Optimoitu panostus terveyteen on sijoitus ei meno - Hastvostaaen rotupa intu tervao oo roforpa ej rovrip - Optimized investment in health is an investment, not a waste

 

Ekovisterlo - Ecologically wise and healthy place - Ekoälytervelä

Optimoitu panostus terveyteen on sijoitus ei meno

Jokaisella yksilöllä on ennen kaikkea vastuu omasta ja läheistenkin terveydestä, ei yhteiskunnalla. Vasta sitten kun omat keinot eivät riitä, on turvauduttava yhteiskunnan ja muiden apuun.

Terveyden peruspilarit

Monipuolinen terveellinen optimoitu ravinto, riittävä liikunta ja lepo, ei pidä käyttää päihdyttävää alkoholia, huumeita, tupakkaa ja olisi vältyttävä myrkyiltä ja saasteilta. Hyvät sosiaaliset ihmissuhteet, moraali ja harrastukset, ongelmien ratkaisu niin että mieli ja omatunto pysyvät terveinä. Luotettavat tiedot terveyden ylläpitoon ja terveysongelmien hoitoon ja niiden opiskelu ja kokeilu yksilöllisesti. Sopiva työ ja toimellisuus on hyvä niin fyysiseen kuin henkiseenkin kuntoon. Huolet ja murheet tulee käsitellä ja saada niihin tyydyttävä ratkaisu. Yhteiskunta säästää menoissa, kun kansalaisilla on hyvä kunto, toimintakyky ja moraali.

Lääkkeet, lisäravinteet ja ruoka ja niiden ylimainostus ja liika markkinointi

Jonkin uuden tutkimuksen mukaan korkealla huonolla kolesterolilla on vaikutus verisuonien kovettumiin vain noin 40% henkilöistä ja vaikka on perinnöllinen korkea kolesteroli, henkilöille ei kuitenkaan tule verisuonitukoksia. Myös oli tutkimus, joka osoitti, että elinaikaodotetta alentaa sekä liian alhainen (varsinkin syövissä) että liian korkea kolesteroli. Kolesteroli on solukalvonkin rakennusaine. Verisuonikovettumien syntymisiin vaikuttavat myös tulehdukset ja muut tekijät. Huono LDL-kolesteroli muuttuu runsaalla liikunnalla osittain hyväksi HDL-kolesteroliksi.

Mainostetaan kovasti luontaislääkkeitä asiantuntijoiden esitteleminä, joiden väitetään puhdistavan verisuonet kovettumista. Jos väitteet pitävät paikkansa, eikö lääketeollisuus voisi kehittää vastaavia lääkkeitä kolesterolilääkkeiden lisäksi, sehän olisi heille hyvä bisnes. Niin lääkkeitä kuin luontaislääkkeitä saatetaan ylimainostaa. Eräälle lievästi muistisairaalle tulee postista melko usein monia eri lisäravinteita jopa seitsemästä eri firmasta samojakin. Kun henkilö on kerran puhelimessa suostunut ostamaan lisäravinteita, niiden tuloa postista ei saada millään loppumaan, vaikka monta kertaa on lähetetty kirjallisesti lopetus ja palautettu lähetyksiä postiin. Pitäisi lailla kieltää lisäravinteiden markkinointi puhelimella, koska se on riistäytynyt moraalittomaksi varsinkin ikääntyneille. Saattaa tulla postista, vaikka henkilö ei ole halunnut ostaa lisäravinnetta, viestit tilausten lopetuksista eivät ole menneet perille eikä toimittajan tietokannasta ole poistettu asiakkaan tietoja.

Itse käytän yleensä vain monivitamiinihivenainevalmistetta ja A-, D-, ja E-vitamiineja sisältävää kalaöljyä. Olen huomannut, miten näiden käyttö on ainakin jonkin verran vaikuttanut niin, ettei minulla ole niin ylensyönnin halu ja vastustuskykyni monipuolisen ravinnonkin vuoksi on parempi. Ruoan ravinnetiheyskin vaikuttaa raviteiden saantiin, ettei saisi liikaa kaloreita ja lihoisi liikaa. Paljon keinolannoitteilla kasvatettu kasvi voi kasvaa kokoa, mutta hyödyllisten ravinteiden tiheys saattaa olla pienempi kuin luonnonmukaisemmilla menetelmillä kasvatettu.

Elimistön hyvä toiminta tarvitsee useita eri ravinteita eikä vain jotakin tiettyä, jota ylimainostetaan. Elimistö voi reagoida saadessaan liikaa jotakin hivenainetta, että toisen tärkeän hivenaineen toiminta estyy ja liikasaanti voi aiheuttaa pitkäaikaisessa käytössä terveyshaittoja. Ravinteiden keskinäisen saannin suhde on tärkeä, jonkin yksittäisen ravinteen puute voi estää koko biokemiallisen reaