alaisesti ongelmia ja ratkaisuja. Ongelma-alueet ja ratkaisut tulee luokitella hyvin, että on selkeää hakea ja hyödyntää tietoa.

Suuri ongelma on, ettei ihmisiä saada aktiiviseen ja hyödylliseen vuorovaikutukseen keskenään. Myös internetissä on vaikea saada näkyvyyttä, jolloin vain muutama ihminen sattuu tulemaan tällekin sivustolle.  Jos itsellä on hyvä työpaikka ja toimeentulo ja muutenkin asiat suhteellisen hyvin, ei viitsitä välittää muitten ongelmista. Tai sitten on omia ongelmia niin paljon, ettei jaksa vielä muiden ongelmiin paneutua.

Itse olen kokenut paljon työttömyyttä, vaikka puuhaa on kyllä ollut, kun on yrittänyt kehittää itseään opiskelemalla, ideoimalla yritystoimintaa jne. Tämä on yksi liikkeelle paneva voima, että yritän internetinkin suomia mahdollisuuksia hyödyntää työllistääkseni itseni ja muitakin. Mutta tähän mennessä en ole siinä onnistunut. Kokeilen vielä. Nettisivuston pystyttäminen ei ainakaan pienimuotoisena maksa niin paljoa, etteikö sitä kannattaisi hyödyntää. Tämä on ihan kiva harrastus, voi julkaista mielipiteitänsä. Tälläkin sivustolla voi esittää ongelmia ja ratkaisuja pelkkinä mielipiteinä, joita muut voivat arvioida, joista muut voivat saada virikkeitä. Tietenkin on hyvä, että löytyy jo käytännössä koeteltuja ratkaisuja. Mutta mielipiteistä voi saada uusia ajatuksia, ideoita ja parannusehdotuksia.

Jokainen haluaa omalta osaltaan tehdä jotakin ongelmien ratkaisujen hyväksi. Ongelmien kartoittaminen ja ratkaisujen etsiminen voi olla hyvinkin mielenkiintoista, kun pitää yrittää saada tuloksia ja kokee ja löytää mahdollisesti jotakin uutta. Vuorovaikutus muiden kanssa voi olla myös antoisaa. Mikä estää ihmisiä osallistumasta? Ajan puute? Ei keksi sanottavaa? Asiat menevät omalla painollaan, mutta eivät ole menneet koska Suomessa ja maailmassa on ratkaisemattomia ongelmia, jotka haittaavat. Kun kaikki ajattelevat, että tuo on ihan hullua, ei siihen kannata osallistua, niin siitä tulee myös sellainen. Jos suuri joukko ajattelisi, että tässä on järkeä ja pyrkisivät parhaansa tekemään, että kehitys menee eteenpäin, SIITÄ TODELLA TULISI MENESTYS, jos Luoja suo! Vaikka elämme vain hetken tässä ajassa, niin haluammehan kuitenkin nauttia tästä hetkestä tyydyttävästi, kuitenkin niin, ettei se ole ristiriidassa tulevan kanssa. Tekemisen, yrittämisen, kokeilun ilo on myös mieltä palkitsevaa.

Veikko J. Pyhtilä, 13.6.2017

 

 TYÖTTÖMYYSONGELMA

Kun työpaikkoja ei riitä kaikille niin on työttömyyttä. Työttömyydestä seuraa toimeentulo-ongelmia ja se lisää menoja ja vähentää tuloja yhteiskunnalta, yrityksiltä ja kansalaisilta. Työttömien ammattitaito ei kehity pelkällä opiskelulla. Työvoimapulaa ei ole, vaan täsmä- ja muuntokoulutuksella ja pitämällä yrityksissä varalla henkilökuntaa opettelemassa voidaan nopeasti saada ammattitaioista työvoimaa, kun sitä tarvitaan. Yrityksillä ei voitontavoittelu saisi olla pääasia, vaan hyvinä vuosina pitäisi säästää huonojen vuosien varalle ja koko ajan kehittää tuotteita ja palveluja, että kilpailukyky säilyy. Kaikilla niin työntekijöillä, yrityksillä kuin julkisella taloudella pitäisi olla tavoitteena yhteinen hyvä. Suuri rikastumien on hulluutta ja ei ole kestävää kehitystä, kun se tapahtuu muiden kustannuksella, ympäristön, terveyden ja eettisten arvojen kustannuksella. Ihmiselle ei tuota pohjimmiltaan onnea se, että hän rikastuu taloudellisesti ylen määrin. Toimia muiden ja itsensä parhaaksi ja saamalla kohtuullisen toimeentulon pitää ihmistä onnellisempana.

Yhteiskunta muuttuu nopeasti, joitakin ammatteja poistuu tai ei tarvita enää niin paljon kuin aikaisemmin ja uusia ammatteja syntyy. Muutos voi olla niin nopeaa, että jonakin aikana on pulaa jonkin alan työntekijöistä ja niitä ruvetaan kouluttamaan paljon ja tilanne voi jo muutamassa vuodessa muuttua, ettei tarvitakaan niin paljon ja on koulutettu liikaa. Markkinatilanne muuttuu ja heilahtelee ja tehtävät voivat olla projektiluonteisia, kun projekti päättyy ei välttämättä uutta yhtä paljon työllistävää tule tilalle.

Kun jää pitkäaikaistyöttömäksi monien epäonnekkaiden tapahtumien summana ja pitkäaikaistyöttömiä syrjitään työhönotossa, tilanne pahenee entisestään. Työttömällä ei ura kehity eikä päämaa kerry, että hän voisi niiden avulla perustaa oman yrityksen tai ostaa jo olemassa olevan ja ruveta jatkajaksi. Täytyy olla todella hyvä idea, että siihen uskaltaa investoida, ottaa lainaa. Monet tuotteet ja palvelut vaativat pitkäaikaista kehittelyä, että niistä tulee kilpailukykyisiä. Yrittäjä tarvitsee hyvän yhteistyöporukan. Yhdessä voi saada paremmin ihmeitä aikaan kuin yksin, mutta se vaatii kaikilta osakkailta suurta aktiivisuutta, moraalia ja heidän osaamisensa ja panostuksensa tulee sointua yksiin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Jos työttömyyskin voitaisiin jakaa tasan kansalaisten kesken, tällöin työssä ylikuormitetut pääsisivät välillä vapaavuosille hengähtämään ja kehittämään itseään ja työttömät pääsisivät harjoittelemaan ja heidän ammattitaitonsa ei ruostuisi. Näin olisi suurempi osaajien reservi, ettei osaajista tulisi pulaa.

On aloja joissa pitää määrätty määrä henkilökuntaa olla jatkuvasti. Tarvitaan myös kasvualoja, jotka työllistäisi kutistuneilta aloilta vapautuneita ja uusia nuoria tai ikääntyneitäkin työntekijöitä. Takavuosina atk-alan työntekijöistä oli pulaa ja alalle pääsi lyhyellä täsmäkoulutuksella ja itseopiskelulla. Nyt vaatimuksena on vähintään korkeakoulututkinto tai kokemuksella saatu huippuosaaminen, että saa työpaikan atk-alalta. Nykyisin voi olla pulaa terveyden ja vanhustenhoitoalan henkilökunnasta, mutta voi silti olla työttömyyttäkin, kaikki alalle kouluttautuneet eivät saa työpaikkaa. Hoitotyö vaatii julkisia varoja, ellei asiakkaalla ole varallisuutta kustantaa palveluja. Yhteiskunnassa pitää olla peruselinkeinoja, jotka tuottavat varoja muiden elinkeinojen harjoittamiselle. Tuottavuutta on tosin terveyden, turvallisuuden, järjestyksen, ympäristön hyvinvoinnin, henkisen, hyvän moraalin ylläpitämisen tuottaminen. Kaikkea tuottavuutta ei voi eikä saa mitata rahassa, tosin yleisen hyvinvoinnin tuottaminen tarvitsee hyvän taloudellisen pohjan.

Veikko J. Pyhtilä, 2005

TEKEMÄLLÄ OPPIMINEN JA KEHITTÄMÄLLÄ

TYÖLLISTYMINEN

Nykyisin tuhlataan paljon rahaa turhaan koulutukseen. Liian monien ei tarvitsisi opiskella niin pitkälle teoreettisesti, niin monta alaa ja päällekkäisesti. Riittäisi täsmäkoulutus ja enemmän tekemällä oppiminen. Pitäisi muodostaa nuorista, ikääntyneistä, työttömistä tekemis- ja kehitysprojekteja, joissa opiskellaan vain sen mukaan kuin tarvitaan teoriaa ja tekemällä opitaan.

Voisivatko yhteiskunta ja/tai yritykset muodostaa työttömistä ja henkilökunnastaankin ryhmiä oppimaan, tutkimaan, kehittämään ja tekemään. On jo paljon pitkälle koulutettujakin ja kokeneita työttömiä, joista voisi muodostaa ryhmiä, jotka työttömyyskorvauksen ja lisäpäivärahojen vastineeksi saataisiin heidän ammattitaitoaankin edelleen kehittävään hyödylliseen toimintaan. Enemmän tekemällä oppimista ja vähemmän teoriassa oppimista, koska tällöin käytännöllinen viisaus kehittyisi. Monet asiat tehdään paperilla ja teoriassa, mutta käytännössä ne eivät toteudu kuitenkaan toivotulla tavalla ja tuloksekkaasti, tarvitaan kokeiluja.

Suomi on toisen maailmansodan jälkeen kehittynyt nopeasti köyhästä maasta, suurin haastein, varsin hyvinvoivaksi, vaikka korkeakoulutusta ei ollutkaan niin paljon kuin nykyisin. Silloin opittiin paljon työssä ja vain tarpeellinen, yleensä ilman kallista ja aikaa vievää koulutusta. Vain osa kansasta kouluttautui pidemmälle. Esimerkiksi yrityksessä riittää, kun muutamalla on pitkälle mennyt koulutus, he voivat jakaa tietoja ja osaamista tarpeen mukaan muille.

Myös huippujohtajien ja avainhenkilöiden on pitänyt yrityksessä tutustua käytännön työhön ja ongelmiin, että heistä on tullut huipputuotekehittelijöitä ja johtajia. Nykyisin pitkälle koulutetuilta saattavat puuttua käytännöllisyys, halu ottaa riskejä, he ovat oppineet melko passiivisesti vastaanottamaan tietoa, ilman että oma ideointi, aloitteellisuus, tiedonhankinta olisi kehittynyt ja aktiivisuus kehittämiseen ja yrittämiseen olisi lisääntynyt riittävästi.

 Pitäisi kartoittaa ne alat, alueet ja yksityiskohdat mitkä Suomessa ja maailmalla tarvitsevat kehittämistä ja minkä kehittämiseen kannattaisi panostaa osaamisen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi, kilpailukyvyn parantamiseksi, työpaikkojen luomiseksi ja luonnon suojelemiseksi. Paljon nykyisin koulutukseen tuhlattavia varoja pitäisi suunnata täsmäkoulutukseen, tuotekehitykseen, työpaikkojen luontiin ja kehitysprojekteihin.

Täsmäkoulutus, tekemällä oppiminen ja kehittäminen tarvitsevat myös paikkoja ja välineitä, jo nykyisin olevia oppilaitoksia ja yrityksiä pitäisi pystyä hyödyntämään enemmän. Kehitysprojektit tarvitsevat myös hyviä vetäjiä, esimerkiksi vapautuvasta opettajistosta, yrityksistä ja työttömistä löytyvästä asiantuntemuksesta pitäisi julkisen ja yksityisen sektorin toimesta muodostaa hyvä johtajuus ja koordinointi projekteille.

Yksittäisen henkilön, työttömän, pääomaköyhän yhteisön on vaikea ja epävarma alkaa viedä kehitystä eteenpäin. Olisi saatava muodostettua isompia verkostoja ja jäsenet aktiiviseen yhteistyöhön julkisen vallan tai isompien yritysten toimesta. Tarvitaan koko Suomi, kaikki suomalaiset ja tarvittaessa myös ulkomailta yhteistyöhön kotimaan ja maailman kehittämiseksi suotuiseen suuntaan. Muuten Suomi ja koko maailma muuttuu ja on jo muuttunut takapajulaksi, jossa soditaan ja tapellaan niukoista resursseista ja riittävästä elintasosta.

Ammattisalaisuus, tekijänoikeusasiat on myös sopimuksin ja salassapitovelvollisuuksin varmistettava, ettei kilpailijat saa ansiotonta etua. Yritykset ja yhteisöt, jotka lähtisivät mukaan omalla panostuksellaan projekteihin, saisivat hyödyntää niistä saatua tietoa ja kokemusta. Toiminta, tiedot ja ideat mitä rahoitettaisiin yleismaailmallisesti, voisivat olla kaikkien ihmisten ja yhteisöjen hyödynnettävissä.

Työssäoppimiseen ja ammattitaidon kehittymiseen osallistuja olisi velvollinen, mikäli työllistyisi, olemaan työssä jonkin sovitun määräajan vähintään, jos niiden järjestäneellä taholla olisi tarjota työtä. Jos kerran Suomessa on akateemista työttömyyttä, työttömiä tohtoreita, insinöörejä ja paljon henkilöitä, jotka eivät ole koulutustaan vastaavissa tehtävissä ja tehtävissä, joihin riittäisi vähempikin koulutus, onko järkevää panostaa nykyisenlaiseen koulutukseen niin paljon määrärahoja. Moni työ ja päätös tarvitsee usein vain tervettä järkeä ja yksinkertaista osaamista. Yksinkertainen tavoitteeseen pääseminen voi hukkua moninkertaisten teorioiden ja ajatusrakennelmien ja kirjaviisauden alle. On paljon hiljaista tietoa ja kokemusta, jota ei voi kuvata sanallisesti ja kuvituksellakaan kirjallisuudessa ilman käytännössä saatua kokemusta.

Tekemällä oppimisen ja kehittämisen voisi järjestää myös luonnonläheiseen ympäristöön ilman suuria toimipaikkakustannuksia. Samalla saisi nauttia Suomen luonnosta, pitää myös fyysisestä ja henkisestä kunnosta huolta. Jos oppimisessa, havainnollistamisessa ja työn teossa tarvitsee fyysistä liikuntaa, niin se samalla pitäisi kuntoa yllä. Tai vapaa-aikana luonnossa liikkuen voi tulla uusia ajatuksia, ideoita ja mielessä voi jäsentää ja järjestellä asioita. Kyllä kaikkien niin työssä käyvien, työttömienkin kuin eläkeläistenkin pitää saada nauttia Suomen lyhyestä kesästä ja myös muista vuodenajoista virkistyäkseen, sillä pitkä pimeä syksy-talviaika on kohta taasen edessä.

Yksi ehdotukseni tähän: Suomen metsissä olevat marjat, sienet ja yrtit paremmin ruoaksi ja terveydeksi vaikka ohjatuilla ryhmillä. Enemmän tulisi olla Suomessa marjojen, vihannesten ja juuresten viljelyä ja käyttöä vaikka sopivalla porukalla ja yhteisviljelminä. Ei tarvita niin paljon kaukaa tuotuja elintarvikkeita. Tietenkin linnuille ja muille eliöille pitää jäädä aina luontoon osansa ja viljelyn tulee olla luonnon kanssa sopusoinnussa.

Veikko J. Pyhtilä, kesällä 2015  

 

Tekoälyn, tietojenkäsittelyn, logiikan ja matematiikan menetelmät auttavat ongelmien ratkaisemisessa

Veikko J. Pyhtilä, 21.5.2018

On löydettävä nopeasti ratkaisu

Mitä tämä edellyttää

On opeteltava ja harjaannuttava soveltamaan tekoälyn ja yleensä tietojenkäsittelyn ja matematiikan menetelmiä.

On oltava luotettavia ja merkitykseltään käyttökelpoisia tietovarastoja ja ideoita, joita tarvitaan menetelmien soveltamiseen ja hyödyntämiseen. Jos niitä ei ole, on tietoja alettava kerätä. Tutkimuksilla saadaan uutta tietoa ja siinä voi olla apuna myös tekoäly.

Kaikki vaatii aikaa ja myös rahoitusta. Itse sovellusten pitäisi olla sellaisia, että asiakas säästää niissä aikaa ja rahaa. Harrastelijanakin voi jo paljon oppia ja viedä asioita eteenpäin. Pitää olla innostusta, vaikka ei mennä ylioptimismiin.

Pienien ja keskisuurten yritysten on vaikeaa kilpailla isojen yritysten kanssa, mutta verkostoitumalla ja yhteistyöllä ne voivat saada suurien yritysten kilpailukykyä.

Tarvitaan hyviä ymmärrettäviä oppimateriaaleja tekoälyn nopeampaan ymmärtämiseen ja soveltamiseen. Yleensä oppimateriaaleja kehittämällä voidaan nopeuttaa oppimista ja parantaa laatua.

Sovellusalueiden syvällinen tuntemus auttaa parempien ohjelmistojen kehittämisessä ja käyttäjät pitäisi saada myös ymmärtämään miten tekoäly toimii ja mistä tulokset tulevat.

Tarvitaan myös hyviä kehitysympäristöjä, joilla tekoälysovelluksia voidaan luoda ja tietämystä muokata tekoälyä varten.

On saatava laaja ja monipuolinen kuva missä mennään ja mitä maailmalla on kehitteillä. Myös jokaisen on käytettävä omia aivojaan ja tervettä järkeä. Matkimalla ei luoda uutta, vaikka hyvät menetelmät kannattaa ottaa käyttöön, tarvitaan omaperäisyyttäkin, että löydetään uusia mahdollisuuksia ja kohteita.

Käyttäjää on autettava kuvaamaan ongelma ja tarve, mitä hän haluaa. Kotisivuilla on oltava tiedot sellaisessa muodossa, että tekoäly voi valita niiden perusteella asiakkaalle parhaimmat vaihtoehdot. Tekoälyn pitää olla niin kehittynyt ja nopea, että se suoriutuu tehtävistään hyvin.

Tähän artikkeliin voidaan koota lisää tärkeitä näkökohtia, miten tekoälyn, tietojenkäsittelyn ja matematiikan menetelmät auttavat ongelmien ratkaisemisessa. Kun on opiskeltu lisää ja saatu enemmän kokemuksia, ollaan viisaampia. Aina on opittavaa ja kehitettävää, niilläkin jotka ovat jo pitkällä tekoälyn ja muiden menetelmien soveltamisessa.

 

Tietämyksen ja internetin uusi oliomalli

 Internetissä, asiantuntijatiedoissa on paljon saman toistoa eri lähteissä. Olisi koottava yhteinen tietämys, poistettava saman tiedon toisto, virheellinen ja epävarma tieto, selkeytettävä ilmaisuja. Kun saataisiin samojen faktojen kokoelma, sinne eri toimijat voisivat linkata tehdessään kotisivuja. Ja myös sieltä ylätasolta voitaisiin mennä alatasoille syvällisempiin ja eri toimijoilta saataviin tietoihin ja heidän tarjoamia hyödykkeitä katsomaan. Myös peruskuvamateriaali voisi olla yhteistä. Kukin toimija tuottaisi tiedoista ja kuvista vain sen osuuden, missä heidän tietonsa eroavat perustiedoista. Eri toimialoillakin on yhteisiä perustietoja ja hekin voisivat käyttää samoja tiedonpalasia. Jos tiedot jaetaan osatietojen palasiin, niistä voisi koota erilaisia yhdistelmiä.

 Esimerkiksi suomenkielinen lääketieteellinen ja ympäristöllinen tieto voitaisiin yhdistää yhteen tietovarantoon, johon voitaisiin vielä täydentää ulkomaisista lähteistä saatavilla ja suomeksi käännetyillä tiedoilla. Siinä yhteydessä voisi tarkistaa tiedon, mitkä ovat faktoja. Eri tilanteissa ja tapauksessa voi olla eri fakta. Tietorakenne pitäisi rakentaa tekoälyohjelmat ja looginen päättely huomioiden: Jos on näin, niin on niin. Tämän todennäköisyys on esim. 50% jne. Kun tieto olisi tiivistetty, sitä olisi nopeampi hakea, lukea ja ymmärtää. Tietoja pitäisi koko ajan päivittää, tällöin tarvitsisi tehdä se vain yhteen paikkaan. Julkisen talouden laitokset ainakin voisivat yhdistää yhteiset samat tiedot. Samoin saman alan yksityiset toimijat voisivat yhdistää yhteisen perustietämyksensä, mutta kilpailun säilyttäminen voi estää, tulisi monopoleja. Kuitenkin yhteiskunnan kannalta olisi hyvä, ettei tuhlattaisi voimavaroja moninkertaiseen samaan työhön tietovarantojen tekemisessä, vaan niistä säästyvät resurssit voisi käyttää johonkin muuhun.

Samoin yrityksistä, toimijoista, tahoista, voisi olla vain yksi hakemisto ylä- ja alaportaaleissa. Tätä eivät kuitenkaan eri kilpailijat hyväksyne, jokainen haluaa tuottaa omanlaisensa ja hakemistopalvelujen tuottajiakin on useita kilpailijoita. Vaikka he menettäisivät tulojansa tältä alueelta, he voisivat keskittyä johonkin muuhun. Tietojen hyödyntämiseen ja hakemiseen tarvitaan paljon tekoälysovellusten kehittämistä ja sitä helpottaisi, kun olisi koottu yhteinen tietovaranto, jota tekoäly hyödyntää. Yhteisen perustietovarannon luontiin tarvittaisiin useiden toimijoiden yhteistyötä. Idea olisi, ettei samaa työtä tarvitsisi kenenkään tehdä moneen kertaan.

 Tarvittaisiin kokonaan uusi Internet, jossa kaikki tiedot olisivat vain yhteen kertaan. Tietenkin pitäisi olla moninkertaiset varmistukset ja kopioinnit, ettei tietoja pääsisi onnettomuustilanteissa katoamaan. Ongelmana tietojen kokoamisessa ja yhdistämisessä on se, etteivät kaikki ole yhtä mieltä tietojen totuusarvoista eikä kaikkia toimijoita saada yhteistyöhön. On paljon epävarmaa ja kokemusperäistä tietoa, mikä on joissakin tapaukissa totta toisissa ei. Tietojen kokoaminen, muokkaus, tarkastaminen ja jäsentely vaatii aikaa, rahaa, puolueettomia asiantuntijoita tarkistamaan tietojen pätevyyttä. Ainakin pienimuotoisesti voitaisiin tämä idea toteuttaa esim. käyttäjäystävällisyyttä ajatellen. Jos rajataan tieto, johon vain keskitytään. Ongelmien ratkaisussa ja kehittämisessä tarvitaan vain siihen liittyvä tieto: Syyt, ongelmat, kehitystarpeet, ratkaisut ja niiden riskit, hyvät ja huonot puolet. Mutta kuitenkin sekin tieto paisuu suureksi, koska ongelmat liittyvät suoraan tai välillisesti kaikkeen muuhunkin. Tavallisille käyttäjille pitäisi olla yksinkertaistettu ja suppeampi tieto, asiantuntijoille tulisi olla yhteinen syvällisempi ja laajempi tieto saatavilla. Ongelmana voi olla myös tekijänoikeuskysymykset, on paljon koottua tietoa tekijänoikeuden alaisena, joista runsas ottaminen vaatii lupaa ja tekijänoikeusmaksuja. On myös ammattisalaisuuksia ja salaista tietoa, jota ei voi antaa ja vielä ilmaiseksi kaikelle yleisölle. On määriteltävä tiedot, mikä on tekijänoikeuden alaista ja kenelle kuuluu tekijänoikeudet silloinkin, kun tiedot yhdistetään ja muokataan. Jos toimijat linkkaavat yhteisiin tietoihin, heidän pitäisi maksaa siitä tahoille, jotka ovat koonneet tiedot ja ylläpitävät tietoja. Hyvin tiivistetty, yksinkertainen, monista eri lähteistä koottu perustieto, kun lähdetiedot on merkitty, on mahdollista ja kokoojille kuuluu koosteesta tekijänoikeus. Siis tällaisen tietämyksen oliorakenteen tekemiseen tarvitaan eri tahojen yhteistyötä ja sopimuksia kustannusten, tulojen jaosta ja tekijänoikeuksista.

 Itse tietämykseen, kielen ilmaisuihin perehtyminen, miten tietoa jäsennellään ja laitetaan olioiksi vaatii paljon tutkimista, aikaa ja kehittelyä, lauseiden standardointia, koska sama asia voidaan ilmaista monenlaisilla lauseilla. Myös kun sama lause laitetaan eri yhteyteen, se voi olla jo eri tieto. Lauseet ovat siis sidottu asiayhteyteen samoin kuin sanatkin ja niiden merkitys voi olla toinen eri yhteyksissä. Tieto täytyy myös arvioida merkitsevyyden, tärkeyden, painoarvon suhteen, mitä otetaan mikä voidaan jättää pois. Varsinkin vapaamuotoisessa tiedossa voi olla paljon täytesanoja ja -ilmaisuja, mikä tekee luettavasta luontevamman ja miellyttävämmän. Faktoina niiden tietosisältö voitaisiin esittää lyhyemmin, mutta se voi olla luettelomaista ja töksähtävää. Sama tieto voi toisille olla merkitsevämpää kuin toisille. Tässä tulee myös ihmisten eri asioiden ja tyylien arvostus, millaista tekstiä he mieluiten lukevat, mikä on kullekin selkeimmin sanottu. Asiantuntija voi ymmärtää puutteellisestakin alansa tekstistä, mutta henkilölle, joka ei tiedä asiasta vielä mitään, joutuu selittämään juurta jaksain, koska perustietämys ja käsitteiden ymmärrys alalta puuttuu.

 Kun yläportaaliin ei koota kuin vain hyvin lyhyet tiivistelmät vakiintuneista perustiedoista, niihin ei ole enää tekijänoikeutta muilla kuin tiivistelmän tekijällä. Ja kun tiivistelmistä saadaan linkit eri toimijoiden ja tiedon antajien kotisivuille, niin näistä linkeistä avautuvien sivujen omistajat ovat vastuussa syvällisemmästä tiedostaan sekä tekijänoikeuksien kuin luotettavuuden suhteen. Kuitenkaan näin ei ihanteellinen tietämyksen ja internetin oliomalli toteudu.

 Tekoäly kehittyy, tarvittaisiin hyviä tietovarantoja niille. Sopivien, laajojen tietovarantojen luominen vaatii useita tahoja, aikaa, rahaa, osaamista. Hyvät tietovarastot ja hyvin kehitetty tekoäly yhdessä mahdollistaisivat nopeampia ja parempia palveluita. Mutta niissäkin on vaara vääristää päätöksentekoa, koska tiedot ja ohjelmat eivät koskaan ole täydellisiä ja ihmisen on lopulta kuitenkin arvioitava päättelyn ja automaattisten valintojen tuloksia. On tiedettävä mihin tietoihin tulos perustuu, onko tulos tullut puolueellisten tai epävarmojen tietojen pohjalta ainakin osittain.

 Veikko J. Pyhtilä, 6.9.2017

  

Hyvät perustiedot tarvitaan, että tekoäly voisi ratkaista ongelmia optimaalisesti

 Ensinnäkin tarvitaan ongelmista perusteellinen kuvaus liittymäkohtineen. Näin tekoälyllä voidaan valita haluttuun tapaukseen tarkasti kohde, johon lähdetään hakemaan ratkaisuja.

Ongelmiin täytyy olla useista eri ratkaisuvaihtoehdoista kootut tiedot eri painoarvoilla. Esim. jos painotetaan hintaa, laatua, ekologisuutta tms. ominaisuutta, tulee erilaisille painoarvoille erilaiset tulokset.

Ongelmien, joihin haetaan ratkaisuja, tulee olla soveltuvia tekoälylle ja tarpeellisia ratkaistaviksi.

Voidaan ensin käydä läpi, miten usea eri asiantuntija yhdessä maallikoiden kanssa ratkaisisi ongelman. Joskus ongelma ja sen ratkaisut täytyy opettaa tekoälylle valtavasta tietomassasta, josta tekoäly tekee päätelmät, etsii lainalaisuuksia. Tällaisissa tapauksissa ihminen, ei välttämättä kykene siihen mitä tekoälyllä voi saada aikaan.

Perinteisellä ohjelmoinnillakin hakemalla tietokannasta tietoja ja ohjelman päättelyllä ja laskennalla voidaan hakea ongelmiin ratkaisuja ja valintoja eri vaihtoehdoista.

Myös ihminen voi tehdä ongelmiin ratkaisuja ja hakea niitä ja valita niistä parhaimman päättelemällä ja laskemalla ilman tekoälyä. Mutta sekin edellyttää tietoja, joiden pohjalta päättely tehdään ja osaamista.

Kaikki tietojenkäsittely tarvitsee siis tietoja, joita käsitellään. Jos saisimme koottua erilaista ongelmista ja niiden ratkaisuvaihtoehdoista massiivisen tietovaraston, voisimme alkaa harjoittelemaan tekoälytekniikoita ongelmien ratkaisuun. Tai tehdä valintoja ihmisaivoilla, niin kuin tähänkin asti teemme tietämykseen perustuen. Asiantuntijoiden omat mielipiteet saattavat vääristää tietoja, tarvitaan siis koko kansa hiljaisine tietoineen arvioimaan ja täydentämään tietämystä. Haluatko olla omalta osaltasi takapajuinen ja elää takapajulassa vai edistyksellinen, vähentää ongelmia ja parantaa maailmaa. Osallistu vaikka kortena keossa, jos on sanomista ja kokemusta jostakin ongelmasta ja sen ratkaisuista, että saadaan koottua edes pieni tietomassa ongelmien ratkaisuun.

Itse tiedon tulee olla selkeää, ymmärrettävää, hyvin jäsenneltyä, luotettavaa, että sen avulla voidaan ratkaista ongelmia, tehdä valintoja ja päätelmiä. Ja pitää olla tietoa, jos ei tiedä, ei pysty toimimaankaan järkevästi.

Jos aikaa riittää ja kuntoa, voisin opiskella tekoälytekniikoita perusteellisesti ja keskittyä vaikka lääketieteellisen tietoon. Mutta tässäkin tapauksessa tarvitaan tietovarastoa, jonka perusteella tekoäly tekee ratkaisut. Opiskelen vähitellen lääketieteellisiä asioita, se auttaa sovellusalueen ymmärtämisessä mihin voisi harjoitella tekoälytekniikoita. Olen jo ikääntyvä henkilö ja terveysasiat korostuvat entistä enemmän, vaikka jo lapsesta saakka terveysasioihin on kiinnitettävä huomiota. Sen vuoksi kiinnostaa itseopiskella lääketiedettä. Myös ympäristöasiat ovat kiinnostaneet välttämättömyyden pakosta, koska terve luonto on edellytys myös terveeseen ihmiselämään ja myös ympäristöasiat voivat luoda uusia työpaikkoja, samoin kuin yleensä ongelmien ratkaiseminen.

Teoreettisesti ajatellen, käsitellen ja tutkien tietoa, kieltä ja ilmaisuja yleensä voi olla kiinnostavaakin. Mitähän kielestä voi havainnoida, mitä sen perusteella voi päätellä. Miten tekstiä voi jäsentää tekoälyä varten, siinä on haastetta ja opiskeltavaa, mitä maailmalla on jo aiheesta kehitelty. Puetaanpa jokin lukukappale faktoiksi, mitkä faktat olisivat hyödyllisiä päätöksenteossa jonkin asian suhteen. Lukukappaleista on siis osattava poimia hyödyllinen tieto ja vielä tiivistäen lauseita. Tätä taitoa tarvitaan opiskelussakin.

Voi kunpa olisi aikaa enemmän. Tietämyksen hankinta ja opettelu etenevät hitaasti tai ei ollenkaan, kun jokapäiväiset välttämättömät asiat vievät jo ajan ja liikuntaa ja lepoakin tarvitaan. Maailmassa, luonnossa ja omassa ruumiissakin on paljon mielenkiintoista opiskeltavaa ja tutkittavaa.

Veikko J. Pyhtilä, 8.9.2017

 

Hyvät makro-, mikro- ja nanotasojen ratkaisut yhdessä antavat hyvän lopputuloksen

Olen kirjoittanut suuntaviivoja ja mielipiteitäni makrotasolla pääasiassa.  Nyt olisi aika jo päästä itse käytäntöön mikro- ja nanotasoille. Kun saadaan toimijoita esittelemään yksityiskohtaisesti tuotteitaan ja palvelujaan, jotka ratkaisevat ongelmia ja parantavat maailmaa, niin pääsemme sitten jo mini- tai mikrotasolle. Nanotaso on jo atomien, molekyylien ja solujen tasoa. Terveydessä ja ympäristöasioissa joudutaan tutkimaan asioita myös nanotasolla ja hoitamaan ongelmia. Nanotekniikka on tullut entistä kehittyneemmäksi, atomeja, molekyylejä ja soluja voidaan jo nähdä niiden tarkasteluun kehitetyillä laitteilla. Kuitenkin tarvitaan ylhäältä alaspäin meneviä ratkaisuja samoin kuin ruohonjuuritasolta ja nanotasolta isompiin kokonaisuuksiin meneviä tarkasteluja ja ratkaisuja.

Terveydenhuoltouudistuksessakin on tehty makrotason suunnitelmia, mutta käytännön taso mitä lääkärit, sairaanhoitajat ja muu henkilökunta tekevät ja millä osaamisella, menetelmillä, välineillä, lääkkeillä jne. on suuri vaikutus hyvään lopputulokseen sekä taloudellisesti että terveydellisesti. Samoin on ympäristöasioiden tai minkä vaan toimialan ja ihmisten tekemisien suhteen. Tarvitaan siis ylä- ja alatasoja, niiden ohjailua ja yksityiskohtaista tekemistä.

Kun mennään yksityiskohtiin, on valtavasti kohteita, jotka odottavat parantelua, kehittelyä ja ongelmien ratkaisuja. Kunpa ei liiaksi pidettäisi kiinni ammattisalaisuuksista, että hyvät keksityt ja kehitetyt ratkaisut pääsisivät mahdollisimman monelle hyötykäyttöön. Opittuja menetelmiä voidaan sitten myös edelleen kehittää. Suurempi avoimuus edistäisi kehitystä ja ongelmien ratkaisuja. Voimme antaa toisille ja saada toisilta.

Mihin laajempiin kokonaisuuksiin ja yksityiskohtiin sinä tai minä keskitymme. Jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Vahvuuksiaan ja heikkouksiaan voi vahvistaa, jos ei omalla toiminnalla niin muilta omaksumalla. Kun pyrimme tekemään työmme ja opiskelumme niin hyvin kuin voimme, olemme omalta osaltamme ratkomassa yhteiskunnankin ongelmia.

Minä laborantin ja atk-alan koulutuksen saaneena haluan keskittyä lähinnä tietojenkäsittely-, terveys- ja ympäristöasioihin. Tietenkin talous ja moni muukin asia kiinnostaa ja on välttämätöntä huomioida ja omalta osaltaan olla viemässä niitäkin eteenpäin. Voidaan mennä myös taaksepäin, jos eteenpäin mentäessä ollaan menty väärään suuntaan. Toivon, että tulee osallistujia eri aloille erikoistuneita ja poikkitieteellisesti asioita tarkastelevia kuten minäkin. Voi esittää myös mielipiteitä ja näkemyksiä eikä ainoastaan tuotteita, palveluja, menetelmiä jne.

Veikko J. Pyhtilä, 12.9.2017

 

SYYT JA SEURAUKSET, ONGELMIEN SYIDEN, SEURAUKSIEN JA RATKAISUJEN VERKOSTO

 Nämä syiden ja seurausten verkostot ovat itsestään selviäkin asioita, mutta syvällisemin paneutumalla niihin voidaan löytää uusia yhtymäkohtia ja etsiä ratkaisuja ongelmiin myös niiden syitä poistamalla.

Talousongelmat henkilöllä voivat johtua työttömyydestä, yllättävistä menoista esim. sairaskuluista, on vähän säästöjä ja jos tulee vaikka auton korjauskustannuksia yllättäen, jo se voi heilauttaa taloutta. Jos on perhettä puolison tai lapsien menot voivat yllättäen kasvaa. Myös asuntoon voi tulla putki- ja muita remonttikuluja. Jos henkilö ei ole harrastanut säästäväisyyttä ja edelleen ei varaa huonon päivän varalle, voi maksamiskyky olla riittämätön yllättävissä menoissa. Myös lainakulut aiheuttavat menoja.

 Jos henkilö sairastaa tai on jo syntymästään tai nuoruudestaan asti sairas, hän ei välttämättä kykene 100% työtehoon ja tulokseen työn teossa. Myös opiskelun menestykseen henkilön tilanteet vaikuttavat.

 Henkilön talousongelmat heijastuvat myös julkiseen talouteen ja yritysten asiakkaiden ostovoimaan.

Jos on ollut pitkäaikaistyötön, ei kerry eläkettäkään niin paljon. Myöskään yrittäjäksi ryhtyminen on hankalampaa, kun ei ole kertynyt säästöjä, joista saisi alkupääomaa ja vaikka ostaisi valmiin yrityksen, josta alkaisi. Myös työkokemusta aivan asiantuntijaksi asti ei kertynyt, jolta pohjalta voisi perustaa, vaikka konsulttiyrityksen. Toisaalta työttömällä on ollut aikaa opiskella ja kehittää itseään jopa enemmän kuin töissä käyvillä.

 Jos yrityksen tuotteet ja palvelut eivät ole kilpailukykyisiä eikä niitä saada laajan asiakaskunnan tietoon ja pystytä tehokkaasti markkinoimaan, yritys ei saa asiakkaita ja kannattavuus kärsii. Ja yleensä ei voi pienellä pääomalla edes aloittaa yrittämistä, ellei ole niin hyvä idea, että siihen saadaan rahoitusta ja asiakkaita. Markkinointi, mainostaminen ja tunnetuksi tekeminenkin vaativat rahaa. Jos on paljon köyhää kansaa, jolla ei ole ostovoimaa, on yrityksenkin vaikeampi sada asiakkaita. Jos ihmiset, yritykset ja eri tahot ovat niin kiireisiä, etteivät ne ehdi edes tutustua yrityksen hyödykkeisiin, niin sekin vähentää kysyntää. Jos vuorovaikutus asiakkaiden kanssa ei toimi, niin tarjottavat hyödykkeet eivät kohtaa asiakkaiden tarpeita kunnolla, koska niitä ei ole riittävästi voitu räätälöidä asiakkaiden näkökulmasta. Alkuun lähteminen yrittämisessä voi olla vaikeaa, varsinkin olemattomalla pääomalla.

 Toisaalta jos kulutus ja kysyntä ovat suuria varsinkin paljon energiaa ja raaka-ainetta vaativilla tuotteilla, niin se voi kuluttaa, pilata ympäristöä enemmän kuin vähäinen kulutus. Toisaalta kun yritykset saavat tuloja asiakkailta, niillä on parempi mahdollisuus ottaa huomioon kestävä kehitys kaikessa toiminnassaan.

 Näiden syiden ja seurausten verkostoa voitaisiin jatkaa vaikka loputtomiin. Ja jos vielä mennään yksityiskohtaiselle tasolle, niin verkostoista tulee massiivisia. Voidaan rakentaa tietojärjestelmä parametreineen, jolla voidaan simuloida ja arvioida syiden ja seurausten verkostoa taloudellisten ja muiden arvojen suhteen. Jo taulukkolaskentaohjelmalla voisi tehdä helposti mallin. Suurin haaste on siinä luotettavien tietojen keruu. Myös suhteellisuus esim. arvoissa vaihtelee. Eri henkilöt arvostavat vaihtelevasti eri asioita.

Terveellä järvellä ja intuitiolla voidaan alustavasti arvioida. Mutta luotettavuus arvioissa, tarvitsee laskentaa ja testausta käytännössä.

 

TUOTTEIDEN JA MATERIAALIEN KESTÄVYYS JA PITKÄIKÄISYYS HAASTE TUOTEKEHITYKSELLE JA OSTOPÄÄTÖKSILLE

Sukat menevät puhki jo muutaman käyttökerran jälkeen. Kenkien liimaukset irtoavat, sekä sisä- että ulkopohjat kuluvat nopeasti. Vetoketjut rikkoutuvat. Housujen kuminauhat venyvät pilalle, että muuten kunnossa olevat housut eivät pysy jalassa. Autot ruostuvat ja kuluvat ja muutenkin aiheuttavat huolto- ja korjaustoimenpiteitä tiheästi. Rakennuksia joutuu korjaamaan, vesijohdot menevät puhki. Maalaukset eivät kestä. Partakoneessa pieni muoviuloke katkeaa, niin ettei leikkausosa pysy kiinni. Esimerkkejä on, vaikka kuinka paljon, tuotteiden ja materiaalien liian lyhyestä kestoajasta.

Valmistajilla on jopa ollut tarkoituksena tehdä tuotteesta sen verran kuluva, että menekkiä riittäisi. Mutta jos jokin tuote kuluu ja rikkoutuu liian helposti ja nopeasti, luulen että sama asiakas ei enää osta ko. tuotemerkkiä, ellei se ole riittävän halpa. Joutuu ostamaan, kun kestävämpiä ei ole saatavilla. Kestävyys voi nostaa tuotteen hintaa. Mutta jos ajatellaan että saadaan kestävä tuote, siitä voisi maksaa enemmän ja jos pitkällä aikavälillä tulee säästöä, niin säästyneet varat voidaan käyttää johonkin muuhun kulutukseen. Energiaa, materiaaleja ja aikaa säästyy ja samalla säästyy ympäristö, kun tuotteet ovat kestävämpiä. Myös tuotteiden kierrätettävyys paranee, kun ne ovat pitkäikäisempiä.

Pitkäikäisien tuotteiden tarjonta lisää yrityksen kilpailukykyä ja asiakkaiden ostovoimaa. Jos ajatellaan pitkällä tähtäimellä: Asiakkaat eivät tarvitse niin paljoa tuloja, kun tuotteet ovat pitkäikäisempiä. Työntekijöille ei tarvitse maksaa niin paljon palkkaa, koska ne pärjäävät pienimmilläkin tuloilla tai työaikaa voi lyhentää. Elinkeinoelämä voi lisätä tuote- ja palvelutarjontaa, jos ihmisillä on enemmän ostovoimaa.

Ansiotyö sinänsä ei ole itsetarkoitus, vaan se että ihmiset tulevat toimeen. Jos kuluttajat tulevat toimeen vähemmällä ja samoin yritykset tulevat toimeen vähemmällä, ei tarvitse ansiotyötä tehdäkään niin paljon eikä pääomaa tarvita niin paljoa. Kun rakennukset, laitteisto ja välineet ovat kestävämpiä, pitkällä aikavälillä se vähentää investointikustannuksia ja näin pääomatarvetta. Tosin alussa, kun pitää kehittää ja tuottaa kestävämpää, se voi sitoa enemmän pääomaa, osaamista ja aikaa. Myös kestävämmät materiaalit voivat maksaa enemmän.

Myös käyttöolosuhteet ratkaisevat ja miten tuotetta hyödynnetään, kestävyyden. Niissä käyttöolosuhteissa, joita tuotetta joutuu käyttämään, pitää tuote ja materiaali ainakin kestää kohtuullisen pitkän ajan vähintään. Voisiko nanoteknologia ja muut uudet ja vanhatkin menetelmät auttavat kehittämään kestävämpiä ja pitkäikäisempiä tuotteita, kuitenkin niin, ettei niistä olisi ympäristölle ja terveydelle mitään haittaa.

Kosteuden, lämpötilan, kitkan, vetolujuuden, kemikaalien ja itse mallin ja menetelmien kestävyys, vanhenemattomuus ym. kehittämisen kohteet tulisi huomioida muiden tekijöiden lisäksi entistä paremmin. Hinta, käytännöllisyys, muotoilu, keveys, valmistettavuus, myyvyys ym. joudutaan samalla huomioimaan. Kestävät tuotteet ja materiaalit ovat ympäristön kannalta välttämättömiä ja se on kannattavaa koko yhteiskuntaa ajatellen ainakin pitkällä aikavälillä.

Myös hyvät uudelleenkäyttö- ja kierrätysominaisuudet ovat välttämättömiä. Myös hävittäminen ympäristöystävällisesti käytöstä poiston jälkeen on välttämätön. Tässä on haastetta tuotekehitykselle ja myös ostajille ja myyjille, että asiakkaille tarjottaisiin kestävämpiä tuotteita. Myös asiakkaiden tulisi saada puolueetonta ja testattua tietoa tuotteiden ja materiaalien kestävyydestä, että ostopäätösten tekeminen olisi helpompaa. Siis haastan kehittämään kestävämpiä kenkiä, sukkia, vaatteita, rakennuksia laitteita jne. ja etsimään myyntiin kestävämpiä ja hyvän hinta/laatusuhteen omaavia tuotteita ja palveluja!

Veikko J. Pyhtilä, 22.4.2016

 

TUOTTEEN SUUNTAA ANTAVA ELINKAARIARVIOINTI

 Veikko J. Pyhtilä, 2017 ja muita lähteitä.

Tuotteen elinkaari

MIKÄ?

A1. Ilmaston lämpenemisen ennaltaehkäisy

Vähentää kasvihuonekaasuja kuten hiilidioksidia, säästää energiaa ja vähentää metsäkatoa.

A2. Ilman / veden / maaperän pilaantumisen ehkäiseminen

Vähentää päästöjä materiaaleista ilmaan, veteen ja maaperään, kuten valokemiallisia hapettimia (esim. typpioksideja) ja liettyneitä hiukkasia (esim. rikin oksideja), joita aineita rajoittavat ympäristönormit mukaan lukien ilmansuojelun lait. Tämä sisältää tuotteita, jotka osaltaan ehkäisevät otsonikatoa ja tuotteen hapettumista. Puhdistaminen ilmaa / vettä / maaperää saastuttavista aineista on myös mukana.

A3. Kemiallisten aineiden vähentäminen

Auttaa vähentämään ja puhdistaman ympäristölle vaarallisten kemiallisten aineiden haittoja ihmisille ja ympäristölle. Nämä kemikaalit ovat aineita, joita määrittävät lait, jotka määrittelevät erityisten kemiallisten aineiden ympäristövaikutuksista syntyvät päästöt ja edistävät parempaa hallintaa tällaisille aineille. Tämä sisältää vähentämisen ja puhdistuksen vaarallisten aineiden kierrätyksellä ja uudelleenkäytöllä sekä tuotteita, jotka sisältävät vähäisen määrän tai ei ollenkaan vaarattomia aineita.

A4. Jätteiden vähentäminen

Auttaa vähentämään loppusijoituksen määriä muuttamalla tuotteita, valmistusprosessia ja pakkausta. Tämä sisältää jätteen paino / tilavuus vähentämisen kierrätysjärjestelmässä.

A5. Resurssien säästö

Auttaa vähentämään resurssien, kuten mineraali-, metsä- ja vesivarojen, kulutusta.

Tämä sisältää säästöt uudelleenkäytöstä ja kierrätyksestä sekä resurssien säästöt tuotteissa ja valmistusprosessissa.

A6. Luonnon monimuotoisuus

Tuote / palvelu edistää biologisen monimuotoisuutta

kestävällä komponenttien käytöllä ekosysteemiin ja edistää oikeudenmukaisen ja tasapuolisen geenivarojen hyötyjen jakamisen.

KUINKA?

B1. Kierrätettävyys / uudelleenkäytettävyys / uudelleentäytettävyys

Raaka-aineet voidaan ottaa talteen, käsitellä ja kierrättää uusiokäyttöön. Vaihtoehtoisesti ne voidaan kierrättää tehokkaasti käyttämällä malleja, jotka ovat helposti purettavissa. Uudelleenkäytettäviä ja täytettävissä olevia malleja voidaan käyttää pakkauksissa ja tuotteissa.

B2. Pitkäikäisyys

Pitkäikäisillä malleilla on parannettu kestävyys ja jatkettu suorituskyky korjauksilla ja huolloilla, tuotteen käyttöikää voidaan pidentää, mikä vähentää raaka-aineita ja jätettä.

B3. Pysyvyys / kompostoitavuus

Tuotteet, pakkaukset ja niiden komponentit voivat olla biohajoavia ja tuottavat aineita, jotka ovat suhteellisen homogeenisia ja stabiileja. Ne voivat myös hajota johonkin asteeseen tietyissä olosuhteissa ennalta määrätyn ajan kuluessa.

B4. Korkea laatu / suorituskyky

Tuotteen laadun ja suorituskyvyn parannukset mahdollistavat ympäristövaikutusten vähentämisen, myöhemmin johtaa materiaalin ja jätteiden vähenemiseen.

B5. Energiansäästö

Tehokas prosessien suunnittelu ja tuotteiden painon vähentäminen mahdollistavat energiansäästön. Tämä sisältää käyttöenergian talteen oton hukkaamisen sijasta.

B6. Ympäristön puhdistamistuotteet

Vaarallisten kemiallisten aineiden käyttöä tuotteiden valmistuksessa on vähennetty kehittämällä vaihtoehtoisia materiaaleja tai tuotteen käyttö auttaa puhdistamaan vaarallisia aineita.

B7. Käyttää kierrätysmateriaaleja

Kierrätettäviä materiaaleja sekä ennen että jälkeen kulutuksen otetaan talteen ja käytetään valmistusprosessissa, joko kokonaan tai suuria määriä.

MILLOIN JA MISSÄ?

C1. Materiaalien talteenotto (resurssit)

Tässä vaiheessa tarvittavat resurssit tuotteiden valmistukseen kerätään. Joitakin laitteita käytetään ympäristövaikutusten vähentämiseen tässä vaiheessa. 

C2. Materiaalien ja komponenttien tuotanto (materiaalit / osat)

Tämä on vaihe, jossa väliaikainen tuote mukaan lukien materiaalit ja komponentit valmistetaan. Tällaiset väliaikaiset tuotteet ja niiden mallit ovat suunnatut ympäristövaikutusten vähentämiseen.

C3. Suunnittelu ja materiaalin valinta (design)

Tässä vaiheessa malleja ja materiaaleja valitaan huolella tuotteiden valmistukseen, missä otetaan ympäristösopivuus huomioon.

C4. Tuotteen valmistus (tuotanto)

Tuotteet valmistetaan tässä vaiheessa käyttäen materiaaleja ja komponentteja. Tämä vaihe sisältää tuotteita, jotka auttavat vähentämään ympäristövaikutuksia valmistusprosessin aikana.

C5. Kuljetus

Tässä vaiheessa, materiaalien, osien ja tuotteiden huolellinen kuljetus johtaa matalaan ympäristökuormitukseen. Tämä vaihe sisältää tuotteita, joille kuljetusmuodot ovat muutetut ja niitä, joilla on ainutlaatuinen pakkaus.

C6. Tuotteen käyttö, huolto ja korjaus (käyttö / korjaus)

Tässä vaiheessa tuotteita käyttävät kuluttajat ja huolto ja korjaukset tehdään.

Tämä vaihe käsittää huomioidun energiansäästön ja ympäristön puhdistamisen sekä

pidentyneen käyttöiän korjaustöistä ja tuotteen elinkaaren parannuksen.

C7. Elinkaaren loppu

Tässä vaiheessa tuotteita hävitetään ja kierrätetään. Mukana tässä vaiheessa on tuotteita, jotka osaltaan vähentävät loppusijoituksen määriä ja ne voidaan purkaa, ovat helposti uudelleenkäytettäviä, helposti kierrätettäviä ja yhteensopiva vakiintuneissa kierrätysjärjestelmissä.

MIKÄ?
A1. Ilmaston lämpenemisen ennaltaehkäisy
A2. Ilman / veden / maaperän pilaantumisen ehkäiseminen
A3. Kemiallisten aineiden vähentäminen
A4. Jätteiden vähentäminen
A5. Resurssien säästö
A6. Luonnon monimuotoisuus

KUINKA?
B1. Kierrätettävyys / uudelleenkäytettävyys / uudelleentäytettävyys
B2. Pitkäikäisyys
B3. Pysyvyys / kompostoitavuus
B4. Korkea laatu / suorituskyky
B5. Energiansäästö
B6. Ympäristön puhdistamistuotteet
B7. Käyttää kierrätysmateriaaleja

MILLOIN JA MISSÄ?
C1. Materiaalien talteenotto (resurssit)
C2. Materiaalien ja komponenttien tuotanto (materiaalit / osat)
C3. Suunnittelu ja materiaalin valinta (design)
C4. Tuotteen valmistus (tuotanto)
C5. Kuljetus
C6. Tuotteen käyttö, huolto ja korjaus (käyttö / korjaus)
C7. Elinkaaren loppu 

On tiedettävä tarkkaan tuotteesi kaikki vaiheet ja resurssien kulutukset. Arviointiin tarvitaan LCA-ohjelmaa ja hyviä tietokantoja, joissa on laskettu eri kohteille ympäristövaikutukset. Tulokset ovat aina arvioita ja suuntaa antavia. Kun LCA-laskentamenetelmät kehittyvät, tietokannat ja tiedonkeruu paranevat, niin tarkkuus lisääntyy.

Voit yrittää karkeasti arvioida tuotteesi mihin kohteeseen (A1-A6) tuotteesi vaikuttaa ja kuinka (B1B7) ja missä tuotteen elinkaaren vaiheessa (C1-C7) arvoilla 0-5, 5 on parhain arvo. Laita soluun arviot järjestyksessä B1-B7:lle ja laske pisteet yhteen. Joudut tekemään 294 arviota, ellet valitse vain merkittävimpiä asioita, jos osa tekijöistä ei ole painoarvoltaan suuria tai ei tule kysymykseen ko. tapauksessa. Jos teet kaikki 294 arviota, tulee pistemäärä suuremmaksi, jos vain osan, se tulee pienemmäksi. Laske pisteet yhteen. Pisteet tulevat välille 0-1470.

ESIMERKKITUOTE

B1-B7	C1	C2	C3	C4	C5	C6	C7
A1	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5
A2	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5
A3	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5
A4	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5
A5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5
A6	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5	5,5,5,5,5,5,5
Yht. 1470	210	210	210	210	210	210	210

Voit yrittää parantaa jotakin kohdetta ja verrata aikaisempiin arvoihin samalla huomioiden, ettei jossakin toisessa kohteessa ympäristövaikutukset huonone.

Valinnat eri vaiheissa vaikuttavat paljon. Samasta tuotteesta eri yhteyksissä voi tulla erilaisia arvoja. Jos painava tuote tuodaan kaukaa, se nostaa ympäristön haittavaikutuksia. Jos tuotetta käytetään vain vähän aikaa, sen ympäristön haitta valmistuksen osalta nousee. Jos vanhentunut tuote käytön aikana kuluttaa ympäristöä, niin jossakin vaiheessa se kannattaa vaihtaa esim. enemmän energiaa säästävään malliin. Haitallisten aineiden pääsyn luontoon tulee estää, viemällä tuote asianmukaiseen laitokseen, jossa se voidaan hävittää luontoa haittaamatta liiaksi.

Myös asuminen, rakentaminen ja henkilöiden käyttäytyminen vaikuttavat ympäristöön, tuotannon ja tuotteiden lisäksi. Kulje jalan, käytä polkupyörää, vältä turhaa autolla ajoa. Vältä turhaa energian kulutusta jne. Näistä asioista on paljon ohjeita ja terve järkikin sanoo monissa asioissa, mikä käyttäytyminen on ympäristön kannalta parempi.

Veikko J. Pyhtilä, 2017

 

Verkostoituminen tiiviiden yhteisöjen sisällä voisi ratkaista monta ongelmaa

Kun koko kansaa, esim. suomalaisia ei saada verkostoitumaan ja toimimaan yhteiseksi ja kaikkien hyväksi, niin voisiko se onnistua kuitenkin saman mielisten muodostamien yhteisöjen sisällä. Yhteisöissä voi olla monenlaisia ja monessa eri elämän tilanteessa olevia jäseniä. Yhteisö voisi kokoontua miettimään yhdessä ja verkostoitua siten, että yhteisön työttömille järjestetään töitä, sairaille hoivaa, osaamista voidaan jakaa, voidaan oppia muilta jne. Yhteisössä on paljon osaajia, on yrittäjiä, on rikkaita, köyhiä ja siltä väliltä. Varmasti on myös paljon ideoita, joita voi yhteisön sisällä jalostaa ja viedä eteenpäin.

Yhteisö saattaa kokoontua aatteensa ja uskonsa merkeissä. Voisiko se kokoontua myös käytännöllisesti siten, että yhteisön apua tarvitsevat jäsenet kartoitettaisiin ja ne jäsenet, jotka voisivat antaa apua. On yrittäjiä, jotka tarvitsevat työvoimaa ja yrityksen kehittämistä ja on työtä tarvitsevia ja opiskelijoita. Tiivis verkostoituminen auttaisi. Monesti ideoita ja asioita ei haluta jakaa koko kansan ja maailman tietoon, mutta yhteisön sisällä se voisi jo onnistua, jos yhteisön jäsenet muodostavat keskenään toinen toistaan rakastavan ja kunnioittavan joukon.

Yhteisön jäsenet voisivat pyrkiä ostamaan toisilta jäseniltä ja myymään toisille jäsenilleen. Jos apua tarvitaan yhteisön ulkopuolelta, sitäkin yhteisö voisi tehdä yhteistyössä. Voihan yhteisökin vielä jakaantua eri toimikuntiin, jotka erikoistuisivat jonkin ongelma-alueen ratkaisuihin.

Yhteisöllisyys ja yhteisöt voisivat siis tarjota paljon enemmän, mitä ne nykyisin tarjoavat jäsenilleen. Erimielisiä ja eri aatteiden ja arvojen omaavia on vaikeampi saada toimimaan yhteistyössä kuin saman mielisten piirejä.

Onko niin, ettei yhteisöjen sisälläkään päästä hedelmälliseen yhteistyöhön, vaan sielläkin on niin paljon erimielisyyttä, mikä kuitenkin voi olla rikkauskin, kun vain päästään ne sovittelemaan. Näin saadaan monipuolinen kuva ja monenlaisia ratkaisuvaihtoehtoja, joita voidaan jalostaa vielä eteenpäin ja kokeilla käytännössä. Moni ei ole tullut ajatelluksikaan yhteisön mahdollisuuksia, jokainen tahtoo käpertyä vain omiin ongelmiinsa ja asioihinsa paljoakaan puhumatta niitä muille ja tukeutumatta laajemmin yhteisön sisällä ratkaisemaan yhdessä ongelmia.

Tarvitaan vetäjiä, organisointia ja jäsenien aktiivisuutta ja innostumista sekä omaksi että muiden kanssajäseniensä hyväksi. Yhteisön tulee olla eettisesti ja henkisesti korkealla tasolla, että voidaan ruveta näin jaloon rakkauden palvelukseen sekä lähimmäisten ja samalla itsensä hyväksi. Mitä tahdot itsellesi tehtävän, tee sitä myös muille. Ennakkoluuloja, asenteita, epäilyksiä ym. voidaan yhdessä vähentää ja kun tulosta saadaan aikaan se tuo enemmän uskoa verkostoitumisen hyötyihin.

Yhteisön sisällä voidaan tarkemmin pohtia ja suunnitella miten yksityiskohtaisesti edetään, mihin asioihin ja ongelmiin keskitytään ja millä tavalla niitä ratkaistaan.

Veikko J. Pyhtilä, 22.1.2018

 

YRITTÄJIEN JA ASIAKKAIDEN PAREMPI VUOROVAIKUTUS ELVYTTÄISI TALOUDEN

Yrittäjien tulisi etsiä uusia tuotteita, palveluja ja tarpeita ja kehittää niitä. Ja koko ajan myös tiedottaa asiakkaille mahdollisuuksista, hyödyistä, paremmista ominaisuuksista mitä tuotteet ja palvelut tuovat asiakkaille. Myös asiakkaiden tulisi ilmaista toivomuksiansa, tarpeitansa ja ongelmiansa yrittäjille, että he voisivat paremmin kohdata asiakkaiden kysynnän.

Talouden hidas kehitys ja ongelmien kasaantuminen johtuvat siitä, että eri tahot eivät kohtaa toisiaan riittävän hyvin ja aktiivisesti. Nyt vuorovaikutus Suomessa on hyvin passiivista. Ei kommentoida, ei anneta palautetta puolin ja toisin. Vihjaustakaan jostakin ideasta ei haluta antaa toisten hyväksi. Mutta itse ollaan kyllä innokkaasti poimimassa muitten ideoita omaksi eduksi. Yhteistyö ei toimi Suomessa. Jos suomalaiset saataisiin keskinäiseen vahvaan yhteistyöhön, niin kaikki hyötyisivät. Huomattavasti paremmalla ja vilkkaammalla yhteistyöllä kaikkien toimijoiden, tuottajien ja kuluttajien kesken saataisiin Suomen talous ja työllisyys nousuun. Mutta ei se vaan toimi, että ihmisiä saataisiin aktivoitua yhteisen hyvän eteen. Heti vaaditaan palkkiota, tulosta vähäisestäkin vaivannäöstä yhteiseksi tai toisen hyväksi. Varsinkin ne tahot, joilla on varaa, tulisi lisätä kysyntää yrityksiltä ja palautteita heille.

Voisi olla myös niin, että asiakkaat tarjoaisivat yrityksille jotakin, josta yritykset vastaavasti antaisivat asiakkaille jotakin etua. Jos ihmisten välinen jäykkyys ja vuorovaikutuksen vähäisyys saataisiin elvytettyä aktiiviseen vuorovaikutukseen, niin myös asioiden hoito elpyisi, nopeutuisi ja vilkastuisi. Yhteistyöllä voisi saada ihmeitä aikaan. Nykyiset rakenteetkin ja käytännöt voivat olla niin jäykkiä, ettei suomalaisia saada keskinäiseen yhteistyöhön eikä myöskään koko maailmaa yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Itsekkyys, ahneus ja toisaalta kateus ja katkeruus, toisaalta totuttu tapa estävät aktiivisen vuorovaikutuksen.

Mitä minä yksin voin tehdä, kun ei muutkaan eikä kaikki lähde mukaan, näin ajatellaan. Mutta pieni kipinä, reaktio voisi aiheuttaa ketjureaktion, joka aktivoisi suuremman määrän ihmisiä mukaan. Tulisi olla pyyteettömiä aluksi ja kun tuhatkin ihmistä rupeaisi keskenään pyyteettömään yhteistyöhön, mitä sillä saataisiin aikaan. 10 henkilöä on ehkä vielä liian pieni joukko, sillä on liian vähän resursseja ajassa, varallisuudessa, osaamisessa ja ideoissa ja niiden jalostamisessa.

Nyt internet suo valtavat mahdollisuudet vuorovaikutukseen, eikö sitä voitaisi hyödyntää paljon enemmän. Nyt on ollut esitteillä Suomi-tekoja, mutta aina puuttuu se, ketkä toteuttavat ne todella käytännössä. Ja miten kaikki käytännössä todella toimii ja toteutuu. Ei ihmisiä, toimijoita, tahoja, yrityksiä, päättäjiä tahdo saada liikkeelle. Ja vaikka päätöksiä tehdäänkin, niitä ei saada toteutettua kunnolla tai tulee huonoja päätöksiä.

Kaikkea pitää koko ajan kehittää ja jalostaa, sillä koko ajan ympäröivä maailma muuttuu. Toimintatapa mikä toimi aikaisemmin hyvin, ei välttämättä toimikaan enää nykyisin hyvin. Tarvitaan paljon tietoa hyvän päätöksenteon ja toimenpiteiden edistämiseksi. Ja sitä tietoa on kansalaisilla, yrityksillä ja laitoksilla. Kaikki tieto käyttöön ja hyödynnettäväksi.

Veikko J. Pyhtilä, 12.4.2016

 

Markkinoi ongelmienratkaisun näkökulmasta, linkitä sivustollesi yhdestä keskitetystä hakemistosta!

Voisi olla laaja hyödykehakemiston runko, jonne myydään linkkejä yrittäjille ja muille toimijoille. Poiminta hyödykkeistä tehdään suomen kielen yli 90 000 yleisestä sanasta. Hakemistosta voi tehdä tiivis ja kattava eettisesti sopiville hyödykkeille, älypuhelimillekin tiiviisti selailtavaksi. Kartoitetaan yhdessä ongelma- ja kehittämiskohteita ja tarjotaan niihin ratkaisuja ympäröivässä maailmassa. Varmasti moni asiakas odottaa kilpailukykyisiä ratkaisuja, tuotteita ja palveluja. Maailma ei ole koskaan valmis, aina on kehitettävää ja paranneltavaa. Kun tekniikka ja menetelmät kehittyvät, niitä pitää oppia hyödyntämään täysipainoisesti ja tehokkaasti.

Haluammeko jäädä pysähtyneisyyteen ja kilpailijat menevät edelle. Pysähtykäämme joskus kiireistä huolimatta miettimään kaikkia prosesseja ja tarjottuja hyödykkeitä. Kun kaikki vaiheet alkutuotannosta elinkaaren loppuun kartoitetaan, niin varmasti löytyy kehitettävää. Ajatellaan asioita monelta eri näkökulmalta sekä uusilla kehittyvillä että vanhoilla koetelluilla tavoilla. Opiskellaan ja hankitaan uutta tietoa ja tutkaillaan missä maailmalla mennään. Opitaan jäsentelemään, arviomaan, luokittelemaan, organisoimaan, tekemään parempaa ajankäytön, laadun, tehokkuuden, ympäristöystävällisyyden, terveellisyyden, käytännöllisyyden, käyttäjäystävällisyyden, asiakastyytyväisyyden, kustannustehokkuuden jne. suhteen. Jos ei koskaan pysähdy ja menee kuin ”päätön kana”, ennen pitkään ”vajoaa suohon”.

Eikö ongelmienratkaisu olekin kiinnostavaa ja samalla haastavaa. Se kehittää ajattelemaan, se kehittää kykyjä, osaamista. Se on opettavaista. Tiedolla, kokemuksella ja tutkimuksilla on suuri arvo. Olisi opittava tekemää monenlaista pätevää luotettavaa tutkimusta. Ja myös hyödynnettävä jo saatuja tutkimustuloksia. Tutkimusten ei saisi vinoutua puolueellisesti ja epärehellisesti tukemaan vain joitakin näkökantoja. Kaikki voidaan jäsentää eräänlaisiksi ongelmiksi ja niiden ratkaisuiksi. Jos jäämme ratkomaan ongelmia yksin, niin ratkaisut voivat vinoutua väärään suuntaan. Tarvitsemme joukkoälyä maailma ja olevaisuus yleensä ovat niin monimutkaisia, että harvoin pärjäämme yksin. Kannattaa kuitenkin itsenäisestikin yrittää ratkoa ongelmia ja tuoda niihin omat panoksena, ideansa, kykynsä ja yhdistellä muilta hyviä puolia.

Tulevaisuuden arvioinnissakin on haasteita. Emme tietenkään voi varmaan tietää, mihin ollaan menossa, mutta hyvä on olla suunnitelmat ”pahan päivän” varalle.  Lähitulevaisuutta voidaan tarkemmin suunnitella kuin kaukaisempaa tulevaisuutta. Sekin näkökohta on olemassa, kuka ensimmäisenä ehtii ottaa käyttöön uudet innovaatiot, voi saada etulyöntiaseman. Toisaalta on kallista kokeilla ja kehittää uutta. Se mikä uudessa on osoittautunut jo toimivaksi ja kannattavaksi, olisi otettava käyttöön, jos siihen ei ole liian suuria esteitä. Tietoa ja ajatuksia on paljon, kuka kokoaisi niistä tiivistelmän ja pitäisi yllä luetteloa niistä ja palveluntarjoajista. Tämä sivusto pyrkii osaltaan siihen, mutta yksin emme voi tätä tehdä. Kukaan ei ole täydellinen heti syntyessään, ellei ympäristö tarjoa kehittymisen mahdollisuuksia, niin tulee kasvu- ja kehityshäiriö.

Yhdessä teemme kaikkia Teitä ja meitä palvelevan sivuston tietojen hankintaan, kehityksen ja kilpailijoiden seuraamiseen, innovointiin, hyödykkeiden markkinoinnin edistämiseen. Saada pitkäaikaisia maksavia, tyytyväisiä ja tyytymättömiä asiakkaita on yksi ongelma. Tyytymättömät asiakkaat ovat tervetulleita, koska heiltä saa tietoa kehittämistarpeista. Uskaltakaamme puhua ongelmista ja ottaa niitä esille. Kaikki yritykset pyrkivät näyttämään itsestään vain hyvät puolet. Ja nettiinkin sivut pyritään tekemään hiotuiksi viimeisen päälle. Se voi vaikuttaa tylsältäkin, tarvitaan vaihtelua. Toivotaan varmaan, että yritykset tuovat esiin myös ongelmiaan ja viestintä on avoimempaa. Myös se, että pyritään samaan muottiin muiden kanssa ja kaikki on niin virallista ja tavanomaista voi kyllästyttää. Ainakin pienemmät firmat voisivat olla ihmisläheisempiä vahvuuksineen ja heikkouksineen. Kaikki olemme kuitenkin vajavaisia ihmisiä ja yrityksetkään eivät ole täydellisiä. Uskon että kaikki yritykset ja henkilökunta pyrkivät hoitamaan asiat niin hyvin kuin kohtuullisesti on mahdollista, ei ole tarkoitus näyttää yrityksestä kiiltokuvamaista imagoa. Luulen että se lisää luottamusta yrityksiin, kun epäkohdista voidaan julkisestikin keskustella ja toivoa vaikka asiakkailta ideoita ja ehdotuksia parempaan palveluun ja tuotevalikoimaan.

Toivotaan myös käsityömäisiä tuotteita, joissa heijastuu persoonallisuuden leima. Vaihtelu virkistää tässä samoihin muotteihin taotussa maailmassa. Vajavaisuudessa heijastuu lämmin inhimillisyys. Teknistä täsmällisyyttä vaativat tuotteet ja viestintä esim. terveydenhoidossa, lentokoneissa, turvallisuudessa jne. vaativat niin suurta täydellisyyttä varmuutta kuin on mahdollista. Vaikka kehittyvällä tuotantoteknologialla on mahdollisuus tehdä huippulaatua ja tulevaisuudessa entistä yksilöllisempiä kullekin yksilölle räätälöityjä tuotteita, tarvitaan myös perinteisillä käsityötaidoilla tehtyjä teoksia. Uusi teknologia vaatii energiaa, osaamista, investointeja, mihin ei voida vauhdilla mennä. Suurilla toimijoilla on aluksi enemmän resursseja kehittää tekoälyä. IoT, Internet of Things, vaatii aukotonta tietoturvallisuutta, mikä on suuri haaste. Tällä hetkellä teollisuusautomaatio on hoidettu yleisestä verkosta irti olevilla sisäisillä järjestelmillä.  Moni tulevaisuuden lupaus on vasta kehitteillä ja osaa kokeillaan jo. Niitä otetaan laajemmin käyttöön, kun ne halpenevat ja kehittyvät pienille ja keskisuurille toimijoillekin mahdollisiksi ja luotettaviksi. Tulevaisuuden haasteissa ja uusissa menetelmissä riittää myös ongelmia, joihin tarvitaan ratkaisuja.

Veikko J. Pyhtilä, 26.10.2017

 

Aika on merkittävä tekijä taloudellisesti ja ympäristöllisesti 

Yritys, joka kykenee tarjoamaan asiakkaille sellaisia tuotteita ja palveluja, joissa säästetään aikaa, voi menestyä tässä kiireisessä ajassa. Aika on myös taloudellinen tekijä. Jos työaikaa säästyy hyödyllisempiin ja tuottaviin töihin, on sillä suuri taloudellinenkin merkitys. Ympäristöongelmat ovat niin suuri uhka jo nykyisin ja vielä enemmän lähitulevaisuudessa, että niihin pitäisi olla aikaa paneutua kaikilla yhteisöillä, yrittäjillä, asiakkailla ja kansalaisilla. 

Jos yritämme tarjota sellaisia tuotteita asiakkaille, joiden käyttöönotto vaatii paljon opiskelua suhteutettuna hyötyyn, ei saada tuotetta kaupaksi. Jos liian tiuhaan vaihdetaan uudempaan ja uudempaan versioon, joissa on taasen paljon opiskelua, menee yrityksiltä esim. tietojenkäsittelyyn valtavasti aikaa, vaikka hyödynnetään atk:ta. Pitäisi pitäytyä totuttuihin ja opittuihin hyviin käytäntöihin ja vain silloin, kun uudistuksella ja parannuksella on todella suuri merkitys, ajan ja rahan säästö asiakkaille, kannattaa se toteuttaa. 

Jos uusi kone vie vähemmän sähköä ja sillä säästyy aikaa, kun se toimii huomattavasti nopeammin, kannattaa liian vanhoista järjestelmistä luopua ja vaihtaa uusiin. Opettelukin toisaalta kannattaa, kun oppii tekemään paremmilla ja tehokkaimmilla työtavoilla asioita, siinä säästyy aikaa ja rahaa jatkossa. Kannattaa tarkistaa ja miettiä työtavat, onko niissä parantamista. Liian säästeliäs ja pihikään ei kannata olla, ei kannata säästää väärissä asioissa. 

Asiakkaiden ja yritysten ei kannata itse perehtyä kaikkeen mahdolliseen liian syvällisesti, vaan pitää erikoistua joihinkin ja teetättää kokeneilla asiantuntijoilla ja yrityksillä monet rutiinityöt. Ja jos jokin alue vaatii hyvin pitkäaikaista perehtymistä ja opettelua, yrityksellä ja yksityishenkilöllä ei aika kerta kaikkiaan riitä saavuttamaan riittävää asiantuntemusta. 

Tiedonhankintaan kuluu paljon aikaa. On kova kilpailu, jonka vuoksi täytyy pysyä ajan tasalla. Nykyisin nettiselailu vie valtavasti aikaa, on paljon tarjontaa ja vaihtoehtoja. Yritys, joka pystyy viestittämään lyhyesti, selkeästi, mielenkiintoisesti ja havainnollisesti tuotteistaan ja palveluistaan, menestyy markkinoilla. Yrityksiltä menee tosin paljon aikaa muokata viestintäänsä mahdollisimman aikaa säästäväksi ja kuitenkin tuoden tärkeät näkökohdat esille, mutta se kannattaa. Myös oppia hakemaan netistä ja muista lähteistä tehokkaasti tietoa tarvitsee harjaannusta. 

Tuotekehittelyssä ei kaupallistamista kannata jättää puutteelliseksi. Viimeiset silaukset, suhteellisesti enää vähän aikaa vievät, saattavat olla ratkaisevia myynnin kannalta. Jos paljon on uhrattu jo aikaa ilman tulosta, on jatkettava vain miettimällä, miten tuotteesta ja palvelusta saadaan kiinnostavampi, hyödyllisempi, helppokäyttöisempi, aikaa säästävämpi ja miten tiedotetaan niistä asiakkaille. Jos tuote tai palvelu ei myy ollenkaan, voi kehitellä osittain samoilla opituilla periaatteilla siitä hyödyke johonkin toiseen tarkoitukseen. Näin ollen ei kehittelyyn mennyt aika mene kaikki hukkaan. Kehittely on hyvä oppimisprosessi, vaikka hedelmiä ei heti pääse korjaamaankaan. 

Pitää oppia hallitsemaan ajankäyttöä ja keskittyä oleellisiin ja oikeisiin asioihin. 

Kehittää tuotteita ja palveluja, joissa säästyy aikaa, rahaa, terveyttä, ympäristöä, on todella suuri haaste yrittäjyydelle!  

Veikko J. Pyhtilä, 2018

 

 YHTEISKUNNALLISTEN ONGELMIEN KÄSITTELYÄ JA IDEOINTIA

Olisi järjestettävä koko kansan aivoriihi ongelmien ratkaisemiseksi ja ideoiden, ehdotuksien ja ratkaisumahdollisuuksien kartoitukseen, etsintään. Olisi pantava tuulemaan yhteiskunnan käynnistämillä konkreettisilla toimenpiteillä, eikä vain odoteta, että elinkeinoelämä tai päättäjät hoitavat ongelmat. Kansalaisten, kaikkien tahojen valtion, kunnan, yritysten, oppilaitosten, järjestöjen tulisi puhaltaa yhteen hiileen aktiivisesti yhteiskunnallisten ongelmien poistamiseksi. Yhteiskunnan taholta aktivoijia ja vetäjiä, jotka saavat kansalaiset ja yhteisöt yhteistoimintaan ongelmien ratkaisemiseksi. Tarvitaan uusia ideoita ja entisten parantelua.

Työttömyys ja toimeentulo

Tutkittava mitä Suomeen tuodaan ulkomailta, olisiko niissä sellaisia tuotteita tai palveluja, joita voitaisiin tuottaa Suomessa. Olisi pyrittävä suurempaan omavaraisuuteen ja riippumattomuuteen ulkomaan kaupasta. Työttömistä olisi koottava ryhmiä, joista muodostettaisiin uusia yrityksiä tai niitä nivottaisiin jo olemassa olevien yritysten ja laitosten yhteyteen. Yksin on vaikeaa ruveta yrittämään, mutta yhteistyöllä saadaan ihmeitä aikaan. Erilaisia osaajia laitetaan yhteen. Työmarkkinatuki kaksinkertaiseksi ja siitä vastineeksi työttömät laitettaisiin johonkin ryhmään työstämään yritystoimintaa ja yleishyödyllistä toimintaa. Olisi tutkittava kaikki mahdollinen tekemätön työ. Työn olisi oltava hyödyllistä: Tuottaa tuloja, lisää terveyttä, parantaa ympäristöä, kohottaa moraalia ym. Nuorison olisi ehdottomasti oltava töissä tai kehittävissä toiminnassa, etteivät ajautuisi huumeiden, alkoholin ja rikosten kierteeseen ja heidän ammattiuransa kehittyisi. Ihmiselle on välttämätöntä säännöllinen vaivannäkö ja ponnistus levon ja vapa-ajan ohessa jo terveydenkin säilyttämiseksi. Olisi käynnistettävä tutkimustoiminta työpaikkojen luomiseksi. Myös eläkeläisille lisää mahdollisuuksia osallistua johonkin hyödylliseen toimintaan, vaikka osa-aikaisesti.

Terveys

Kaikille olisi tehtävä ajoittain perusteellinen terveystarkastus. Myös pienemmät oireet olisi pyrittävä hoitamaan ja ennakoimaan tuleva terveys. Olisi selvitettävä syökö henkilö terveellisesti, harrastaako liikuntaa, mitä ongelmia henkilöllä on. Terveyttä edistävien lisäravinteiden ja ruokavalion tutkimusta jatkettava ja muodostettava sopivia ruokalajitelmia ja –ohjelmia eri henkilöille kunnon ylläpitämiseksi ja sairauksien parantamiseksi ja ehkäisemiseksi. Mielenterveyspotilaille fyysisen ja henkisen työn laitoksia, joissa lääkkeitten käyttö minimoitaisiin ja esim. ruumiillinen työ ja liikunta on luonnostaan mieltä virkistävää ja kuntoa kohottavaa, lisäksi hyvä ruokavalio ja riittävä lepo ja mahdollisuus asioista puhumiseen. Jokaiselle kansalaiselle kunto-ohjelma, joka sisältäisi ruokavalio- ja liikuntasuositukset. Terveellisen ruoan kauppoja ja ruokaloita, josta on helppo valita valmiita kokoelmia terveyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Lisää tutkimustoimintaa ja toimintamalleja, miten ihminen pysyy hyväkuntoisena, työkykyisenä ja omatoimisena mahdollisimman pitkään.

Moraali ja yhteiskuntarauha

Jos rikollisuus, alkoholin käyttö, tupakointi ja huumeet saadaan vähennettyä niin säästyisi paljon varoja ja se estäisi pahoinvointia yhteiskunnassa. Jos kaikille ihmisille on mielekäs elämäntehtävä ja riittävä toimeentulo, niin yhteiskuntarauhakin säilyisi paremmin. Jo lapsena ja nuorena olisi opittava ja totuttava työntekoon ja vaivannäköön ja myös lepäämään virkistäytymään siten, ettei se olisi ristiriidassa moraalin, hengellisten ja henkisten arvojen ja terveyden kanssa. Liian vaikeasta tai liian helposta elämästä, huolista, pahasta omastatunnosta ja huonoista ihmissuhteista voi ihmisille tulla pahoinvointia. Pois ikäsyrjintä, sukupuolisyrjintä, rotusyrjintä, syrjintä vajaakuntoisuuden vuoksi ja syrjintä uskonnon tai mielipiteen vuoksi toteuduttava käytännössä paremmin. Suosittava avioliittoja ja lisättävä lapsiperheiden elämismahdollisuuksia, mutta myös yksineläjien. Suuressa perheessä kasvaa sosiaalisemmaksi, lapset oppivat toisiltaan. Lapsen hyvästä moraalisesta kasvatuksesta pidettävä huolta, ei ankaraa eikä hempeää kasvatusta. Työpaikkoja, joissa lapsetkin voisivat olla vanhempien mukana ja oppia tekemään töitä jo pienenä, yhdistettyjä työpaikka- ja päivähoitoloita.

Ympäristö

Mitä hyvää ympäristöä ylläpitävää ja parantavaa voidaan tehdä. Kaikki mahdollisuudet tutkittava ja selvitettävä. Maaseudulle enemmän väkeä, omakotitaloja, joissa hieno puutarha ympärillä, maaseutuasumisympäristöä suosittava, suurkaupungistuminen pysäytettävä. Maaseutuympäristö, jossa kuitenkin on riittävästi ystäviä ja turvaverkkoja lähellä, on ihanteellisin asuinympäristö lapsille ja aikuisille. Kaupungissa tontit ovat kalliita asumiselle ja yritystoiminnalle, on liikenteen melua ja saasteita, ei ole omaa rauhaisaa pihaa ja luonnonläheistä elämää niin paljon kuin maaseudulla. Kaupungeista tehtävä ekokaupunkeja ja sopivan määrän palveluja tarjoavia myös ympäröivälle maaseudulle.

Kansainvälisyys

Yhteistyössä kansainvälisesti ongelmien ratkaisemiseksi sekä kotimaassa että ulkomailla.

Suomen kielestä voisi tehdä lyhennetyn, säännönmukaistetun ja yksinkertaistetun kielen, joka olisi nopea oppia ja soveltuisi paremmin tietokonekäsittelyyn. Esim. Mä tee, sä tee, hä tee, mäi tee, säi tee häi tee = Minä teen, sinä teet, hän tekee, me teemme, te teette, he tekevät, -i on monikon tunnus jne. Ooko sä? = oletko? Teepä sä!= Tee! jne. Työryhmä viemään ideaa eteenpäin.

Maailmaan olisi kehitettävä uusi helppo kieli: Peruskäsitteet, joista muut sanat johdetaan. Kirjoittaminen vastaa lausumista. Taivutusmuotoja vähän ja ne säännönmukaisia. Sanat yksiselitteisempiä. Ei synonyymeja tai vivahteet ilmaistaan lisämääreillä. Ei homonyymejä. Mahdollisimman paljon johdettuja sanoja, kuitenkin sanat yleensä melko lyhyitä. Äänteellisesti sanat kauniita ja selvästi muista erottuvia. Esim. Ej = ei Je = kyllä vastakohdat saadaan kääntämällä sanat nurin. Aj oo = Minä olen Ja oo = sinä olet. Kehitysryhmä koottuna maailman eri kielistä suunnittelemaan uutta helppoa maailman kieltä. Kielen opiskelu ei veisi niin paljon aikaa, kieltä käytettäisiin kaikissa maissa.

Mitä ehdotuksia ja ideoita muilla on? Ovatko ideat toteuttamiskelpoisia ja miten ne toteutetaan? Miksi ideoita ei toteutettaisi? Onko tahtotilaa asioiden eteenpäin viemiseksi?

Kun keskustelu käynnistettäisiin ehdotukset voisivat rönsyillä uusia ehdotuksia. Ehdotuksien ja ideoiden toteuttamiseksi olisi tehtävä kartoituksia ja suunnitelmia, myös niiden tekemiseen koko kansa mukaan. Hoidetaanko ongelmat talkoilla, työttömistä, opiskelijoista, eläkeläisistä ja kaikista halukkaista muodostetuilla ryhmillä? Työttömyys- , toimeentulo-, terveys-, ympäristö- ja moraali- ym. ongelmat on saatava ratkaistua mahdollisimman hyvin ja kattavasti.

 

Vaikeiden ja suurien ongelmien ratkaisut vaativat yhteistyötä, teknologiaa, osaamista ja mallintamista

  Veikko J. Pyhtilä, 19.9.2017, Finland 

Järjestelmän mallinnus

Esimerkiksi ihmisen perimän projektissa tekivät tutkijat maailmassa yhteistyötä. Samoin voidaan ajatella ympäristöongelmien, terveysongelmien ja vaikka työttömyysongelman ratkaisemisessa. Ilman yhteistyötä ongelmien ratkaiseminen voi kestää liian kauan tai ongelmat jäävät ratkaisematta.

Tämä sivusto voi palvella ongelmien syiden ja tekijöiden kartoittamisessa ja ratkaisuvaihtoehtojen etsimisessä. Tulokset pitää koota ja jäsentää hyvin ja niiden avulla voidaan mallintaa maailmaa.

Tietojenkäsittelytekniikka ja muu teknologia auttavat ja mahdollistavat monien vaikeidenkin ongelmien ratkaisemisessa. Myös terve järki, kokemukset ja vankka pohjatieto ovat edellytyksiä.

Systeemibiologiassa pyritään solujen toimintamekanismien kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen, tekemällä laajoja koesarjoja ja yhdistelemällä saatuja tietoja tietoteknisin menetelmin. Päämääränä on solujen ja kokonaisten organismien ja tulevaisuudessa jopa ekosysteemien mallintaminen. Tätä samaa ideaa voidaan soveltaa kaikkien järjestelmien mallintamisessa. Vaikka tekijöitä, syitä ja seurauksia on paljon, kehittyvät teknologia, menetelmät, osaaminen ja yhteistyö mahdollistavat valtavan työmääränkin tekemisen tuloksekkaasti.

Kuitenkin suuren kokonaisuuden hallinta on ihmiselle vaikeaa ymmärtää. Siinä auttaa, kun kokonaisuuden jakaa osiin ja tutustuu osa osalta kohteeseen ja sitten opettelee liittymäkohdat muihin osiin. Tämä vaatii kyllä aikaa, mutta se on erittäin mielenkiintoista ja kehittävää. Itse opiskelen nyt lääketiedettä pala palalta. Sen jälkeen on tarkoitus mennä tutustumaan syvällisemmin systeemibiologiaan, biokemiaan, tekoälytekniikoihin, bioinformatiikkaan. Mutta valitettavasti aikaa on vähän käytettävissä. Vähitellen kuitenkin oppii aina jotakin ja aiheet tulevat entistä tutummiksi.

Voidaan lähteä myös kaikille ihmisille helpommin miellettävistä asioista. Esimerkiksi jos työttömyysongelmasta voitaisiin suuren joukon yhteistyöllä selvittää kaikki mahdolliset syyt ja ratkaisuvaihtoehdot ja tehdä niistä mallinnus, ymmärtäisimme ongelmaa paremmin liittymäkohtineen.

Tuottajat ja kuluttajat voivat vaikuttaa valtavasti ympäristöongelmien ratkaisuun. Jos saataisiin koottua kaikki tuotteet, menetelmät ja palvelut, joilla voidaan vähentää ympäristöongelmia ja niistä hyvä informaatio ostopäätösten tekemiseen, se auttaisi merkittävästi kehitystä ja ekologisten ongelmien ratkaisuja. Miksi toimijoita ei saada mukaan? Sivustomme ei ole riittävän näkyvä eikä uskottava tässä alkuvaiheessa. Jos toimijoita saadaan edes muutama mukaan aluksi, se vetäisi mukaan aina lisää. Jos ehtisin, tekisin itse jo mahdollisimman paljon selvittelyä ongelmista, niiden syistä ja ratkaisuvaihtoehdoista. Helpoiten ja nopeimmin se tapahtuu, kun saadaan mukaan tuhansia osallistujia. Sitä paitsi oikeastaan ilman lupaa en voi laittaa linkkejä eri toimijoiden sivuille. Toimijoille olisi etua siitä, että he tämänkin sivuston kautta saavat lisää kävijöitä ja mahdollisia ostajia. Yritysten kannattaa hankkia itselleen erityyppisiä asiakasryhmiä, joilla on monenlaisia arvoja.

 Veikko J. Pyhtilä, 19.9.2017

 

 EPÄMUODOSTUNUT HUMORISTINEN MUOTOILU

Copyright Veikko J. Pyhtilä, Finland, 2016

Kun katsomme epämuodostunutta huonekalua, astiaa, työkalua, rakennusta jne. meitä alkaa naurattaa. Ja nauru pidentää ikää. Voihan olla myös niin, että meiltä pääsee itku. Ihminen tarvitsee tunteiden vaihtelua. Sairaudetkin voivat kehittyä psykosomaattisesti ja suggestiolla voi parantua.

Viisaana pidetään sitä, joka tekee, käyttäytyy yleisesti totutulla tavalla ja näyttää tavalliselta. Epämuodostunutta ja epäsovinnaisesti käyttäytyvää pidetään hulluna. Mutta tulkaa hulluiksi, niin olette viisaat. Virheistä oppii ja virheistä luontokin kehittyy. Kun eliöön tulee mutaatioita, jos mutaatio on edullinen, eliö voittaa kilpailussa ympäristössään ja lisääntyy. Tosin mutaatio ei saa olla hallitsematon kuten syövässä, että tulee liikakasvua tai jokin laji valtaa niin luonnon, ettei muille lajeille ole sijaa ja luonnon monimuotoisuus kärsii.  Samoin jos yritys saa monopoliaseman tai jokin malli saa niin valta-aseman, muilla ei ole elinmahdollisuuksia. Samoin jos ahneus ja itsekkyys saa vallan, niin muilla ei ole elinmahdollisuuksia ja lopulta ei ole ahneella eikä itsekkäälläkään elinpäiviä.

Säännönmukaisesti tehty on halvempaa ehkä valmistaa, kuin monimuotoinen. Mutta taiteen, huumorin ja muodon yhdistelmästä voidaan maksaa enemmän. Tuotteen tulee olla kuitenkin käytännöllinen, mahdollisesti monikäyttöinen ja turvallinen. Monikäyttöisyys on ekologistakin, koska sama materia ja käytetty energia hyödyttää enemmän. Nykyisin voidaan 3D-tulostuksella tuottaa hyvin yksilöllisiäkin malleja, tuotteita ja varsin nopeasti, kun 3D-tekniikka halpenee ja kehittyy edelleen, niin edullisestikin.

Luonnossakin on säännönmukaisuutta ja epämuodostunutta. Yksilöissä on geneettistä vaihtelua. Opi luonnosta, mutta voit kehittää luonnotontakin, joka sopeutuu ympäröivään luontoon.

Hanki mallisuoja muotoilullesi ennen kuin julkaiset kuvat, jos aiot ruveta markkinoimaan muotoilusi tulosta! Epämuotoisessa, humoristisessa, taiteellisessa muotoilussa on ideaa. Rupea tekemään tuotteita ja laita myyntiin.

Veikko J. Pyhtilä, 2016

 

Kilpailukyvyn kohottaminen yrityksen sisällä ja yrityksen toimintaympäristössä

TOIMENPITEIDEN JA VAIKUTUSTEN MONIMUTKAINEN VERKOSTO

Sekä toimenpiteiden päälinjat että yksityiskohdat tulee käydä läpi vaikutuksineen ja heijastuksineen. Yhteiskunnan, laitoksen ja yrityksen kannattaisi tehdä perusteellinen selvitys toimenpiteistä vaihtoehtoineen ja niiden vaikutuksista, myös välillisistä, välittömistä ja pitkän ajan vaikutuksista. Niistä voi rakentaa mielleyhteysverkon syineen, seurauksineen ja painoarvoineen. Osataanko ottaa huomioon kaikki mahdolliset merkittävät asiat, asioita voi kartoittaa ja täydentää. Voisi rakentaa simulointimallin, jolla voisi valita optimivaihtoehdot eri toimenpiteille, syille ja seurauksille. Asiat eivät ole aina niin kuin ne näyttävät karkeasti, sormituntumalta, arviolta, vaan tarvitaan perusteellisempaa ja laajaa selvitystä ja laskentaa, jota pitää koko ajan päivittää ajan tasalle muuttuneiden olosuhteiden mukaan.

TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA OSTOVOIMA

Kun palkkakustannukset ja sivukulut alenevat, niin tuotteita ja palveluja voidaan myydä halvemmalla niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ostovoima kasvaa kaikilla, koska hankintaan tarvitaan vähemmän rahaa. Jos työttömiä saadaan lisää töihin, myös he nostavat ostovoimaa. Työttömillä päästessään töihin, voi olla paljon patoutuneita tarpeita kulutukselle, jotenka he voivat nostaa ostovoimaa suhteellisesti enemmän, kuin jo pitkään työssä olleiden palkankorotukset. Työntekijä maksaa työnantajalle enemmän kuin vain pelkkä palkka, palkka on kerrottava 1,8:lla niin saadaan suunnilleen kustannustieto mitä työntekijä maksaa yritykselle. Tosin työntekijä ollessaan tuottava, tuo yritykselle tuloja enemmän kuin ovat kustannukset ja niin pitäisi ollakin, muuten itse yritystoiminta ei ole riittävän kannattavaa. Jos tuottavuutta saadaan kohotettua, on työvoimakustannuksillakin varaa nousta.

MUUT KUSTANNUKSET

Paljon voidaan säästää, kun hankinnoissa ollaan harkitsevampia ja osaavampia. Kun vältetään virheinvestointeja ja -sijoituksia voi tulla niistä suuret säästöt. Yrityksen omistajienkin tulisi ajatella osinkojen jaossa yrityksen pitkäaikaista kehitystä ja vakavaraisuutta, voitoista pitäisi laittaa riittävä osa yrityksen kehitykseen eikä ajatella asioita lyhytnäköisesti.

AJANKÄYTTÖ

Mitä enemmän on henkilökuntaa ja ajankäyttö osataan kohdistaa järkeviin, oikeisiin asioihin voidaan saada enemmän aikaan. Kun asiat harjaannutaan tekemään nopeammin ja järkevämmin säästetään aikaa. Kun henkilökunnalla on pitkä työsuhde, voi kokemus ja työtavat hioutua optimaalisiksi. Toisaalta voi fakkiintua huonoihin työtapoihin, pitää olla muutosvalmiutta ja valmis ottamaan vastaan negatiivistakin palautetta. Ongelmakohtien löytämisellä, kartoittamisella ja parantamisella kehitys menee eteenpäin.

VIISAS MATERIAALIVALINTA

Tuotteille tulisi valita mahdollisimman kestävät, hinta-laatusuhteeltaan hyvät, ympäristöystävälliset, tarkoitukseen mahdollisimman sopivat ja myös uusinta parasta teknologiaa olevat materiaalit, jos niillä saadaan parempia ominaisuuksia ja lisää kilpailukykyä.

HYVÄT TYÖMENETELMÄT, VÄLINEET JA PROSESSIT

Työntutkimuksella voi selvittää työvaiheet, onko turhaa työtä. Miten voisi olla paremmin. Onko parempia menetelmiä ja välineitä tehdä työtä.

HYVÄ JOHTAJUUS, ORGANISOINTI JA ASIANTUNTEVA, AJAN TASALLA OLEVA MONIMUOTOINEN HENKILÖKUNTA

Johdon tulee olla osaava, ajan tasalla, idearikas, tuntee hyvin koko vastuualueensa prosessit, menetelmät ja tuotteet, palvelut. Koko ajan tulee seurata aikaa, miten maailmalla kehitys menee eteenpäin. Koko ajan on kehitettävä ja etsittävä parempia ratkaisuja. Tai ainakin niin, että ennen tuotteen elinkaaren loppua, on oltava jo uusi kilpailukykyinen tuote kehitetty ja saatettu markkinoille vanhentuneen tilalle.

Myös koko henkilökunnan tulee kehittää omaa osaamistaan ja tietämystään omatoimisesti ja siihen voi yritys kannustaa ja ohjata, tarjoamalla oppimateriaaleja ja aikaa. Tai jos opiskelua ja tiedonhankinta tapahtuu vapaa-ajalla ja opiskelu auttaa yrityksessä parempaan tulokseen, niin työnantaja voi palkankorotuksilla kannustaa sitä. Myös työssä voi oppia ja kehittää tekemällä ja kokeilemalla, sitä paremmin mitä virikkeellisempi ja kehitysvälineistöltään rikkaampi työympäristö on. Miten koko henkilökunta saadaan paremmin yhteistyöhön. Myös yrityksen verkostoituminen ja yhteistyö muiden yritysten, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten kanssa. Henkilökunnan on hyvä koostua sekä nuorista, keski-ikäisistä ja vanhoista ja monenlaisista, monipuolisista henkilöistä, jolloin näkemyksiä, osaamista ja ideoitakin voi olla runsaammin.

HYVÄ TYÖKYKY, TERVEYS, VIIHTYVYYS JA SITOUTUMINEN TYÖSSÄ

Henkilökunnalle voisi laatia optimoidun yksilöllisen ruokavalio-ohjeistuksen perimän vaihtelevuuden perusteella tai ainakin yleisten ravitsemussuositusten mukaan. Nykyisin on jo ulkomailla olemassa yrityksiä, jotka antavat ravitsemussuositukset yksilöllisesti geenien vaihtelevuuden mukaan, tosin sillä ei ole vielä vahvaa tieteellistä pohjaa. Koko ajan tulee uutta tarkempaa tutkimustietoa ruokavalion yhteydestä terveyteen. Ruokavalio vaikuttaa ajattelukykyyn, vireyteen, mielentilaan, sairastavuuteen jne. Myös elämäntavat, riittävä liikunta, lepo, raittius auttavat hyvinvointiin. Henkilökunnalla tulee olla keskenään hyvät ihmissuhteet, ongelmista kannattaa keskustella avoimemmin. Koko henkilökunta mukaan ideoiden etsimiseen, kehittämiseen ja päätöksentekoon ainakin niin, että kuunnellaan ja pyritään ottamaan huomioon työntekijöiden toiveita. Kun ergonomia, työtavat ja menetelmät eivät aiheuta kulumista ja liikarasitusta ja vältetään altistumista haitallisille aineille jne., kunto pysyy parempana. Ilmastointi, valaistus, äänet, rauhallinen, virikkeellinen työpiste auttavat myös työnteon tehokkuudessa ja vähentävät rasittavuutta.

ENNEN KAIKKEA TULEE SAADA ASIAKKAITA JA HEIDÄN TARPEISIINSA MAHDOLLISIMMAN SOPIVIA TUOTTEITA JA PALVELUJA.  EETTISYYS HUOMIODAAN JA HANKINNAT MAHDOLLISIMMAN LÄHELTÄ.

Markkinoita ja asiakkaita on kuunneltava. On kartoitettava markkinarakoja ja parannusehdotuksia tuotteisiin ja palveluihin. Tuotteista ja palveluista tulee olla hyvä, selkeä informaatio asiakkaille ja myös omalle henkilökunnalle, myyjille.

Kilpailu ja toiminta tulee olla eettistä, ekologista ja yrityksellä tulee olla hyvä imago. Kun yritys suosii paikallisia toimijoita hankinnoissaan ja toiminnoissaan, niin se tukee oman alueen elinvoimaa, mikä heijastuu myönteisesti takaisin yrityksen toimintamahdollisuuksiin. Kun yritys tukee ympäröivää yhteiskuntaa, niin yhteiskunta voi tarjota yritykselle paremman ja kilpailukykyisemmän toimintaympäristön. Kun yritys tukee yliopistoja, korkeakouluja ja ammattioppilaitoksia, se voi saada sitä kautta koulutettua henkilökuntaa ja kehittämiseen panoksia. Myös oppilaitosten yhteyteen tulisi saada yritystoimintaa, jolla rahoitetaan koulutusta ja tutkimusta. Ja opiskelijat saisivat valmennuksen yritystoimintaan, työssä olemiseen ja käytännön ongelmiin, liiallisen teoreettisuuden sijaan.

Veikko J. Pyhtilä, 2017

 

Luonnon monimuotoisuutta lisättävä ja hyödynnettävä enemmän maailmanlaajuisesti

Veikko J. Pyhtilä, 11.1.2020

Eliöstön köyhtymistä tulisi estää niin, että tutkitaan, miten niiden elinkelpoisuutta voitaisiin edistää viljely-, kasvatus- ja suojelutoimenpiteillä. En kannata metsien avohakkuita, mutta kylläkin harvennushakkuita, jolloin aluskasvillisuus elpyy ja sitoo hiiltäkin enemmän ja estää, ettei maaperästä vapaudu mahdollisesti hiiltä niin paljon kuin avohakkuualueilta. Harvennettuun metsään tulee puolukoita, mustikoita, vadelmia ym. kasvillisuutta enemmän, liian tiheään vanhaan metsään ei juuri ollenkaan. Myös sienet kasvavat paremmin, kun ei hakata aavaksi metsiä. Vanhojen kantojen ympärille tulee puolukoita kuivinakin kesinä ja mustikoita kosteisiin suometsiin. Suon reunametsikköön tulee hallavuosina lakkoja paremmin kuin aavalle suolle. Vanhoihin puihin tulee kasvitauteja ja lämpimät talvet ilmastomuutoksen edetessä lisäävät tuholaisia. Metsätyökoneiden tulisi olla niveljalkaisia, niin ettei telaketjut ja renkaat pilaa metsämaata. Joitakin luonnonvaraisia metsiä voi olla luonnonsuojelualueina. Metsäojien vedenvirtausta pitäisi pystyä säätelemään padoilla, että kuivina kesinä saataisiin riittävä kosteus pysymään suometsissä ja muissakin metsissä marjojen ja sienien kasvun edellytyksinä ja maaperästä vapautuvien kasvihuonekaasujen hillitsemiseen. Kuitenkin puiden pitää kasvaa hyvin, että saadaan puurakentamiseen ja huonekaluihin, vaatteisiin ja muihin tarkoituksiin materiaaleja, jotka sitovat hiiltä pitkäksi aikaa. Harvennettua nuorta metsää alhaalla ja siemenpuita tuottavat enemmän oksia ja neulas-lehtiainesta metsämaan parannusaineeksi, jotka sitovat hiiltä, kuin pelkkä vanha metsä. Näistä asioista pitäisi tehdä tarkempia tutkimuksia erityyppisille metsille ja kasvupaikoille, että voidaan olla varmempia oikeista mittasuhteista. Tutkimukset eivät saisi vinoutua ihmisten mielipiteiden ja eri eturyhmien mukaan. Korjattaessa voidaan oksistokin hyödyntää.

Viljelyalueilla voisi olla varavesilammikoita, joista voisi ottaa kasteluvettä kuivina aikoina ja niihin varastoitaisiin sadevettä märkinä kausina. Luonnossa on paljon kasveja, joita voitaisiin hyödyntää enemmän terveyden edistämiseen. Tavoite tulisi olla se, että jokaista aikuista suomalaista kohti olisi puolen kuutiometrin pakaste täynnä sekä metsä- että puutarhamarjoja. Marjoja tulisi syödä tuoreena ainakin lasillinen päivässä. On myös valtavasti muita kasveja, joilla on hyvin monipuolinen terveyttä suojeleva ja edistävä vaikutus. Tosin on myös myrkyllisiä kasveja. Olisi siis oltava valistusta ja opiskelua, että opittaisiin hyödyntämään luonnon antimia. Tällöin sillä olisi vaikutusta, että ihmisten työkyky, opiskelukyky, omatoimisuus ja muu hyvinvointi pysyisi pitkään ja säästyisi yhteiskunnalta kustannuksia ja saataisiin tuloja luonnontuotteista, myös niiden viennistä ulkomaille. Luonnossa liikkuminenkin lisää kuntoa ja mielen hyvinvointia. Tarvitaan opiskelua, tutkimusta ja kokemusta pitkäaikaisesti ja sitä on jo kertynyt vuosituhansien aikana, että osataan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla ja eri yhdistelmillä luonnon antimia. Kasveissa on paljon samankaltaisia yhdisteitä, jotenka ei välttämättä tarvitse syödä kaikkia maailmassa olevia erilasia kasveja, mutta niiden erityspiirteet olisi hyvä tuntea, jolloin löydetään sopivina yhdistelminä apua mitä erilaisimpiin terveysongelmiin ja niiden ennalta ehkäisyyn.

Luonnonkasveista saadaan myös materiaaleja, hyödyllisiä kemikaaleja joko sellaisenaan tai jalostettuna. Koko maapallon pitäisi saada elpymään eliöiden runsaudessa. Olisi lisättävä kaikkien seutujen, joutomaiden ja aavikoiden kasvi- ja eläinlajien runsautta. Myös mikrobeilla on tärkeä merkitys koko luonnolle ja niistä saadaan paljon hyötyä elinkeinoelämässä, saasteiden puhdistamisessa ym. Voisi olla siis myös mikrobikasvattamoja, bioprosessilaitoksia enemmän, kun synteettinen biologia ja muu tutkimus etenee.

Suomessa on melko lyhyt kasvukausi, jotenka pitäisikö kasvihuone-, asunto- ja parvekeviljelyä lisätä. Niissä voisi kokeilla ja tutkia myös eksoottisten kasvien viljelyä ja hyötyjä. Kuitenkin vieraslajien haitallisuus Suomen luonnolle pitäisi varmistaa, etteivät ne pääsisi leviämään. Kasvitauteja ja tuhohyönteisiä pitää pystyä torjumaan luonnonmukaisin menetelmin. Luonnon- ja viljelykasvien monimuotoisuus auttaa sopeutumaan myös ilmastomuutosta ja sään ääri-ilmiöitä vastaan. Tehdäänkö kasvihuoneita, joissa saisi tuotettua kaiken ruoantuotannon valkuaisaineina, hiilihydraatteina, rasvoina, vitamiineina, hivenaineina ja muina hyödyllisinä biokemikaaleina tällä pohjoisella leveysasteella luonnonvaraisena kasvavien lisäksi. Tarvitaan myös kalanviljelyä, sienien tuotantoa, riistaa ja kotieläimiä. Ihmisiä pitäisi muuttaa enemmän maalle ja lopettaa kaupunkien ruuhkauttaminen. Ekokyläyhteisöjä olisi perustettava maalle ja pienien kaupunkien lähialueille, joissa on sekä lapsia, nuoria että vanhoja ihmisiä. Tietoliikenteen ja minilähiteollisuuden kehittyessä maaseudulla tulee hyvin toimeen, sinnekin voidaan turvata hyvät palvelut. 

Kun ihmiset pysyvät terveempinä pidempään ei terveys- ja hoivapalveluja tarvita niin paljon. Kyläyhteisöt voidaan optimoida niin ihmisen kuin luonnon hyvinvoinnin suhteen. Kun kaupungit pysyvät pienempinä, myös niistä voidaan tehdä terveempiä paikkoja ihmiselle ja luonnolle. Tähän kaikkeen tarvitaan ihmisiltä innostusta, rahoitusta, yhteistyötä ja aktiivista osallistumista. Tämä voisi tapahtua myös osittain harraste- ja vapaaehtoistyön pohjalta suurempana yhteisönä, joka kokoaa pienempiä yhteisöjä yhteen vuorovaikutteisesti jakaen kokemusta, voimavaroja ja ideoita. Tarvitaan myös vetäjiä yhteiskunnan ja aktiivitoimijoiden taholta käynnistämään kehitysprojekteja.

Nykyisin on paljon geenien muokkausta tekeillä, kuitenkin niistä ei ole pitkäaikaista kokemusta, miten ne vaikuttavat ekosysteemiin ja ihmiseen. Turvallisempaa on oppia hyödyntämään jo luonnossa olevia ja siihen hyvin mukautuneita nykyisiä kasveja ja muita eliöitä, joista on jo vuosituhantinen kokemus. Ihmisen ruoaksi on suodattunut turvallisimmat, eniten ja parhaiten saatavilla olevat eliöt. Myrkylliset ja haitalliset ovat jääneet pois ruokavaliosta, vaikka niitä pieninä määrinä voidaan hyödyntää lääkkeenomaisesti.

Kasvien monipuolisilla yhdisteillä on yhteisvaikutus terveyteen, paremmin kuin joidenkin vaikuttavien aineiden eristämisellä ja käyttämisellä. Sen kokee kehossaan parempana olona, kun on saanut syödä tuoreita marjoja, hedelmiä, erilaisia yrttejä, juuria, lehtiä. On opiskeltava ja kokeiltava fytoterpiaa. Tarvittaisiin paikkoja missä voidaan tehdä tutkimusta, maistella erilaisia luonnontuotteita ja kokea miten ne vaikuttavat sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä yksilöllisesti geeniperimän ja epigenetiikan mukaan, kuinka perimä ja ruokavalio määrää ovatko geenit päällä vai pois päältä. Tutkimuksen ja kokemuksen perusteella pitäisi pystyä tekemään toimintamalleja mitä pitäisi syödä, kuinka paljon, millaisina yhdistelminä, millaisella aikarytmillä yksilöllisesti. Siitä pitäisi kerätä kokemusta, jota tekoälyllä voisi syventää ja löytää uusia mutta oikeita korrelaatioita. Niitä voidaan tutkia nykyisin jo solutasolla entistä enemmän ja tarkemmin ja selvittää niiden biokemia. Näin voidaan oppia ohjamaan ihmisten kuntoa täsmällisemmin ja paremmin luonnon tuotteilla.

Veikko J. Pyhtilä, 11.1.2020

 

Opiskele tieteitä, tietoja ja taitoja ongelmiin

Veikko J. Pyhtilä, 19.10.2018

Olen kuullut huipputiedemiehestä, joka ei ollut opiskellut yliopistossa, mutta luki paljon tieteellistä kirjallisuutta ja pääsi tekemään ja toteuttamaan asioita. Siis voidaan edetä itseopiskelemallakin ja sitähän se paljon on siitäkin huolimatta, vaikka ollaan koulutuksessa. Nykyisin on paljon tietoa saatavilla netissä ja kirjastoissa. Kannattaa ostaa jokin ajan tasalla oleva hyvä tieteen oppikirja, koska ilmaisena ei välttämättä saa hyvää oppimateriaalia. Mutta alkuun pääsee ilmaisilla vanhemmillakin kirjojen versioilla ja netissä olevilla ilmaisilla aineistoilla.

Luonnontieteissä on paljon vakiintunutta perustietoa, joka ei vanhene. Joskus voi teoria muuttua ja jatkossakin voi muuttua, kun tutkimukset etenevät. Tieteellisistä artikkeleista saa uusinta tietoa, mutta niiden lukeminen ja kunnolla ymmärtäminen voi vaatia, että ensin on opiskellut alalta perustiedot ja käsitteistön. Kun lukee vieraskielistä kirjallisuutta, niin kielitaitokin kehittyy. Samoin lukeminen ja pohdiskelu on hyvää aivovoimistelua ja mielenkiintoinen harrastus.

Siis teoriassa voi opiskella itsenäisesti, jos on hyviä oppimateriaaleja. Tosin monien tieteiden kokeiluissa tarvitaan laboratoriota, välineitä, reagensseja jne.  ja hyvää työturvallisuutta. Kunpa olisi yleinen laboratorio, jossa tavallinen kansalainen, tieteen harrastaja, voisi tehdä kokeita ja opetella käytännössä asioita. Laboratorion käyttäjille tosin pitäisi olla turvallisuustesti ja valvontaa, ettei pääsisi tapahtumaan onnettomuuksia. Materiaalien kulutuksesta pitäisi kunkin käyttäjän maksaa oman osuutensa. Harrastelijatkin voisivat yhdessä perustaa laboratorion.

On hyvää nykyisessä koulutusjärjestelmässä: Opettajat voivat ohjata opiskelua, koota hyviä opetusmateriaaleja, selittää vaikeita asioita ymmärrettäviksi, painottaa oleellisia asioita. Oppilaitoksilla on välineitä, joita tieteen opiskelussa ja kokeiluissa tarvitaan. Opiskelua kustannetaan yhteiskunnan varoista. Julkinen talous on velkaantunut tällä hetkellä kohta 107 miljardia euroa valtiolla, lisäksi ovat vielä kuntien velat, ei voida aina ajatella, että lisätään rahaa julkisista varoista tieteeseen, tutkimukseen ja koulutukseen. Yritysten omistajien pitäisi ajatella kehittämistä ja välttää liian suurien osinkojen jakoa ja laittaa rahaa oppimateriaaleihin, tieteeseen, tutkimukseen ja kehitykseen, että tulevaisuudessakin yrityksillä olisi kilpailukykyä. Yksityistä velkaa on myös paljon. Hyvinä aikoina tulisi säästää enemmän, että huonoina aikoina olisi varaa mistä ottaa.

Myös työntekijöiden tulee ajatella kannattavuutta ja kilpailukykyä, ettei vaadita ja vielä pakkokeinoin ylisuuria etuja. Toisilla on oikeus kivettyä fossiiliksi työpaikkaansa ja etuihinsa ja toiset joutuvat kivettymään pitkäaikaistyöttömiksi ja elämään alle toimeentulorajan.  Pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömienkin päästä töihin, ettei urakehitys katkeaisi ja ammattitaito kehittyisi, kun saisi työkokemusta, tällöin olisi osaavaa työvoimaa tarjolla enemmän. Työntekijöiden, johtajien ja yritysten omistajien tulisi oma-aloitteisesti kehittää ammattitaitoa, opiskella ja seurata aikaa laaja-alaisesti, että ymmärtää monipuolisesti koko yhteiskunnan ja luonnon ilmiöitä lainalaisuuksineen. Tällöin ei olla kuplassa ja eletä yli taloudellisten mahdollisuuksien ja luonnonvarojen, nähdään omaa nenää pidemmälle. Tällöin monet yhteiskunnalliset ristiriidatkin ratkeavat paremmin, kun ymmärretään ja tiedetään monelta eri näkökulmalta syvällisesti ongelmia ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja. Ne lisäävät vastapuolien keskinäistä ymmärtämistä ja vähentävät ihmisen ja ihmisryhmien välien kärjistymistä huonoiksi. Kun on saanut luotettavaa ja puolueetonta tietoa monelta eri näkökulmalta, osaa perustella asioita paremmin. Tällöin hyvällä perustelulla rakentavasti voi viedä asioita eteenpäin. Ei kannata antaa liiaksi tunteille valtaa ja käyttää väkivaltaa. Minusta lakkoilut, työnsulut ja muut pakkokeinot ovat väkivaltaa. Opettele perustelemaan asiallisesti ja hyvin tasapuolisesti vinoutumatta omaan näkökantaan liiaksi, tällöin asioita saadaan tehokkaammin vietyä eteenpäin. Aina ei voida mennä myötämäkeä, tulee myös vastamäkeä, kun toisinaan saadaan lisää etuja itselle, joudutaan niistä myös toisinaan luopumaan yhteisen, oman maan ja koko maailman edun vuoksi.

Kannustan opiskelemiseen ja myös harrastamaan elinikäistä oppimista, jokainen toimija voi tätä kannustaa muille. On tutkittu, että teoriassa oppii 10% ja tekemällä 90% ainakin tietokoneohjelmoinnissa – tämä vaihtelee aloittain. Vankka teoriapohja ja sen syvällinen ymmärtäminen auttaa ja helpotta käytännön kokeiluissa ja niistä saa virikkeitä ideoille, ei tarvitse ruveta opettelemaan kantapään kautta. Kannattaa opiskella monta eri alaakin poikkitieteellisesti, mutta tarvitaan myös keskittymistä johonkin osa-alueeseen, sillä aika ei riitä yksilöltä kaikkeen. Opiskelu vaatii pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä, monet asiat ovat vaikeita ymmärtää ja omaksua, tietoa on valtavasti ja sen määrä lisääntyy koko ajan kiihtyvää vauhtia. On lähdettävä perusteista ja opiskeltava pala palalta oleellinen, niin että asiat tulevat yhä tutuimmiksi. Ne kertaantuvat, tulevat monipuolisesti kuvatuiksi ja selitetyiksi, kun lukee useista eri lähteistä. Ongelman jakaminen osaongelmiin auttaa myös niiden ratkaisemisessa.

Itse olen harrastanut paljon itseopiskelua mm. tietojenkäsittelyä, matematiikkaa, lääketiedettä, luonnontieteitä. Tällä hetkellä olen keskittynyt biokemian ja vihreän kemian itseopiskeluun muutama tunti arkipäivisin, niissä on pohjaa mm. synteettiseen biologiaan, geenitekniikkaan, lääketieteeseen, farmasiaan, ekologiaan, terveys- ja ympäristöongelmien ratkaisuihin, uusien tuotteiden ja materiaalien kehitykseen. Aikaa tosin menee paljon, mutta minulla on jo paljon pohjatietoja, sillä olen vuosikymmeniä itseopiskellut paljon ja laaja-alaisesti. Koskaan ei tule täysin oppineeksi, koen että tietoni ovat vasta kuin raapaisuja eri aloilta.

Kunpa pääsisimme kestävään, tasaiseen, tasapuoliseen ja vakaaseen kehitykseen sekä itsemme, että kaikkien muiden ihmisten hyväksi kotona, kotipaikkakunnallamme, kotimaassa, maapallolla ja koko maailmankaikkeudessa ja nykyisyydessä, tulevaisuudessa ja ikuisuudessa. Tiede, tutkimus, kehitys, opiskelu ja kokeilut auttavat uuden ja vanhan tiedon ja hyvien kokemuksien saamisessa ja soveltamisessa.

Veikko J. Pyhtilä, 19.10.2018

Tieteitä, oppeja, taitoja

tiede; historiatiede; ilmatiede; kansatiede; liikuntatiede; yhteiskuntatiede; kidetiede; elintarviketiede; lääketiede; telelääketiede; sosiaalilääketiede; eläinlääketiede; biolääketiede; hammaslääketiede; oikeushammaslääketiede; yleislääketiede; oikeuslääketiede; avaruuslääketiede; ilmailulääketiede; urheilulääketiede; koululääketiede; työlääketiede; perinnetiede; lähitiede; lakitiede; musiikkitiede; henkitiede; universaalitiede; kielitiede; strukturaalikielitiede; sienitiede; meritiede; finanssitiede; tähtitiede; radiotähtitiede; kivitiede; kasvitiede; maantiede; murremaantiede; kielimaantiede; kulttuurimaantiede; kasvimaantiede; eläinmaantiede; talousmaantiede; eliömaantiede; eläintiede; kotieläintiede; luonnontiede; geotiede; biotiede; kognitiotiede; valtiotiede; hoitotiede; hallintotiede; uskontotiede; kirjastotiede; tilastotiede; ilmastotiede; muinaistiede; hyönteistiede; ihmistiede; käyttäytymistiede; kivennäistiede; oikeustiede; ravitsemustiede; taloustiede; maataloustiede; liiketaloustiede; kansantaloustiede; makrotaloustiede; mikrotaloustiede; metsätaloustiede; kasvatustiede; kirjallisuustiede; kansanterveystiede; perinnöllisyystiede; käännöstiede; sielutiede; lintutiede; maanviljelytiede; menetelmätiede; metsätiede; viestintätiede; väestötiede; vesistötiede;

pedagogia; genealogia; mineralogia; metodologia; ideologia; geologia; malmigeologia; maaperägeologia; arkeologia; meriarkeologia; teologia; morfologia; biologia; molekyylibiologia; systeemibiologia; meribiologia; kasvibiologia; sosiobiologia; psykobiologia; kronobiologia; aerobiologia; mikrobiologia; kryobiologia; solubiologia; säteilybiologia; maaperäbiologia; metsäbiologia; radiologia; kardiologia; epidemiologia; bakteriologia; assyriologia; anestesiologia; sosiologia; kielisosiologia; fysiologia; kasvifysiologia; etiologia; farmakologia; ekologia; sosiaaliekologia; kasviekologia; gynekologia; metsäekologia; leksikologia; toksikologia; onkologia; mykologia; psykologia; sosiaalipsykologia; kriminaalipsykologia; lastenpsykologia; eläinpsykologia; rikospsykologia; kasvatuspsykologia; kehityspsykologia; perinnöllisyyspsykologia; koulupsykologia; työpsykologia; filologia; seismologia; kosmologia; etymologia; röntgenologia; kriminologia; endokrinologia; teknologia; elintarviketeknologia; informaatioteknologia; maatalousteknologia; puuteknologia; metsäteknologia; limnologia; fonologia; kronologia; immunologia; antropologia; sosiaaliantropologia; kulttuuriantropologia; typologia; andrologia; hydrologia; venerologia; serologia; virologia; meteorologia; metrologia; petrologia; urologia; neurologia; futurologia; hematologia; klimatologia; dermatologia; reumatologia; perinatologia; patologia; kasvipatologia; psykopatologia; kosmetologia; paleontologia; gerontologia; histologia; kristologia; sytologia; embryologia;

kemia; kidekemia; elintarvikekemia; lääkekemia; makromolekyylikemia; kvanttikemia; alkemia; ydinkemia; biokemia; radiokemia; termokemia; mikrokemia; petrokemia; maanviljelyskemia; puukemia; sähkökemia; lämpökemia;

ergonomia; ekonomia; maatalousekonomia; metsäekonomia; agronomia; astronomia; gastronomia; taksonomia; anatomia; kasvianatomia;

geometria; tasogeometria; avaruusgeometria; trigonometria;

pedagogiikka; steinerpedagogiikka; logiikka; hydrauliikka; dynamiikka; termodynamiikka; aerodynamiikka; elektrodynamiikka; sähködynamiikka; biorytmiikka; mekaniikka; kvanttimekaniikka; taivaanmekaniikka; hienomekaniikka; maarakennusmekaniikka; botaniikka;

tekniikka; analogiatekniikka; sähkövoimatekniikka; sotatekniikka; tajunnanvirtatekniikka; turvatekniikka; puolijohdetekniikka; puhetekniikka; teletekniikka; liikennetekniikka; tietokonetekniikka; lentokonetekniikka; offshoretekniikka; asetekniikka; digitaalitekniikka; geenitekniikka; äänitekniikka; meritekniikka; vuoritekniikka; kollaasitekniikka; robottitekniikka; rivitekniikka; LVI-tekniikka; kodintekniikka; ydintekniikka; sivellintekniikka; videotekniikka; geotekniikka; biotekniikka; radiotekniikka; ajotekniikka; galvanotekniikka; painotekniikka; kirjapainotekniikka; mikrotekniikka; pyrotekniikka; pienjaksotekniikka; tietotekniikka; tuotantotekniikka; lentotekniikka; äänentoistotekniikka; soittotekniikka; ohutkalvotekniikka; servotekniikka; lasertekniikka; kunnallistekniikka; äänenmuokkaustekniikka; maalaustekniikka; mittaustekniikka; valokuvaustekniikka; rakennustekniikka; vesirakennustekniikka; laivanrakennustekniikka; tienrakennustekniikka; äänentallennustekniikka; kokoustekniikka; toimitustekniikka; valaistustekniikka; valmistustekniikka; pientaajuustekniikka; suurtaajuustekniikka; avaruustekniikka; äänitystekniikka; huipputekniikka; viljelytekniikka; kylmätekniikka; viestintätekniikka; sähkötekniikka; ympäristötekniikka; säätötekniikka; mekatroniikka; elektroniikka; bioelektroniikka; mikroelektroniikka; optoelektroniikka; kulutuselektroniikka; retoriikka;

fysiikka; suurenergiafysiikka; plasmafysiikka; metafysiikka; atomifysiikka; kvanttifysiikka; ydinfysiikka; geofysiikka; biofysiikka; astrofysiikka; kryofysiikka; maanviljelysfysiikka; säteilyfysiikka; kylmäfysiikka;

problematiikka; telematiikka; kinematiikka; tematiikka; matematiikka; tilastomatematiikka; vakuutusmatematiikka; systematiikka; pragmatiikka; dogmatiikka; automatiikka; informatiikka; numismatiikka; pneumatiikka; statiikka; sähköstatiikka; etiikka; eksegetiikka; ammattietiikka; kosmetiikka; luonnonkosmetiikka; aritmetiikka; genetiikka; kinetiikka; lääkärinetiikka; fonetiikka; kybernetiikka; bioetiikka; poetiikka; dietetiikka; estetiikka; didaktiikka; semantiikka; robotiikka; semiotiikka; eksotiikka; aseptiikka; optiikka; kideoptiikka; elektronioptiikka; kuituoptiikka; lasikuituoptiikka; logistiikka; kriminalistiikka; journalistiikka; orientalistiikka; anglistiikka; stilistiikka; ballistiikka; novellistiikka; romanistiikka; germanistiikka; fennistiikka; ugristiikka; fennougristiikka; folkloristiikka; russistiikka; statistiikka; slavistiikka; lingvistiikka; tekstilingvistiikka; sosiolingvistiikka; psykolingvistiikka; neurolingvistiikka; oikeuslingvistiikka; diagnostiikka; röntgendiagnostiikka; akustiikka; huoneakustiikka; rakennusakustiikka; sähköakustiikka; astronautiikka; analytiikka;

oppi; ampumaoppi; vaakunaoppi; tavaraoppi; yhteiskuntaoppi; runomittaoppi; karttaoppi; asemakaavaoppi; kideoppi; puheoppi; liikeoppi; lääkeaineoppi; äänneoppi; lauseoppi; metodioppi; merkkioppi; kielioppi; koulukielioppi; metallioppi; tyylioppi; atomioppi; rytmioppi; äänioppi; tyyppioppi; värioppi; finanssioppi; tautioppi; korvatautioppi; kasvitautioppi; lastentautioppi; miestentautioppi; naistentautioppi; sydäntautioppi; ihotautioppi; hermotautioppi; sisätautioppi; jalokivioppi; kasvioppi; lainoppi; kasvainoppi; kristinoppi; eläinoppi; uskonoppi; luonnonoppi; kombinaatio-oppi; valtio-oppi; vallanjako-oppi; joukko-oppi; valo-oppi; tieto-oppi; johto-oppi; hallinto-oppi; ravinto-oppi; muoto-oppi; ilmasto-oppi; sanasto-oppi; järkeisoppi; vanhurskauttamisoppi; luomisoppi; polveutumisoppi; kudosoppi; mittausoppi; maanmittausoppi; rikostutkimusoppi; runousoppi; perusoppi; virusoppi; kasvatusoppi; opetusoppi; sovitusoppi; tiedotusoppi; lunastusoppi; lääkkeenvalmistusoppi; taivutusoppi; lujuusoppi; jumaluusoppi; kolminaisuusoppi; siveysoppi; terveysoppi; kehitysoppi; merkitysoppi; raamatunselitysoppi; taudinmääritysoppi; maanjäristysoppi; synnytysoppi; laskuoppi; soluoppi; sointuoppi; rotuoppi; tietojenkäsittelyoppi; menetelmäoppi; sähköoppi; lämpöoppi; lehdistöoppi; ympäristöoppi;

taito; kuvaamataito; uimataito; puhetaito; kielitaito; insinööritaito; ammattitaito; ajotaito; kirjapainotaito; tietotaito; lentotaito; ruoanlaittotaito; keittotaito; soittotaito; valtiomiestaito; kansalaistaito; kuvaamistaito; johtamistaito; matkimistaito; esiintymistaito; kirjoitustaito; piirustustaito; esitystaito; merenkulkutaito; lukutaito; nuotinlukutaito; sisälukutaito; keskustelutaito; laulutaito; ilmaisutaito; järjestelytaito; väittelytaito; erätaito; käsityötaito

 

Millainen olet tai jokin on, haluaisit olla tai jonkin pitäisi olla, et haluaisi olla tai jonkin ei pitäisi olla?

 Aina on muutoksella, kehitykselle sijaa ja parantamisen varaa. Tutkiskele itseäsi tai muuta kohdetta ja arvioi! Voit myös pisteyttää arvoilla 0-5, vähemmästä enimpään jotakin ominaisuutta ja kyllä on k ja ei on e. Voit tehdä arvion itsestäsi, toisista, yrityksestä, toimijasta, laitoksesta, yhteiskunnasta, maailmasta, asioiden tilasta, toiminnasta jne.

Millainen olet, kun osallistut tai et osallistu tämän sivuston eteenpäin viemiseen tiedollasi, ajatuksillasi, ideoillasi, neuvoillasi tai linkeilläsi kuvaavin lausein? Miten teet tai toimit? Virikkeitä tutkimiseen, ajatteluun, kehittelyyn, ideointiin.

Lue ajatuksella seuraava luettelo, se virittää ajatteluasi, huomiointikykyäsi. Kuin ketjureaktio alkaa syntyä ideoita, ajatuksia, tekemisiä, jos saadaan vielä muitakin mukaan. Johdanko asiallisesti, kekseliäästi myönteiseen toimintaan, innoitanko vai saatanko vastahakoiseksi. Sanoilla on mahtia, sanat vaikuttavat, sanoilla voi vaikuttaa. Sanojen avulla välittyy tieto. Suomen kielen yleisimmistä sanoista poimittu ja täydennetty, jos on juolahtanut mieleen ilmaisuja perussanoista. Tosin sanat ovat sekavassa järjestyksessä, mutta niinhän maalimakin voi olla kaoottinen ja se pitää jäsentää kuitenkin jotenkin. Ongelmia ratkaistessa voimme kohdata kaaoksia, jotka pitää ymmärtää ja selvittää. Seuraavan taulukon toiseksi vasemmassa sarakkeessa ei ole aina positiiviset eikä oikeassa sarakkeessa aina negatiiviset ilmaisut. Voit muokata taulukkoa paremmaksi ja poistaa ja lisätä ilmaisuja, järjestää sitä parempaan järjestykseen. Onko tällä mitään järkeä vai onko se niin viisasta, ettei sitä ymmärrä? Tunteitakin voi käsitellä ja nämä voivat herättää tunteita kuten ajatuksiakin. On hyvä oppia käsittelemään negatiiviset tunteet ja hyödyntämään positiivisia tunteita. Hyvä mielentila ja ajatusten monimuotoisuus auttavat kekseliääseen ja aktiiviseen toimintaan.

KOHDE: ITSE, JOKIN KOHDE, SUHTAUTUMINEN JOHONKIN MUUTOKSILLE ON SIJAA!	TUTKISKELU, ONKO PARANNETTAVAA? HALUAN OLLA TAI EN. KOHTEEN PITÄÄ OLLA TAI EI.  ARVIOI PISTEILLÄ  0 – 5 KYLLÄ = K JA EI = E.  ESIMERKIKSI K5, E3, K0, E0. 0 = EI ARVIOITU
Esimerkkejä	OLEN, ON	k0	EN OLE, EI OLE	e0
Ei arvioitu, ei tarkoituksenmukaista	KYLLÄ	k0	EI	e0
Luonne	MYÖNTEINEN	k3	KIELTEINEN	e2
Suhtautuminen tähän sivustoon	POSITIIVINEN	k4	NEGATIIVINEN	e1
Asiaan 1 suhtautuminen	PUOLESTA	k3	VASTAAN	e2
	RINNAKKAINEN		VASTAKKAINEN
	TEEN JOTAKIN		EN TEE MITÄÄN
	AHKERA		LAISKA
	AKTIIVINEN, HARRAS		PASSIIVINEN
	INNOKAS, KIIHKEÄ		INNOTON
	REIPAS, PIRTEÄ		VETÄMÄTÖN
	VAPAAEHTOINEN		PAKOTETTU, PAKOLLINEN
	VELVOLLINEN, VASTUULLINEN		VASTUUTON
	TUNNOLLINEN		TUNNOTON
	VILKAS		EI VILKAS
	VIITSELIÄS		EN VIITSI
	VIISAS, JÄRKEVÄ		TYHMÄ, HULLU, MIELETÖN
	YMMÄRTÄVÄINEN		YMMÄRTÄMÄTÖN
	YMMÄRRETTÄVÄ, SELKEÄ		VAIKEASTI YMMÄRRETTÄVÄ, EPÄSELVÄ
	KUVAAVA		PEITTELEVÄ
	TIETOINEN		TIETÄMÄTÖN
	POSITIIVISESTI POIKKEAVA		TAVALLINEN, NORMAALI, TAVANOMAINEN, KESKITASOA
	POIKKEUKSELLINEN
	RAKASTAN, PIDÄN		VIHAAN, INHOAN
	RAKAS		EI RAKAS
	HALUKAS		HALUTON
	ILOINEN, ONNELLINEN, AUTUAS		MURHEELLINEN, SURULLINEN, ONNETON
	HUUMORINTAJUINEN		TOSIKKO
	HAUSKA		EI HAUSKA
	TUNTEELLINEN		TUNTEETON
	VOIN		EN VOI
	TULEN MUKAAN		EN TULE MUKAAN
	JA MYÖS MINÄ, SINÄ HÄN, ME, TE, HE		EN, EI, EIVÄT MINÄ, SINÄ HÄN, ME, TE, HE
	KAIKKI		EI KUKAAN
	ANNAN MUILLE JA SAAN MUILTA		EN ANNA ENKÄ SAA
	PITÄÄ TEHDÄ		EI PIDÄ TEHDÄ
	PIDÄN TÄSTÄ, SIITÄ, HÄNESTÄ		EN PIDÄ TÄSTÄ, SIITÄ, HÄNESTÄ
	SUURI, ISO, VALTAVA, SUUREHKO		PIENI
	UUSI		VANHA
	NUORI		VANHA
	TUORE		PILAANTUNUT
	RAIKAS		UMMEHTUNUT
	SAMANLAINEN, YHDENMUKAINEN		ERILAINEN, TOISENLAINEN
	TEEN ITSE		ODOTAN MUITA
	YHTEISTYÖSSÄ, YHDESSÄ		YKSIN, ERILLINEN, ERINÄINEN
	PORUKASSA		YKSINÄINEN
	HYVÄ, MAINIO, KILTTI		PAHA, HUONO, SYNTINEN, TUHMA
	HYVÄKSYTTÄVÄ		PAHEKSUTTAVA
	PAREMPI		HUONOMPI
	PARAS		HUONOIN
	INHIMILLINEN		RAAKA
	ENSIMMÄINEN		VIIMEINEN
	TEEN PALJON		TEEN VÄHÄN
	TEEN KOKONAAN, KOKONAINEN		TEEN OSITTAIN, OSITTAINEN
	KYSYN		VASTAAN
	OLEN JO TEHNYT		TEEN SEN NYT
	TEEN SITÄ AINA		EN TEE KOSKAAN
	TEEN SEN TULEVAISUUDESSA		TEEN SITÄ JOSKUS
	TUON HYVÄÄ MIELTÄ		AIHEUTAN PAHAA MIELTÄ
	TIEDÄN JA TUNNEN JO KAIKKI		EN TIEDÄ AIHEESTA MITÄÄN
	TIEDÄN SIITÄ JOTAKIN
	TARVITSEN		EN TARVITSE
	KUVAAN, KUVAILEN		EN KUVAA
	HALUAN ELÄÄ		HALUAN KUOLLA
	SANON, PUHUN, KESKUSTELEN		EN SANO, EN PUHU, EN KESKUSTELE
	USEA		HARVA
	LUKEMATON		LUETTU
	YLEINEN		HARVINAINEN
	TEEN JOTAKIN		EN TEE MITÄÄN
	LISÄÄN		VÄHENNÄN
	HUOMIOIN		JÄTÄN HUOMAAMATTA
	PITKÄ		LYHYT
	TIEDÄN SYYT		EN TIEDÄ SYITÄ
	TIEDÄN SEURAUKSET		EN TIEDÄ SEURAUKSIA
	KYLLÄ SUHTAUTUMINEN		EI SUHTAUTUMINEN
	KYLLÄ ON		EI OLE
	TÄRKEÄ, OLEELLINEN, ENSISIJAINEN		VÄHÄPÄTÖINEN, OLEMATON
	MAHDOLLINEN		MAHDOTON, YLIVOIMAINEN
	ONNISTUNUT		EPÄONNISTUNUT
	HALUAN		EN HALUA
	USEIN		HARVOIN
	SELVÄ		EPÄSELVÄ
	OLEN ALUSSA		OLEN LOPUSSA
	ENEMMÄN		VÄHEMMÄN
	OIKEA		VÄÄRÄ
	OIKEUTETTU, LAILLINEN		LAITON
	OIKEUDELLINEN
	POLIITTINEN		PORVARILLINEN, VASEMMISTOLAINEN, KESKUSTALAINEN
	AITO		VÄÄRENNETTY
	SUOMALAINEN		ULKOMAALAINEN, POHJOISMAINEN
	KANSAINVÄLINEN		EUROOPPALAINEN, LÄNSIMAINEN
	SUOMENKIELINEN		VIERASKIELINEN, RUOTSINKIELINEN, ENGLANNINKIELINEN
	LASKEN		EN LASKE
	TILASTOLLINEN		ARVIOLTA
	HELPPO		VAIKEA, VAATIVA, HANKALA, MONIMUTKAINEN
	AJATTELEN		EN AJATTELE
	KUINKA, MITEN		NÄIN, NOIN, NIIN
	RAKENNAN		EN RAKENNA
	OLEN RAKENTAVA		OLEN REPIVÄ
	OLEN PUOLESTA		OLEN VASTAAN
	OPISKELEN, HANKIN TIETOJA JA TAITOJA		EN OPISKELE ENKÄ HANKI TIETOJA JA TAITOJA
	ARVOKAS, ARVOINEN		ARVOTON
	KAUPALLINEN		MAKSUTON
	VOIMAKAS, VAHVA		HEIKKO, LIEVÄ
	KAKSINKERTAINEN		YKSINKERTAINEN
	MAHTAVA		MITÄTÖN
	KEHITÄN, KEHITYN		EN KEHITÄ, EN KEHITY
	EDELLÄ		JÄLJESSÄ
	NOPEA		HIDAS
	JOHDAN		EN JOHDA
	VÄHÄN		PALJON
	HUOMAAN		JÄTÄN HUOMIOTTA
	KORKEA		MATALA
	YLHÄINEN		ALHAINEN
	YLIN, YLEMPI		ALIN, ALEMPI
	TOIMIN		ODOTAN
	VALMISTAN, VALMISTELEN		EN VALMISTA, ENKÄ VALMISTELE
	TULEN MUKAAN		LÄHDEN POIS
	HYÖDYLLINEN, KÄYTTÖKELPOINEN		HYÖDYTÖN, TURHA, HAITALLINEN
	JATKUVA		LOPPUVA
	AJOITTAINEN
	KAUNIS, KOMEA		RUMA
	IHANA		INHOTTAVA
	RUNSAS		VÄHÄINEN, NIUKKA
	MUUTAN, MUUTUN		EN MUUTA, EN MUUTU
	JÄRJESTÄN		EN JÄRJESTÄ
	JÄRJESTELMÄLLINEN		EPÄMÄÄRÄINEN
	JOHDONMUKAINEN		HAJAMIELINEN
	LÖYDÄN		EN LÖYDÄ
	PYSTYN		EN PYSTY
	ILMOITAN		EN ILMOITA
	TALOUDELLINEN		TUHLAAVA
	TEKIJÄ		OLIJA
	USKON		EN USKO
	USKOTTAVA		EPÄILYTTÄVÄ
	LUULTAVA
	MAKSAN		EN MAKSA
	AINA, ALITUINEN		EI MILLOINKAAN
	IKUINEN, IANKAIKKINEN		HETKELLINEN
	JOKAPÄIVÄINEN		JOSKUS
	SAAVUTAN		EN SAAVUTA
	LAAJA		SUPPEA
	KIINNITÄN		IRROTAN
	HYVÄ ASEMA		HUONO ASEMA
	MERKITSEVÄ		EI MERKITSE
	HOIDAN		EN HOIDA
	PÄÄTÄN		EN PÄÄTÄ
	YMMÄRRÄN		EN YMMÄRRÄ
	HAVAITSEN		EN HAVAITSE
	TÄYSIN		EI YHTÄÄN
	OSITTAIN
	LIIKAA		LIIAN VÄHÄN
	SOPIVASTI		SOPIMATTOMASTI
	OPETAN MUITA		KÄTKEN OSAAMISENI
	PÄTEVÄ, OSAAVA		EPÄPÄTEVÄ
	RATKAISEN ONGELMIA		EN RATKAISE ONGELMIA
	ALOITAN		LOPETAN
	UUDISTAN, EDISTYN		PIDÄN ENNALLAAN, PYSYN PAKALLAAN
	VALMIS		KESKEN
	KYPSÄ		RAAKA, KYPSYMÄTÖN
	OMA, OMAKOHTAINEN		YHTEINEN, KAIKKIA KOSKEVA
	PITKÄ		LYHYT
	OSAAN		EN OSAA
	OTAN OSAA		EN OTA OSAA
	RIITTÄVÄ		RIITTÄMÄTÖN, PUUTTEELLINEN
	SOPIVA		SOPIMATON
	AINOALAATUINEN		SAMAAN MUOTTIIN TAOTTU
	YKSITYINEN		JULKINEN, KUNNALLINEN, VALTION
	KANSAINVÄLINEN		PAIKALLINEN, ALUEELLINEN
	KOVA		PEHMEÄ
	MERKITTÄVÄ		VÄHÄINEN, MERKITYKSETÖN
	PALJON		VÄHÄN
	HUOMATTAVA		HUOMAAMATON
	VAPAA		ORJA
	RIIPPUMATON		RIIPPUVAINEN
	SUHTEELLINEN		SUHTEETON
	AIVOT EIVÄT MENE SOLMUUN		AIVOT MENEVÄT SOLMUUN TÄSSÄ ONGELMAVYYHDISSÄ
	TOIMIN HARKITUSTI		TOIMIN PÄÄHÄNPISTOISTA
	PÄÄHÄNPISTOT LUOVAT UUTTA		PÄÄHÄNPISTOT EIVÄT LUO UUTTA
	TEHOKAS		TEHOTON
	OIKEALLA		VASEMMALLA
	KESKELLÄ		LAIDASSA
	VÄLITÖN		VARAUKSELLINEN
	HYVÄT VÄLIT		HUONOT VÄLIT
	RAUHALLINEN, TYYNI		AGRESSIIVINEN, VÄKIVALTAINEN, LEVOTON
	KÄRSIVÄLLINEN		KÄRSIMÄTÖN
	KIINNOSTAVA, MIELENKIINTOINEN		TYLSÄ, IKÄVÄ
	MUKAVA		EI MUKAVA, KENKKU
	MIELLYTTÄVÄ		INHOTTAVA
	EN VÄSY, JAKSAN		VÄSYN, VÄSYTTÄÄ
	EI PITKÄSTYTÄ		PITKÄSTYTTÄÄ
	KESKIVERTO		ÄÄRIPÄÄ
	TUTTU		VIERAS, OUTO, KUMMALLINEN, OMITUINEN
	PERSOONALLINEN, YKSILÖLLINEN		MUITA MATKIVA
	TUNNETTU		TUNTEMATON
	MÄÄRÄTTY, TIETTY
	KUULUISA, KUNNIOITETTAVA		HÄPEÄLLINEN
	YKSINKERTAINEN		MONIMUTKAINEN
	TARPEELLINEN		TARPEETON
	VÄRIKÄS, KIRJAVA		VÄRITÖN
	VALKOINEN		MUSTA
			HARMAA
	VIHREÄ		KELTAINEN
	SININEN		PUNAINEN
	ORANSSI		VIOLETTI
	RUSKEA
	KUVIOLLINEN		KUVIOTON
	AITO		MUODOLLINEN
	HYVIN MUOTOILTU		HUONOSTI MUOTOILTU
	MUOTOINEN		MUODOTON
	PYÖREÄ		KULMIKAS
	VAADIN HYVÄÄ		VAADIN PAHAA
	VAATIMATON		VAATIVA
	VÄLJÄ		TIUKKA
	LÄMMIN		KYLMÄ
	KUUMA		PAKKASEN PUOLELLA
	SYVÄ		MATALA
	PERUSTEELLINEN		HÄTIKÖITY, PINTAPUOLINEN, ULKONAINEN
	ALUSTAVA
	LOPULLINEN		LOPUTON
	TARKKA		EPÄTARKKA
	TARKOITUKSELLINEN		TARKOITUKSETON, SATUNNAINEN
	HUOLELLINEN		HUOLIMATON
	TÄSMÄLLINEN		EPÄTARKKA
	PALKKAA PALJON		PALKKAA VÄHÄN
	PALKKAA TYYDYTTÄVÄSTI		EI PALKKAA
	SOSIAALINEN		EPÄSOSIAALINEN
	JÄRJESTYSTÄ RAKASTAVA		ANARKIAA, SEKASORTOA RAKASTAVA
	PUOLUEELLINEN		PUOLUEETON
	OSALLISTUN POLITIIKKAAN		EN OSALLISTU YHTEISTEN ASIOIDEN HOITOON
	OLEN KANSALAISAKTIVISTI		OLEN VÄLINPITÄMÄTÖN
	HALUAN YHTEISTÄ HYVÄÄ		OLEN ITSEKÄS
	TULEVA		MENNYT
	NYKYINEN
	HISTORIALLINEN		EI JÄÄ PALJON MUISTOA
	PERINTEELLINEN		UUDISTUVA
	SISÄINEN		ULKOINEN, ULKOPUOLINEN
	TUNNETTU		TUNTEMATON
	AIKAINEN, VARHAINEN		MYÖHÄINEN
	NORMAALI		EPÄNORMAALI
	TYYPILLNEN		POIKKEAVA
	ELÄVÄ		KUOLLUT, PYSÄHTYNYT
	BIOLOGINEN, ORGAANINEN		EPÄORGAANINEN
	PUHDAS, SIISTI		LIKAINEN
	TASAINEN, SILEÄ		ROSOINEN, KARKEA
	LUONNOLLINEN		LUONNOTON
	TÄYSI		TYHJÄ
	TÄYDELLINEN		VAJAVAINEN
	HENKINEN, PSYYKKINEN		AINEELLINEN, FYYSINEN
	PSYKOLOGINEN
	HENGELLINEN		AJALLINEN, MAALLINEN
	MELKOINEN		VÄHÄINEN
	ERINOMAINEN		HEIKKO
	TYYDYTTÄVÄ		VÄLTTÄVÄ
	VIRALLINEN		EPÄVIRALLINEN
	RASKAS, PAINAVA		KEVYT, KEVEÄ
	AVOIN		SULJETTU
	PALJAS		PEITETTY
	KALLIS		HALPA, ILMAINEN
	TEKNILLINEN, TEKNINEN		VÄHÄN TEKNIIKKAA
	MEKAANINEN
	ARVOKAS		ARVOTON
	KUNINKAALLINEN, JALOSUKUINEN		RAHVAS
	MÄRKÄ, KOSTEA		KUIVA
	KIINTEÄ		NESTEMÄINEN
			KAASUMAINEN
	KÄYTÄNNÖLLINEN, KÄTEVÄ		VAIKEASTI KÄYTETTÄVÄ
	SUORA		VÄÄRÄ, KIERO, KÄYRÄ
	VARMA		EPÄVARMA
	VÄLTTÄMÄTÖN		EI VÄLTTÄMÄTÖN
	ESIMIES		ALAINEN
	KRISTILLINEN		PAKANA
	AATTEELLINEN		AATTEETON
	USKONNOLLINEN, KIRKOLLINEN		USKONNOTON
	SUUNTAINEN		TOISEEN SUUNTAAN
	PÄINVASTAINEN
	ETELÄINEN		POHJOINEN
	LÄNTINEN		ITÄINEN
	LÄHEINEN, LÄHIN		KAUKAINEN, ETÄINEN ETÄISIN
	AINA, JATKUVA		LOPPUVA
	TOISTAINEN, TILAPÄINEN
	PITKÄAIKAINEN		LYHYTAIKAINEN
	VAKINAINEN		SIJAINEN
	HIENO		EPÄHIENO, KARKEA
	PAKSU		OHUT
	VANKKA, TUKEVA
	LAIHA		LIHAVA
	KESKEINEN		SIVUSEIKKA
	NÄKYVÄ		NÄKYMÄTÖN
	VAKAVA, TOTINEN		EI OTTAA VAKAVASTI
	ASIANOMAINEN		EI KOSKE MINUA
	LUKUISA		EI YHTÄÄN
	MUUTAMA
	NÄKÖINEN, KALTAINEN		TOISENLAINEN
	EDULLINEN		HUONO HINTA-LAATUSUHDE, EPÄEDULLINEN
	TIHEÄ		HARVA
	VALOISA, VAALEA		PIMEÄ, TUMMA
	PYSYVÄ, MUUTTUMATON		MUUTTUVA
	KESTÄVÄ, LUJA		RIKKOONTUVA
	ITSENÄINEN		MUITA JATKUVASTI TARVITSEVA
	AUTOMAATTINEN		MANUAALINEN
	LEMPEÄ		ANKARA, JULMA, KIIVAS
	YSTÄVÄLLINEN		VIHAINEN
	VAARATON		VAARALLINEN
			RADIOAKTIIVINEN
	TODENNÄKÖINEN		EPÄTODENNÄKÖINEN
	KOTIMAINEN		ULKOMAINEN
	LÄHELTÄ		KAUKAA
	LUOTETTAVA		EPÄLUOTETTAVA
	HILJAINEN		ÄÄNEKÄS
	LOIVA		JYRKKÄ
	KIRKAS		HIMMEÄ, HÄMÄRÄ
	LOISTAVA
	TIETEELLINEN, AKATEEMINEN		KÄYTÄNNÖSSÄ KOKEVA
	MAANTIETEELLINEN
	TEOREETTINEN		KÄYTÄNNÖLLINEN
	ABSTRAKTINEN, KÄSITTEELLINEN		KONKREETTINEN
	TAITEELLINEN
	AIKUINEN		LAPSEN KENGISSÄ
	OLENNAINEN		OLEMATON
	PÄÄASIALLINEN		SIVUSEIKKA
	ASIALLINEN, AIHEELLINEN		ASIATON
	ASIANMUKAINEN
	SÄÄNNÖLLINEN		EPÄSÄÄNNÖLLINEN
	TARKOITUKSENMUKAINEN		EI OSU KOHDALLEEN
	TYYTYVÄINEN		TYYTYMÄTÖN
	KIITOLLINEN		KIITTÄMÄTÖN
	YHTENÄINEN		HAJANAINEN
	ALKUPERÄINEN		MUOKATTU
	HENKILÖKOHTAINEN		YLEINEN
	YKSITYISKOHTAINEN		KARKEA
	IHMEELLINEN, MERKILLINEN		LUONNON LAKIEN MUKAINEN
	EI KIIRETTÄ		KIIREELLINEN
	SAMANAIKAINEN		ERIAIKAINEN
	EDELLINEN		JÄLKIMMÄINEN
	KANSALLINEN, VALTAKUNNALLINEN		MAAILMANLAAJUINEN
	ELÄVÄ		KUOLLUT
	KORKEA		MATALA
	NYKYAIKAINEN, UUDENAIKAINEN		VANHANAIKAINEN
	AJANKOHTAINEN		EI AJANKOHTAISTA
	RIKAS		KÖYHÄ
	TERVE		SAIRAS
	LEVEÄ		KAPEA
	TIIVIS		VÄLJÄ
	TILAVA		AHDAS
	KEMIALLINEN		FYSIKAALINEN
	KIRJALLINEN		SUULLINEN
	MONIPUOLINEN, KAIKENLAINEN		YKSIPUOLINEN, YKSITOIKKOINEN
	MONENLAINEN, MONINAINEN		SAMANLAINEN
	YHTEISKUNNALLINEN		YKSITYINEN
	YLIMÄÄRÄINEN		ALIMÄÄRÄINEN
	NÄKEVÄ		SOKEA
	TAITAVA		TAITAMATON
	ALTIS, HERKKÄ		VAIKUTTAMATON
	KOHTUULLINEN		KOHTUUTON
	YKSIMIELINEN		ERI MIELTÄ
	TURVALLINEN		TURVATON
	USKOLLINEN		USKOTON
	EHDOTON		EHDOLLINEN
	HYVÄTAPAINEN		TAVATON
	TERÄVÄ		TYLSÄ
	VAROVA, VAROVAINEN		VAROMATON
	VILPITÖN, REHELLINEN		EPÄREHELLINEN
	TOSI, TODELLINEN		VALHEELLINEN, NÄENNÄINEN
	TOSIASIALLINEN		VALHEELLINEN
	ROHKEA		PELOKAS
	EI KAUHEA		KAUHEA, HIRVEÄ
	JÄNNITTÄVÄ		EI JÄNNITTÄVÄ
	KAAVAMAINEN		LUONTEVA
	HEDELMÄLLINEN		KARU, HEDELMÄTÖN
	VIIHTYISÄ		VIIHTYMÄTÖN
	NOTKEA, JOUSTAVA		JÄYKKÄ
	EI KIPEÄ, EI ARKA		KIPEÄ, ARKA
	JATKAN LUETTELOA		EN JATKA LUETTELOA
POSITIIVISET YHTEENSÄ
NEGATIIVISET YHTEENSÄ
PALJONKO PARANNELTAVAA?

 

 

ONGELMIA JA RATKAISUJA

	ONGELMIA = O, RATKAISUJA = R
O	Asiakkaat eivät aina tiedä tarkalleen mitä he tarvitsisivat.
O	Automaatio ja rationalisointi vähentävät työpaikkoja, vaatii paljon pääomaa, pitkälle vietyä koulutusta ja ohjelmiston ja laitteiden kehittelyä.
O	Hedelmät tuodaan kaukaa, ne usein poimitaan raakoina ja kypsytetään keinotekoisesti, näin niiden ravitsemuksellinen arvo ei välttämättä ole niin hyvä.
O	Hienoon graafiseen ja runsaaseen tiedontulvaan väsyy ja sokaistuu.
O	Idea on merkityksellinen vasta sitten, kun se on toteutettu käytännössä ja siitä sitten saadaan hyötyä.
O	Ihmiset eivät ole innostuneita yhdessä ratkomaan ongelmia, asiat eivät etene ja työttömyyttä ei saada poistettua.
O	Internetistä löytyy paljon tietoa ja saman toistoa, hakemisessa menee paljon aikaa.
O	Itsestään selvyyksiä, mutta kuitenkaan käytännössä ei toimita niin että hyvinä aikoina säästettäisiin, että huonoina aikoina olisi vara ottaa säästöistä kulutukseen.
O	Kaikki pitää olla viihdettä ja pelaamista, työkin ja opiskelukin, mihin mennään?
O	Kuljetus vaatii energiaa ja kuluttaa ympäristöä sitä enemmän mitä pidempi on kuljetusmatka.
O	Liika, tyrkyttävä mainonta ärsyttää, voi jopa karkottaa asiakkaita.
O	Liikaan kuvallisen informaatioon voi kyllästyä.
O	Liikenteen ääni vie luonnonrauhaa
O	Maa- ja metsätalousongelmat
O	Markkinatilanne muuttuu ja heilahtelee ja tehtävät voivat olla projektiluonteisia, kun projekti päättyy ei välttämättä uutta yhtä paljon työllistävää tule tilalle.
O	Monet sivut täyttyvät mainoksista, niissä on liian paljon hajanaisia linkkejä ja asiaa samalla sivulla.
O	Onko yhteiskunnalla varaa jättää työttömiä hyödyntämättä.
O	Passiivisia ja välinpitämättömiä, ei osallistuta aktiivisesti yhteisten asioiden hoitoon.
O	Pitkälle viety kotiautomaatio robotteineen myös voi kuluttaa energiaa ja raaka-aineita enemmän ja terveenä pitävä arkiliikunta jää vähemmälle.
O	Riskit olemassa, jotka vasta voivat paljastua vuosikymmenten kuluessa.
O	Tiedon määrä on suuri, siitä pitäisi osata poimia tarvittavat, suppealla alallakin on valtavasti opiskeltavaa.
O	Tieteen harrastus ei ole oikein mahdollista kuin vain teoriaa lukemalla, pitää olla yliopiston kirjoissa.
O	Tietoa ja ideoita on paljon, mutta ne ovat hajanaisia.
O	Usein ihmiset matkivat muita, eivätkä omasta päästään tee asioita.
O	Uusi teknologia vaatii opiskelua, välineitä joilla ideat voidaan toteuttaa.
O	Vaikeilta tuntuvia asioita kammotaan, vaikka niissä kehittyy, kun paneutuu ja sitten uusi teknologia voi tuntua aivan helppokäyttöiseltä, vaikeakäyttöisiltäkin vaikuttavat ohjelmat.
O	Virhesijoitukset tulevat tappioksi yksityisille, yrityksille ja yhteiskunnalle.
O	Vähätellään omaa merkitystä ja kuitenkin pienikin ideankipinä voi synnyttää paljon työpaikkoja ja kannattavaa liiketoimintaa.
O	Yhdellä ostoksellakin voi olla ketjureaktiomainen vaikutus. Se poistaa noidankehää ja antaa työtä ja varaa kuluttamiseen.
O	Yhdeltä ihmiseltä menee valtavasti aikaa kehittää jokin pitkälle viety hyödyke.
O	Yli-innostus ideasta, mutta kun selvittää tarkemmin idean toteuttamismahdollisuudet, voi huomata, ettei idea ollutkaan kovin järkevä tai myyvä.
O	Ympäristöongelmat korostuvat entistä enemmän tulevaisuudessa ja tarvitaan nopeasti ratkaisuja.
O	Yrittäjäkin voi tehdä paljon ilmaista työtä ennekuin alkaa saada tuloa.
O	Älykkääseen tulevaisuuden robottiin tulee haittaohjelma tai häiriö ja se muuttuu väkivaltaiseksi, rikkoo paikkoja ja pahoinpitelee käyttäjänsä.
R	Aivoriihessä voidaan poiketa tavanomaisuudestakin ja löytää uusia omituisia ajatuksia saattamalla itsensä vaikka naurunalaiseksi.
R	Ajankäyttöäkin pitää oppia hallitsemaan, kun tekee paljon, harrastaa paljon, löytää nopeimmat ja parhaimmat työskentelytavat, näin säästyy jatkossa aikaa, vaikka ohjeiden lukemiseen ja opetteluun on mennytkin aikaa.
R	Ajattelu on kehittävää, kirjoittaminen on kehittävää.
R	Aktiivisuuden ja tietämyksen lisääminen yhteisten asioiden hoitamiseksi
R	Aktiivisuus: opiskella, ideoida, hankkia tietoa, saada hyviä sosiaalisia suhteita ja liittyä verkostoihin.
R	Aluksi ei aina tiedä, millainen lopulta tuotteesta tulee ja joutuu tekemään paljon kokeiluja ja demoja eri vaihtoehdoista.
R	Aluksi voisi tehdä demon ja kartoittaa sitä, ovatko asiakkaat innostuneita tuotteesta ja vasta sitten ruveta kehittämään.
R	Ammattitaitoa joutuu kehittämään koko ajan ja on pysyttävä ajan tasalla, sillä teknologia ja menetelmät kehittyvät vauhdilla.
R	Antaa virikkeitä, kun katsoo mitä muualla tehdään, mitä muut ovat saaneet aikaiseksi.
R	Arvot, etiikka työpaikkojen lisäämisessä ja säilyttämisessä
R	Asiakkaita pitää auttaa löytämään haluamansa tuotteet ja palvelut ja heille pitää antaa virikkeitä uusiin hyödykkeisiin ja uusiin käyttötapoihin ja -kohteisiin.
R	Automaatio ja rationalisointi vähentävät työtä ja jos se lisää tuloja, niillä tuloilla pitäisi luoda jotakin muuta työtä, muuten yhteiskunta menee väistämättä siihen, ettei kaikilla ole työtä.
R	Automaatio soveltuu tarkkalaatuisiin standardituotteisiin, massatuotantoon, jossa hienomekaaniset laitteet ovat tarkempia kuin ihminen, eikä ihminen voi aina edes tehdä.
R	Automaatiosta saatavaa hyötyä verotettava kovemmin, että voidaan kattaa kasvavat sosiaalimenot.
R	Automaattinen älykäs ideageneraattori, joka yhdistelee asioita uudella tavalla, mutta niiden järkevyyden joutuu ihmiset tutkimaan, ellei tekoäly mene niin pitkälle, että se voi arvioida jo järkevyydenkin.
R	Biopohjaiset ja biohajoavat prosessikemikaalit, täyte- ja sideaineet
R	Biotieteissä on paljon tutkittavaa ja kehiteltävää -> terveyden parantaminen, ympäristöongelmien ratkaisu jne.
R	Edetään sekä alhaalta ylöspäin, että ylhäältä alaspäin.
R	Edullista tehdä elementit tehtaassa sarjatuotantona, mutta tullut 3D, mikä mahdollistanee yksilöllisen pientuotannonkin kannattavasti.
R	Ei teetetä turhaa työtä, vaan työtä, josta on hyötyä.
R	Ei tehdä päällekkäisiä töitä tai viedä muilta leipää.
R	Ei tuotekehittelijän tarvitse olla aina pitkälle kouluttautunut.
R	Ei välttämättä tarvitse lukea ja opetella paljon teorioita, kun vaan rupeaa käytännöllisesti ajattelemaan terveellä talonpoikaisjärjellä itsenäisesti mitä rupeaa tekemään.
R	Eipä pidä luottaa siihen, että on suorittanut hyvin tutkintoja ja saanut soveltuvuustesteissä hyviä arvosteluja, vaan itsensä kehittämistä on jatkettava läpi koko elämän ja käytettävä osaamistaan tulosten aikaansaamiseksi.
R	Eläkkeisin olisi enemmän varaa, jos kaikki kynnelle kykenevät olisivat tuottavassa työssä.
R	Elämä monimuotoisuudessaan on vaihtelevaa, rikasta, ei pääse tylsistymään.
R	En usko, että suomalaiset ovat ideaköyhiä.
R	Englannin kielen jatkuva käyttö ja lukeminen ovat välttämättömiä nykyisessä kansainvälistyneessä maailmassa.
R	Esittelyyn ja myyntiin mukaan useita merkittäviä tuotteita ja palveluja ongelmien ratkaisujen kannalta.
R	Hakemistoon tuotteita ja palveluja mahdollisimman laajaksi monipuoliseksi näkemykseksi ongelmien ratkaisuihin.
R	Hienosäädettynä se voi säästää energiaa ja raaka-ainetta varsinkin, jos käytetään kierrätysmateriaaleja ja uusiutuvia luonnonmateriaaleja raaka-aineena, resurssitehokkuutta.
R	Huonekalujen muotoilussa voisi yhdistää käytännöllisyyden, huumorin ja taiteen.
R	Hyppäämällä tekemiseen ja tiedon hankintaan realistisesti toteutettavia ideoita syntyy enemmän ruohonjuuritasollakin, eikä vain paperilla ja mahdollisesti epärealistisia.
R	Hyvin jäsennellyt, koordinoidut ja organisoidut ratkaisut auttavat hallitsemaan elinkeinoelämän viidakkoa.
R	Hyvinvointipalveluissa riittää kehittämistä.
R	Hyvä luokittelu ja jäsentely, että tiedot löydetään paremmin ja ne hallitaan paremmin.
R	Hyvä työnjako.
R	Hyvä, että kehitysmaihinkin sijoitetaan, että niillä olisi varaa myös ostaa Suomessa valmistettuja tuotteita ja yritys saa markkinoita ulkomailta.
R	Hyvät ihmissuhteet niin kotona kuin työssäkin ja mielessä ei paina huolia, taakkoja ja on terve, auttavat jaksamaan työssä, keskittymään hyvin työntekoon.
R	Idea voi olla yksinkertainenkin.
R	Ideat rupeavat rönsyilemään, kun alkaa miettiä ja keskustella.
R	Ideointi- ja tuotekehitysmenetelmiä on paljon ja niistä löytyy ohjeita netistä runsaasti.
R	Ideointia edistävä taide
R	Ideoita ei tarvitse pelätä tuoda julki, yksityiskohdat niiden toteuttamisessa ovat ammattisalaisuuksia, etteivät kilpailijat hyödy paljon resursseja vaatineista kehitystyöstä.
R	Ideoita ja työtilaisuuksia löytyy kartoittamalla ongelmia ja etsimällä niihin ratkaisuja.
R	Ideoita voidaan tosin löytää kaaoksessa, sattumalta, poikkeamalla totutuista tavoista, mutta myös tarkoitushakuisesti hyvin järjestelmällisesti, järjestyneesti, jäsentyneesti.
R	Ideoita voidaan viedä eteenpäin jatkokehittelemällä.
R	Ihminen tarvitsee henkisiä harrastuksia, aivovoimistelua ja fyysistä liikuntaa pysyäkseen kunnossa.
R	Ihminenkin mitä enemmän se hankkii tietoa ja kokemusta, sitä suurempi mahdollisuus sillä on luoda uusia yhdistelmiä ja ideoita ja sitä enemmän, sillä on inspiraatiota luoda uutta ja parannella vanhaa.
R	Informaation tulisi olla lyhyt, selkeä ja ytimekäs ylemmällä tasolla, josta voidaan sitten mennä tarkempiin tietoihin alemmalle tasolle tarvittaessa.
R	Internetistä hakemalla löytää liikeideoita.
R	Intuitio, itsestään ymmärtämiskyky, päättelykyky kehittyy, kun opettelee käyttämään vaikeastikin opittavia kohteita.
R	Jo kehitellyt tuoteideat ja tutkittu tieto hyötykäyttöön.
R	Jo lapsena olisi hyvä oppia työnteko ja näkemään vaivaa.
R	Joilla on varaa kuluttaa, kannattaisi laittaa raha pyörimään, ellei se kuluta ympäristöä.
R	Jokainen tytötön johonkin hyödylliseen toimintaan
R	Jokaiselle työttömälle tai työttömyysuhan alla olevalle työntekijälle pitäisi löytää ala, johon keskittyy, erikoistuu.
R	Jos hyvinvointi voidaan jakaa tasaisemmin ja ihmiset luopuvat turhasta kulutuksesta, ihmiset voisivat tulla toimeen pienemmillä tuloilla ja ympäristö säästyisi.
R	Joustaa palkkauksessa hyvinä aikoina suuremmat tulot, huonoina aikoina pienemmät tulot työpaikkojen säilyttämiseksi.
R	Järjestelmällinen hyvin organisoitu eteneminen nopeuttaa asioiden eteenpäin viemistä.
R	Järjestelmällisesti kartoittaa tarpeiden näkökulmasta, mitä tuotteita ja palveluja voisi vielä olla ja mitkä kaipaavat parantelua.
R	Järjestelmällistä tutkimista ja ideointia mitä kaikkea tekemätöntä työtä Suomessa olisi ja uusien työpaikkojen suunnittelua, luontia ja ideointia.
R	Kaiken kattava luokittelu ja kartoitus maailmassa olemassa olevista tuotteista ja palveluista.
R	Kaiken maailman aloja ei voi yrittää samanaikaisesti, vaikka kylläkin on hyvä olla kokonaisnäkemys ja poikkitieteellisyys.
R	Kaikkien kansalaisten lahjat käyttöön.
R	Kaikkien tahojen puhallettava yhteen hiileen, isänmaallisuutta!
R	Kaivaa mahdollisimman paljon työllistämisideoita ruohonjuuritasolta päälinjauksiin asti.
R	Kannattaa tarkoin harkita mitä tekee, ettei kuluttaisi hukkaan aikaa.
R	Kansa mukaan ideointiin
R	Kansa talkoisiin.
R	Kansan aivoriihi tekemättömän työn etsimiseksi ja työpaikkojen luomiseksi.
R	Kartoitettava kaikki mielekäs työ, joihin sitten muodostetaan ryhmiä suunnittelemaan ja kehittelemään työ kannattavaksi yrittämiseksi.
R	Kartoitettava mielekkäitä kehityskohteita.
R	Kartoittaa tarpeet ja niihin hyödykkeet ja kehittämisen kohteet.
R	Kasvu- ja/tai työympäristö virikkeiseksi, niin uusia ideoita syntyy ja ammattitaito kehittyy.
R	Kaupungit ekokaupungeiksi ja maaseutu elinvoimaiseksi.
R	Kehitetään kilpailukykyisempiä parempia tuotteita ja palveluita niissä olevia ongelmia poistamalla.
R	Kehittävää ja vireyttä ylläpitävää olla aktiivinen ja harrastaa.
R	Kemikaalien ympäristöystävällisempi tuottaminen mikrobeilla.
R	Keskittyä jonkin määrätyn alueen ideoiden kaivamiseen ja toiset toisen alueen.
R	Keskustelemalla saa virikkeitä, jotka voivat johtaa lisäideoihin ja niitä voidaan arvioida ja kehitellä edelleen.
R	Kierrätys- ja luonnonmateriaalit ja mallit luonnosta käsityöideoissa ja tuotteissa
R	Kilpailukykyinen elintarvike.
R	Kirjoittaminen on hyvä menetelmä asioiden käsittelyyn, ajatuksia voi jalostaa koko ajan.
R	Korkean jalostusasteen puutuotteet materiaalitieteen ja polymeerikemiankeinoin biomassan moninainen hyödyntäminen, kaupallinen biojalostamo, nanoteknologiasovellukset
R	Korkean teknologisen osaamisen yhteiskunnassa voisi lisätä yksilöllisemmin räätälöityä tuotantoa ja saada hinta kuitenkin kohtuulliseksi.
R	Kotimaassa on paljon matkustuskohteita ja samalla tuetaan kotimaista matkailua tai aivan ilmaiseksikin voi liikkua luonnossa ja marjastaa.
R	Kotimaisia, ympäristöystävällisiä, laadukkaita hyödykkeitä.
R	Kotimaista energiatuotantoa lisättäessä vähennetään riippuvuutta tuontienergiasta.
R	Koulutettavien määrien tulisi paremmin vastata työmarkkinoiden kysyntää, ettei koulutettaisi työttömäksi.
R	Koulutuskustannuksissa ja ajassakin säästyy ja asiat rullaavat paremmin, kun harjaantuu itseopiskeluun, omatoimisuuteen, itsenäisyyteen, oma-aloitteisuuteen.
R	Koulutusta ja kokemusta omaavien pitäisi ilman muuta hakea avoinna oleviin työpaikkoihin, joihin heillä on hyvät edellytykset.
R	Kuluttajavalistusta pitäisi olla lisää ohjaamaan kestävään tuotantoon ja kulutukseen markkinataloutta.
R	Kun a ostaa b:ltä, b:llä on varaa ostaa c:ltä tai a:lta ja ketju voi jatkua.
R	Kun ihmiset saadaan aktivoitua, niin se lisää toimeliaisuutta ja ideoita alkaa syntyä lisää ja työpaikkoja.
R	Kun kaikilla on työpaikka, vajaakuntoisillakin, niin yhteiskunta pystyy kustantamaan paremmin sosiaalimenot.
R	Kuten on kuntosaleja, voisi olla ideasaleja.
R	Käydä avainsanoja läpi 90000:sta suomen kielen sanasta lopusta päin aakkosjärjestyksessä ja löytää sieltä idea.
R	Liikennemenoissa voi säästää, kun käyttää kimppakyytejä ja kulkee mahdollisimman paljon jalan tai pyörällä.
R	Lisätä tekemällä oppimista ja omatoimista opiskelua, kun on hyvä oppimateriaali.
R	Lisää virikkeitä!
R	Lue paljon, hanki tietoja, pohdiskele
R	Luetellaan kaikki mahdollinen tekemätön työ.
R	Luonnontieteellisiä asioita, kieliä ja matematiikkaa kannattaa itseopiskella.
R	Luottaa pitkäaikaistyöttömiinkin ja kannustaa heitä.
R	Luovan ongelmanratkaisun vaiheet.
R	Löydettävä uusia tarpeita ja niille kysyntää.
R	Löytää hyödykkeille liitännäishyödykkeitä ja katsoa, mikä liittyy mihinkin.
R	Mallintamisen ja simuloinnin laajahyödyntäminen prosessisuunnittelussa ja optimoinnissa.
R	Marjojen käyttöä kannattaisi lisätä ruokavaliossa.
R	Markkinatalous ei kykene yksin ohjaamaan työllistymistä, vaan tarvitaan parempi kansalaisyhteiskunnan ohjailu työpaikkojen luomiseksi.
R	Markkinatalous pitäisi olla ohjatumpaa, koska on nousu- ja laskukausia ja ollaan riippuvaisia jatkuvasta taloudellisesta kasvusta.
R	Massatuotannolla on etuna halvempi hinta.
R	Meidän pitäisi keksiä kehittämisen kohteita.
R	Mene ja tule tekemään työtä!
R	Metsäteollisuuden uudet tuotteet ja toimintamallit.
R	Miellekarttaa kannattaa käyttää asioiden käsittelyssä ja hahmottamisessa.
R	Mielleyhtymäverkko, kaikki liittyy kaikkeen jollakin tavalla tai ainakin välillisesti.
R	Miettimällä mihin kaikkeen muuhun jotakin tuotetta tai palvelua voitaisiin vielä käyttää, voidaan löytää hyödykkeelle uusia markkinoita, käyttökohteita.
R	Mikä meni pieleen, miten parannellaan?
R	Mikä on vahvuutemme, mitä voisimme viedä ulkomaille ja missä voisimme lisätä vientiä.
R	Minibiojalostamo, jossa voisi kokeilla hyödyllisten kemikaalien erottamista, prosessointia, kemikaalituotteiden ja biomateriaalien kehitystä.
R	Minitehtaita, jossa voi opetella ja kokeilla erilaisia valmistusmenetelmiä ja prosesseja ja myös tuottaa eriä koemarkkinointiin.
R	Minkä teet, tee se kunnolla.
R	Miten panostaa, sijoittaa, kuluttaa että heijastuu takaisin suurempana hyötynä itselle.
R	Mitä enemmän asioita ja osallistujia, sitä enemmän voidaan yhdistellä asioita uusiin yhteyksiin ja siirtämällä ideoita alalta toiselle saada lisää ideoita.
R	Mitä enemmän kauppoja sitä enemmän työtä ja tuloa.
R	Mitä enemmän osallistujia tulee, sitä enemmän hakurobotit luokittelevat tämän arvokkaammaksi ja se saa näkyvyyttä
R	Mitä jo on, mitä ei ole?
R	Mitä kaikkea voisi tehdä.
R	Mitä ostaisit, mihin vielä käyttäisit rahaa, jos sinulla olisi varaa, niinkin voidaan löytää tarpeita.
R	Mitä puuttuu, mihin ongelmiin kaivataan ratkaisuja, antaa aiheita tuote- ja palvelukehitykseen.
R	Mitä sellaista tuodaan ulkomailta, jota Suomessa voisi valmistaa kannattavasti lisäisi omavaraisuutta ja lisäisi riippumattomuutta ulkomaankaupasta.
R	Mitä tekisit, jos sinulla olisi valta päättää.
R	Mitä vielä voidaan tehdä kansalaisten terveyden, kansalaiskunnon ja osaamisen kohottamiseksi? Miten parannellaan nykyisiä toimintamalleja?
R	Mitä vähemmän tarvitsisi tuoda ulkomailta, sitä vähemmän tarvittaisiin vientituloja.
R	Monet tuotteet ja palvelut vaativat pitkäaikaista kehittelyä, että niistä tulee kilpailukykyisiä.
R	Moni myyvä tuote on saatu aikaan pitkäjänteisen tutkimus- ja kehitystyön tuloksena.
R	Moni voi saada työpaikan hyvien suhteiden kautta.
R	Mukaan on saatava sopiva ryhmä, koska yksin on monesti hankalampi yrittää.
R	Mukaan runsaasti keskustelijoita ja näkemyksiä, tulos voi olla hyvä tai huono.
R	Muut arvioivat ideoiden toteuttamiskelpoisuuden, järkevyyden ja parantelevat niitä.
R	Mökki maalla ja sen ympärillä kasvimaa, puutarha.
R	Nukutaan yön yli ja katsotaan mitä ideoita aamuun mennessä tulee tai joskus muina öinä tai päivinä.
R	Näillä sivuilla voisi nähdä mitä kaivataan ja mihin on jo löytynyt ratkaisu.
R	Ohjeet kannattaa lukea, mutta intuitiollakin pärjää pitkään, varsinkin jos käyttöliittymä on tehty intuitiiviseksi.
R	Ohjeiden huolellinen lukeminen, neuvojen noudattaminen auttaa.
R	Oleellisin asia on työpaikkojen luonti ja saada säilymään nykyiset työpaikat.
R	Olemassa olevien yritysten tai laitosten yhteyteen kehittää lisää yrittämistä.
R	Olemme samalla planeetalla (samassa veneessä), jokaiselta kun tulisi jokin ajatus yhteiseksi hyväksi.
R	Olla hyödyllinen edes joillekin.
R	On netti, on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa.
R	Ongelman tunnistaminen ja parantamismahdollisuuksien huomaaminen
R	Ongelmia / huolia ja niihin ratkaisuja
R	Opetella käyttämään uutta teknologiaa, hyödyllisiä tietokoneohjelmia apuna kaikessa mihin niistä vain on apua.
R	Opetella montakin ammattia elämänsä aikana.
R	Opiskelu, tiedonhankinta ja päättely ovat hyvää aivovoimistelua.
R	Oppia hakemaan tietoa ja hoksaamiskyky on tärkeää kehittyä.
R	Oppia jäsentämään hyvin kirjoituksensa ja ilmaisemaan ymmärrettävästi.
R	Oppia myös suodattamaan tietoa suuresta tietomassasta, arvioimaan luotettavuutta ja laatua.
R	Oppimateriaaleissa on kehittämisen varaa, niin että itseopiskelua voidaan lisätä.
R	Organisoitava: vetäjiä, aktivoijia, tutkijoita, suunnittelijoita, koordinoijia, valvojia, ideoijia, kehittäjiä, tekijöitä.
R	Osa voitoista käytetään työpaikkojen luomiseen, se lisää ostovoimaa ja yleisesti lisää yritysten hyödykkeiden menekkiä ja kannattavuutta.
R	Osaamista usealta eri alalta, jos vain elämän aikana ehtii opetella.
R	Osaamista voidaan hankkia omatoimisestikin ja tekemällä, ei välttämättä koulun penkillä.
R	Osakkeiden omistajat saavat toisinaan hyvät osingot, olisi myös tyydyttävä välillä myös olemaan ilman osinkoa työpaikkojen säilyttämiseksi.
R	Osallistu edes yhdellä inspiroivalla, idearikkaalla tai muiden ehdotuksia arvioivalla ajatuksella
R	Osata kaikkea vähän, mutta ei mitään kunnolla, on löydettävä erikoistumisalue, johon todella paneutuu perusteellisesti ja syvällisesti.
R	Ostamalla voi vaikuttaa, mitä elinkeinoalueita ja millaista tuotantoa ja palveluja haluaa edistää.
R	Ota hyvät ruokalevot, jos sen aikana syttyisi idea, jota et voi olla ilmaisematta.
R	Paikkoja, jossa voisi rakennella prototyyppejä ja kokeilla pienestä maksusta varaamalla ajan, paikan ja välineet.
R	Paljon luetteloita, josta löytää yrityksiä, tuotteita ja palveluja.
R	Palstoilla voi kaupungeissakin edullisesti tuottaa ruokaa ja omalla parvekkeella ja sisätiloissa.
R	Paperinvalmistusprosessien yksinkertaistuminen
R	Parempi on, kun työtön tekee jotakin yleishyödyllistä ja saisi edes kaksinkertaisen työmarkkinatuen nykyiseen verrattuna, kuin että työttömän panos menee hukkaan.
R	Perustella asiansa hyvin, se vaikuttaa paremmin.
R	Perustettava kehitysryhmiä.
R	Pidetään kansalliset talkoot tekemättömien töiden kartoittamiseksi.
R	Pitkäaikainen työpaikka mahdollistaisi muuttamisen asumaan lähelle työpaikkaa, jonne voisi mennä jalan tai pyörällä, liikenteen haitat ympäristölle ja kulut työntekijältä vähenisivät.
R	Pitkäaikainen työpaikka, hän voi keskittyä juuri siinä työssä tarvittavan osaamisen kehittämiseen ilman turhaa liikakoulutusta.
R	Pitkäaikainen työpaikka, niin ei tarvitse opiskella niin monta ammattia ja voi keskittyä.
R	Pitkäjänteisyys, huolellisuus ja tarkkuus ovat tärkeitä asioita onnistumisessa.
R	Pitkälle viedyllä teknologialla ja osaamisella voidaan säästää ympäristöä ja korjata ympäristövahinkoja.
R	Pitkän ajan kuluessa kertyy paljon ajatuksia.
R	Pitäisi järjestelmällisesti kartoittaa mitä tarvitaan, mitä niihin on jo olemassa, miten voitaisiin parannella.
R	Pitäisi olla tarvetietokanta, puutetietokanta tarpeisiin tarjottavine hyödykkeineen.
R	Pitäisi olla uusi internet, jossa sama tieto olisi vain yhteen kertaan.
R	Pitäisi opetella hyvään, mielenkiintoa herättävään, suulliseen, visuaaliseen ja tekstuaaliseen viestintään selkeästi, perustellen ja hyvin jäsennellen asioita.
R	Pitää organisoida hyvin.
R	Pitää tyytyä vähempään, pienempään elintasoon ja siinä lisänä voisi olla käsityöverstas jne.
R	Projekti voidaan suunnitella tarkalleen ja jakaa tehtävät eri henkilöille ja arvioida niiden merkitys ja vaativuus.
R	Punnittava automaation ja käsityön hyödyt ja haitat perusteellisesti ja kokonaisvaltaisesti laajalla näkemyksellä.
R	Puun lehdet voivat olla eri värisiä, joka kuvaisi ratkaisun valmiusastetta ja hyvyyttä.
R	Pyri ilmaisemaan asiat selkeästi, lyhyesti ja ytimekkäästi.
R	Pystyä sijoittamaan työttömät sopiviin kehityskohteisiin.
R	Päälinjauksien kautta voidaan etsiä kokonaisuuksia ja niille yksityiskohtaiset suunnitelmat.
R	Pääomaa kertyisi enemmän investointeihin, kun säästäjiä ja mahdollisuuksia säästää olisi enemmän.
R	Pääomia pitäisi sijoittaa enemmän kotimaahan, eikä niin paljon ulkomaille, tällöin työtä olisi kotimaassa enemmän.
R	Pääryhmät, niiden alle yleisö voi ruveta keksimään puutteita ja tarpeita ja niihin ratkaisuvaihtoehtoja.
R	Päästä suurempaan omavaraisuuteen, ei olla niin riippuvaisia maalimantalouden heilahteluista.
R	Päättely vaatii valtavasti pohjatietoja, lähtötietoja, faktoja, joiden perusteella päätellään.
R	Päättäminen parhaasta vaihtoehdosta
R	Raha pitää saada pyörimään, niin se lisää työpaikkoja.
R	Rakennetaan
R	Rakentavaa keskustelua, positiivista ajattelua.
R	Ratkaisuja voidaan etsiä ruohonjuuritasolla, jotka koordinoidaan ja organisoidaan kokonaisuuksiksi.
R	Ratkaisut kiinnitetään sopiviin kohtiin.
R	Riittävä varmuus markkinoista, kysynnästä, tarpeista, haluavatko asiakkaat ostaa tuotetta ja mihin hintaan.
R	Ruokamenoissakin voi säästää, kun tekee ruokaa mahdollisimman paljon itse ja valitsee halpoja, mutta terveellisiä perusruoka-aineita.
R	Ruvetaan piirtämään prototyyppiä ja sanallisesti kuvaamaan ideaa.
R	Ryhmitellä alueittain.
R	Ryhmällä on yhdessä enemmän pääomaa, resursseja ja osaamista, asioita voidaan pohdiskella ja suunnitella yhdessä.
R	Ryhmät pitäisi organisoida yhteiskunnan tai jonkin asiantuntijatahon toimesta niin, että työkohteet täyttävät jonkin markkinaraon tai parantavat olemassa olevien tuotteiden/palveluiden kilpailukykyä, laatua jne.
R	Ryhmään saada henkilöitä, joilla on pitkäaikainen kokemus.
R	Saada mukaan esim. 1000, voidaan jakaa tiedonhankinta, kuka selvittää minkäkin asian.
R	Saada olla työssä, se voi antaa virikkeitä uusiin ideoihin.
R	Saadaan hyvä asiakokoelma kaikkien yhteiseen käyttöön.
R	Saamme nykyisin netistä hyvin paljon ilmaista aineistoa luettavaksi, vastaavasti itse kukin meistä voi jakaa nettiin jotakin ilmaiseksi.
R	Sama tieto monessa eri yhteydessä on jo eri tieto, eri näkökulma.
R	Samassa hyödykkeessä on monelle alalle käyttöä.
R	Sanallisella viestinnälläkin on suuri merkitys, sillä voi vaikuttaa erittäin paljon.
R	Sekamelska vastaan järjestys: aina järjestetystä löytää paremmin kuin hajanaisesta sekamelskasta.
R	Selvitettävä mikä meni pieleen kokeilussa ja parannettava työnetsijäprojektia.
R	Selvitettävä mitä kaikkea jo on, sen jälkeen mitä puuttuu, mitkä vaativat kehittämistä.
R	Selvittää mitä on jo olemassa, sitä saa oppia ja virikkeitä kehittämiseen.
R	Selvittää mitä on välttämättömiä ja eettisesti hyväksyttäviä tarpeita ja niihin tuotteita ja palveluja.
R	Sisältöön tulee huolellisesti paneutua, mitä viestittää ja miten.
R	Sitoutuminen hyvin pitkäksikin ajaksi, siitä voi tulla aivan elämäntehtävä.
R	Sovelluskohtaisesti optimoidut, muunnellut hyödykkeet.
R	Sujuvasti osaa käyttää nykyteknologian suomia mahdollisuuksia, se auttaa työnhaussa, töiden tekemisessä, yrittämisessä.
R	Suomessa ei tarvinne käyttää niin paljon kasvinsuojeluaineita kylmän talven ansiosta.
R	Suomi omavaraisemmaksi, tutkittava voisiko ulkomailta tuotavia tuotteita palveluja tuottaa Suomessa.
R	Suosia lähialueiden ja kotimaan tuotteita ja palveluja.
R	Suurempi osaajien reservi, ettei osaajista tulisi pulaa.
R	Suuri joukkovoima, sillä olisi voimaa.
R	Suurkaupungeissa ovat asuntojen hinnat kalliit, jos työpaikkoja syntyisi enemmän pikkukaupunkeihin ja maaseudulle, ei palkkojen tarvitsisi olla niin suuret, koska asuminen ei veisi niin paljon rahaa.
R	Säästäminen on tuottavuutta, tällöin varoja säästyy johonkin muuhun.
R	Säästää hyvinä aikoina, että huonona aikana olisi säästöjä, joilla voisi jatkaa normaalia kulutusta.
R	Talous olla tasaisempaa ja vakaampaa.
R	Tarjottavista tuotteista ja palveluista tulisi olla hyvä informaatio, että asiakkaat osaavat tehdä järkeviä ostopäätöksiä.
R	Tarkempi alajaottelu ja kartoitus systemaattisesti voisi tuoda uusia ideoita, kehittämisen kohteita.
R	Tarkkailemalla mitä tieteessä tapahtuu, mitä muualla maailmalla tapahtuu.
R	Tarkkailemalla mitä uutta on tulossa tai äskettäin tullut voidaan löytää elinkeinomahdollisuuksia.
R	Tarpeet ja niihin hyödykkeet ja kehittämisen kohteet.
R	Tarvitaan aktiivisuuden ja tietämyksen lisäämistä, lisää kokemusta yhteisten asioiden hoitamiseksi.
R	Tarvitaan monialaisuutta, mutta myös pitkälle erikoistumista.
R	Tarvitaan myös kasvualoja, jotka työllistäisi kutistuneilta aloilta vapautuneita ja uusia nuoria tai ikääntyneitäkin työntekijöitä.
R	Tarvitaan paljon tiedon hankintaa ja kartoittamista ja se vaatii paljon aikaa.
R	Taulukkolaskenta-, tekstinkäsittely-, tietokantaohjelmat, piirto-ohjelmat, hyötyohjelmat, ohjelmoimaan oppiminen, tietokoneen ylläpito ja huolto jne.
R	Tehdään ilmaista talkootyötä, auttamista ja vapaaehtoistyötä.
R	Tehokasta toimia yksinkin, toisinaan yhteistyössä, tarvitaan molempia.
R	Tekemätön työ pitäisi saada kehitettyä kannattavaksi.
R	Tekijät, ammatit sanastosta mitä voisi olla -ja ja -ri jne. (laita linkki)
R	Teknologiassa on paljon samankaltaisuutta, kun muutamankin järjestelmän oppii, niin samalla oppii käyttämään muitakin järjestelmiä ainakin perusasioissa ja hoksaamaan.
R	Terveellistä liikuntaa lisää ja kaupunkiympäristön ilmanlaatu paremmaksi ja melu vähemmäksi.
R	Terveyden ja kansalaiskunnon kohottaminen
R	Tiedetään maslowin tarvehierarkia:
R	Tietokoneohjelmalla
R	Toimia muiden ja itsensä parhaaksi ja saamalla kohtuullisen toimeentulon pitää ihmistä onnellisempana.
R	Toimijat kilpailevat keskenään ja tuottavat omanlaisensa tietovaraston ja kotisivut alaportaaleissa.
R	Toisen aloittamaa voi kehittää eteenpäin.
R	Toiset ammatit poistuvat ja uusia tulee tilalle.
R	Tosiasioiden selvittäminen
R	Toteuttaminen alkaa yksityiskohdista pienistäkin.
R	Toteuttaminen, pannaan päätös täytäntöön.
R	Tuhansia osallistujia mukana ollen, tulee henkilöä kohti kulunut aika pieneksi ja samalla tulee useita näkemyksiä.
R	Tulisi edistää ympäristöystävällistä rakentamista, tässäkin olisi arvioitava laajalla elinkaariarvioinnilla.
R	Tulojen ja pääomien käyttö viisaammaksi
R	Tulokset hierarkkiseksi tietojärjestelmäksi.
R	Tuloksia voidaan ryhmitellä ja jäsennellä aihealueittain ja monilla eri kriteereillä.
R	Tuotantoprosessi raaka-aineista kuluttajille ja pitkäikäinen käyttö ja kierrätys pitää arvioida laajalla elinkaariarvioinnilla (LCA), kestävän kehityksen periaattein.
R	Tuote- ja palvelukehitystä ja tutkimustyötä tehdessä harjaantuu ja ammattitaito kehittyy.
R	Tuote kestämään pitkään, ei tarvitse rahaa niin usein niiden hankintaan, jotenka palkkatulokaan ei tarvitse olla niin suuri kuin nykyisin ja ympäristö säästyisi, kun ei tarvitse niin paljon tuottaa energiaa ja raaka-aineita.
R	Tuotekehityksessäkin oppia tekemään hyvät selkeät ohjeet, se auttaa markkinoinnissa ja dokumentoinnissa.
R	Tuotekehitysprojekti tarvitsee hyvän organisoinnin ja koordinoinnin.
R	Tuottavuudessa täytyy ajatella kaikkea tuottavuutta ei vain lyhytnäköisesti taloudellista tuottavuutta vaan yleishyödyllistä tuottavuutta.
R	Tuottavuus ei aina ole taloudellista, vaan myös voidaan tuottaa hyvää ympäristöä, terveyttä, turvallisuutta ja yleensä hyvinvointia.
R	Tuottavuutta ei ole pelkästään palkkatulo, vaan myös ammattitaidon kehittyminen, terveyden ylläpito, ympäristön parantuminen, hyödyllisyys yhteiskunnalle, uusien ideoiden kehittely jne.
R	Tuottavuutta ei voi eikä saa mitata rahassa, tosin yleisen hyvinvoinnin tuottaminen tarvitsee hyvän taloudellisen pohjan.
R	Tuottavuutta on terveyden, turvallisuuden, järjestyksen, ympäristön hyvinvoinnin, henkisen, hyvän moraalin ylläpitämisen tuottaminen.
R	Tuotteet ja palvelut pitää saada hyvin kaupaksi, niin se antaa tuloja, jolla voidaan työllistää lisää tai saada säilymään nykyiset työpaikat.
R	Tuotteet voidaan tehdä vähemmän automaattisesti.
R	Tuotteiden oltava hyvälaatuisia, palvelu hyvää ja ne kohtaavat asiakkaiden nykyiset ja tulevat tarpeet, yritys saa asiakkaita ja näin ollen voi työllistää.
R	Tuotteita ja palveluja voitaisiin kehittää yhteistyössä.
R	Tuotteita on monenlaisia, aina voi tehdä erilaisen version, jolla voi olla hyväkin menekki.
R	Tutkimus- ja kehitystyötä on loputtomiin
R	Tuumasta toimeen.
R	Työ on kannattavaa, jos se tuo tekijöilleen edes vähimmäistoimeentulon, se on parempi kuin työmarkkinatuki.
R	Työllisyyskoulutusmäärärahat työn tekemiseen ja työssä oppimiseen.
R	Työmarkkinatuki kaksinkertaiseksi ja vastineeksi osallistuminen toimintaan joka tuottaa tuloja, parantaa ympäristöä, edistää terveyttä, kohottaa moraalia jne.
R	Työmoraali on hyvä, ahkeruus, laadukkuus, yhteisen hyvän edistäminen jne.
R	Työn tekemisen rationalisointia jatkettava, että on kilpailukykyä
R	Työniloa, elämäniloa
R	Työntekijöillä, yrityksillä kuin julkisella taloudella pitäisi olla tavoitteena yhteinen hyvä.
R	Työpaikat säilymään paremmin.
R	Työpaikka pitäisi olla jo koulutettaville tiedossa, että koulutusrahat tulisivat paremmin hyödyksi.
R	Työpaikkojen luonti aivoriihi
R	Työpaikkojen luonti on siis yhteistyökysymys Suomessakin, jos kaikki kynnelle kykenevät saataisiin työpaikkojen kehittämistalkoisiin ja se organisoitaisiin hyvin, voisi löytyä paljon työllistämisideoita.
R	Työpajoja olemassa työttömille, mutta kaivattaisiin suurempaa ja monipuolisempaa varustukseltaan.
R	Työssä oppimista olisi enemmän, työsuhteet pitkäaikaisia, säästettäisiin koulutuskustannuksissa ja työntekijöistä voisi kehittyä huippuammattilaisia.
R	Työttömien ja vajaatyöllistettyjen resurssit käyttöön, ostovoiman parantamiseksi!
R	Työttömien, elleivät muuten saa työtä, pitäisi päästä mukaan johonkin ryhmään viemään työttömyysongelman ratkaisua eteenpäin.
R	Työttömistä löytyy paljon huippuosaajia tai heistä tulee sellaisia, kun he saavat olla ammattitaitoa kehittävissä tehtävissä pitkäaikaisesti.
R	Työttömistä ryhmiä yrittämisen työstämiseen, ideointiin, suunnitteluun tekemiseen.
R	Työttömiä edes osa-aikaiseen työhön.
R	Työttömyyskin voitaisiin jakaa tasan kansalaisten kesken, tällöin työssä ylikuormitetut pääsisivät välillä vapaavuosille hengähtämään ja kehittämään itseään ja työttömät pääsisivät harjoittelemaan ja heidän ammattitaitonsa ei ruostuisi.
R	Työttömänä voi hakea töitä useiden eri kanavien kautta.
R	Työttömät eivät ole toimettomia.
R	Työttömät rupeavat tekemään toisillensa työtä ja vaihtamaan tuotteita ja palveluja, kuitenkin verottajalle kuuluu osuus, ettei tulisi kuutamourakointia.
R	Työvoimapulaa ei ole, vaan täsmä- ja muuntokoulutuksella ja pitämällä yrityksissä varalla henkilökuntaa opettelemassa voidaan nopeasti saada ammattitaioista työvoimaa, kun sitä tarvitaan.
R	Tärkeysjärjestykseen, ensin polttavimmat ongelmat
R	Töitä jotka ovat vaarallisia ja kuluttavia ihmisen terveydelle, ne on hyvä automatisoida.
R	Ulkomailta ostaa, niin vastaavasti voimme ehkä viedä enemmän johonkin maahan.
R	Ulkomailta tuotavaa korvataan kotimaisella
R	Useiden henkilöiden mukana olemista, että tuotteista ja palveluista saadaan myyviä ja ne täyttävät asiakkaiden tarpeet.
R	Uskaltaa poiketa massasta ja yleisestäkin mielipiteestä ja kulkea omalaatuisiakin teitä ideoinnissa.
R	Uuden etsiminen ja luominen, totuttujen käytäntöjen tarkastelu ja parantelu auttavat yritystäkin ja työntekijää kehittymään ja pysymään kilpailukykyisenä.
R	Uudet energiatehokkaat resursseja säästävät prosessit.
R	Uudet kestävämmät materiaalit.
R	Uusia ideoita ja entisten parantelua.
R	Uusia tuotteita ja palveluita
R	Uusia yrityksiä lisää ja nykyisten laajentaminen, kilpailukyvyn parantaminen voisi tuoda lisää työpaikkoja.
R	Uusimmat tiedot, osaaminen ja hyvät perustiedot ovat kilpailukykyä.
R	Vaihtoehtojen punnitseminen ja ratkaisujen hakeminen
R	Vaikka kotimaassa tuotettu olisi kalliimpaa, niin rahat siitä (toivottavasti) jäävät pyörimään kotimaan talouteen, täten se hyödyttää koko yhteiskuntaa.
R	Vaikka maailmalla onkin jotakin, on selvitettävä, onko markkinoita vielä suuremmalle määrälle.
R	Vaikka minulla olisikin töitä ja hyvä toimeentulo, jokaisen on kannettava vastuuta myös koko yhteiskunnan tilasta, koska olemme kuitenkin samassa veneessä.
R	Vaikka päällisin puolin vaikuttaisi vaatimattomalta, koska sitä ei mainosteta ylen määrin visuaalisesti ja muutenkaan, voi sisälle kätkeytyä laadukas tuote ja palvelu.
R	Vaikuttaa päättäjiin, yritysten johtoon, yleiseen mielipiteisiin kirjoittamalla esim.
R	Vajaakuntoisille, että omatoimisuus säilyisi mahdollisimman pitkään, on hyödyllistä kotiautomaatio.
R	Vakaa taloudellinen kehitys poistaisi monia epävarmuustekijöitä.
R	Valmis ottamaan vastaan kritiikkiä ja uskallettava kritisoida rakentavasti.
R	Vihannesten, marjojen viljelyä niin, että ne sisältäisivät mahdollisimman paljon terveyttä edistäviä fytokemikaaleja ja niissä ei olisi kasvinsuojeluainejäämiä.
R	Vihreä kuvaisi tuoretta ratkaisua ja keltainen puolivalmista ja punainen kypsää.
R	Vihreä talous, biotalous, vihreä taloustiede, puhdas teknologia
R	Viljely, polttopuun hakkaaminen metsästä tehdään ihmistyövoimin, tällöin saadaan terveellistä liikuntaa, ulkoilua, luonnonläheistä elämää ja pienin investointikustannuksin.
R	Virikkeitä, virikkeitä.
R	Voi hakea ratkaisuja netistä, melkein kaikkiin tietokoneongelmiin löytyy vastaus netistä ainakin englanniksi.
R	Voi käyttää myös verkkorakennetta ja niiden solmut ovat hyödykkeitä ja viivat ilmaisevat yhteyksiä.
R	Voi olla valtavasti ominaisuuksia ja niistä ei tarvitse oppia aluksi kuin murto-osa, että voi jo hyödyntää.
R	Voi poimia ideoita näiltä sivuilta
R	Voi selvittää, onko maailmalla jo olemassa jotakin lähellä vastaavaa olemassa ja arvioitava kannattaako ruveta tekemään paranneltua ja muunneltua versiota.
R	Voidaan ajatella onnellisuudenkin ja terveydenkin suhteen
R	Voidaan arvioida ja äänestää painotuksista kunkin työosuuden jakamisessa.
R	Voidaan kokeilla ja katsoa kuinka pitkälle ihminen pääsee.
R	Voidaan koota myös pieniä ruohonjuuritason asioita, joista voidaan kehitellä
R	Voisi internetiä tiivistää ja yhdistää yhteistyössä samankaltaisia hakemistoja.
R	Vähemmän asiaa lyhyesti ja selkeästi on parempi, kylläkin pitää olla linkkejä syvällisempään tietoon.
R	Vähävarainen voi säästää menoissaan ostamalla kierrätystavarataloista kalusteet, astiat, vaatteet, urheiluvälineet, kirjat, materiaaleja valmistamiseen jne.
R	Välillä onnistuu, välillä epäonnistuu, sitä elämä on.
R	Yhdeltä ihmiseltä voisi mennä tuhat vuotta - mahdotonta, mutta tuhannelta henkilöltä yksi vuosi - mahdollista.
R	Yhdessä voi saada paremmin ihmeitä aikaan kuin yksin, mutta se vaatii kaikilta osakkailta suurta aktiivisuutta, moraalia ja heidän osaamisensa ja panostuksensa tulee sointua yksiin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
R	Yhteiskunnassa pitää olla peruselinkeinoja, jotka tuottavat varoja muiden elinkeinojen harjoittamiselle.
R	Yhteiskunta muuttuu nopeasti, joitakin ammatteja poistuu tai ei tarvita enää niin paljon kuin aikaisemmin ja uusia ammatteja syntyy.
R	Yhteiskunta muuttuu nopeasti, tulee uutta tietoa massiivisesti, se on elinikäistä opiskelua työn ohessa ja on osattava tietoviidakosta poimia tarpeelliset ja oleelliset asiat.
R	Yhteiskuntarauha tärkeä arvo ja tuottavuuden muoto.
R	Yhteiskuntarauhaa ja mahdollisuuksia kaikenlaisten ongelmien kuten ympäristöongelmien hoitamiseen.
R	Yhteistyö kilpailijoiden kesken, kun kiintiöistä on sovittu voisi halventaa ja edistää tuotekehittelyn kustannuksia.
R	Yhteistyö lisää mahdollisuuksia
R	Yhteistyö useiden eri osaajien kesken
R	Yhteistyöllä saadaan ihmeitä aikaan.
R	Yksikin hyvä ajatus voi inspiroida muita
R	Yksilölliset pienelle asiakaskunnalle tehdyt, taidetta, muotoilua yms.
R	Yleishyödyllinen sivusto, siitä voi kuka vain saada virikkeitä yrittämiseen ja asioiden eteenpäin viemiseen.
R	Yleishyödyllinen tuottaa jotakin muuta kuin taloudellista hyötyä, siihen pitäisi saada rahoitus.
R	Ympäristöystävällisiin tuotteisiin ja palveluihin.
R	Yrittäjyyden kautta voi työllistää monia työttömiä ja jos yritystoiminta tulee kannattavaksi.
R	Yrittäminen käy paremmin mahdolliseksi, jos saa yhteistyöhön aktiivisia henkilöitä.
R	Yrittämisessä on löydettävä omat vahvuudet, joihin keskittyy, erikoistuu.
R	Yritykselle lisää muita toimialoja, ettei oltaisi vain yhden jalan varassa.
R	Yrityksellä on oltava hyvä etiikka, niin asiakkaat ovat tyytyväisempiä.
R	Yrityksen osakkeet pitäisi saada säilymään kotimaisessa omistuksessa ja lisätä henkilökunnan omistusta, jolloin päätösvaltaa ei siirtyisi sellaisille osakkeenomistajille, jotka eivät ajattele yhteistä hyvää vaan saamiensa osinkojen suuruutta.
R	Yritykset keräisivät vararahastoa hyvinä aikoina, eivätkä jakaisi niin paljon osinkoa, niin huonoina aikoina vararahastosta voitaisiin sijoittaa tutkimukseen, tuotekehitykseen, henkilökunnan koulutukseen ja yritystoiminnan kehittämiseen.
R	Yritykset, yhteiskunta ja koko maailma voisi sopia tuotantokiintiöistä ja siitä mikä tuotanto sopii millekin alueelle maailmassa parhaiten, se vähentäisi liikaa kilpailua jo voisi tehdä talouden vakaammaksi ja yritykset voisivat kehittää toimintojaan pitkäjänteisesti.
R	Yrityksiltä voisi ostaa jotakin tekemällä niille vastapalveluksia tai vaikka maksaa työllä, jos ei ole rahaa millä maksaa.
R	Yrityksiä menee konkurssiin ja uusia tulee tilalle.
R	Älypaperit, -kartongit ja –puutuotteet

 

 

 

Elämän tarkoitus  

 Vaikka ihminen saisi kaiken ajallisen hyvän, hän ei sittenkään ole lopulta onnellinen. Vain se, että ihmisellä on iankaikkisen elämän toivo, antaa todella merkityksen elämään. Tässä ajassa on valtavasti ihmisiä, joilta puuttuu varma toivo ikuiseen autuuteen pääsemisestä. Ihmisillä, joilla on Pyhän Hengen antama rauha sielussa, voivat auttaa myös tästä rauhasta osattomia saavuttamaan sen. Kun se on saavutettu, on hyvä tehdä myös ajallista työtä ja toimia yhteiskunnan rakennukseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi.

Siis pyri saamaan ensin omat asiasi kuntoon, niin silloin on innostusta auttaa myös muita. Mutta myös omien ongelmien ratkaisussa auttaa yhteistyö ja aktiivinen osallistuminen muiden kanssa. Kaikkia ongelmiaan ei yksilö voi yksin ja omin voimavaroin ratkaista. 

Kyllä ihmiset ovat somessa paljonkin, mutta johtaako se heitä hyödylliseen toimintaan yhteiskunnan ja itsensä hyväksi. Nykyisen tasoinenkaan yhteiskunta ei säily, jos ihmiset tulevat entistä passiivisimmiksi ja yhä pienempi joukko vaivautuu edes äänestämään ja osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon.

Nykyajassa on vastassa niin suuria maailmanlaajuisiakin kaikkia koskettavia ongelmia, että niiden ratkaisemiseen tarvitaan kaikkia ihmisiä. Myös halutaan vaikuttaa ihmisten arvoihin ja johdattaa heitä löytämään elämän paras tarkoitus.

Ihmisten tulisi tiedostaa tilansa. Minkä hengen kuljetuksessa ihminen on. Viekö häntä oma turmeltunut luonto, paha maailma, pahat henkivallat harhaan ja turmioon sekä ajallisesti että iankaikkisesti. Tiedosta ne vaikuttimet ja voimat, jotka saavat näyttämään ja tuntumaan pahan hyvältä ja hyvän pahalta valheellisesti. Ihminen voi olla niin sokaistu, niin kiedottu pimeyden voimien kahleilla, ettei hän edes tunne hätää missä tilassa hän on. Tai sitten ihminen on aivan toivoton ja ei pyri edes saavuttamaan parempaa. Jotkut saattavat toivoa jopa kuolemaa, vaikka kuolema ei ratkaise ongelmia, jos kuoleman jälkeen ei ole taivaspaikka varmana. Monet ihmiset ajattelevat, että tässä elämässä on kaikki ja että kuoleman jälkeen ei ole enää mitään. Mutta kuoleman jälkeen on todella vain kaksi paikkaa, joista vain toiseen ihminen päätyy. Jumala on ilmoittanut sen profeettojensa, apostoliensa ja ennen kaikkea poikansa Jeesuksen kautta Pyhällä Hengellään. Jumala ilmoittaa itseään myös omassa tunnossa, luonnossa, kansojen ja yksilöiden vaiheissa.

Koska sivustomme tarkoituksena ei ole olla auttamassa ratkaisemaan vain tämän ajan ongelmia, on täällä myös paljon linkkejä ja kirjoituksia ikuisesti kestäviin ratkaisuihin. Kuinka tyhjänpäivästä, jos keskitytään vain tämän katovan ajan ongelmien ratkaisuihin. Jos uskonasiat karkottavat ihmisiä, tällöin ihmiset tekevät tyhmästi tekevät itseänsä ja lähimmäisiään kohtaan. Voihan se olla mukavaa elää tämä aika harhaonnessa, mutta kun se ei kestä ikuisesti. Siis ehdottomasti on otettava iankaikkisuusnäkökulmakin huomioon. Menee jo jankutukseksi, mutta ymmärrä, että taivas on kaikkein arvokkain päämäärä ja toivotaan, että ihmiset armonaikana tekisivät oikeat valinnat, sillä iäisyydessä ei voi enää vaihtaa puolta. Ja kyllä tässä vielä aktiivisesti osallistutaan tämän ajan maailman ongelmien ratkaisuihin ja nautitaan tästäkin elämästä Jumalan antamana lahjana, niin paljon kuin se vain on kohtuullisesti mahdollista vaarantamatta lopullista tavoitetta.

Veikko J. Pyhtilä, 12.2.2019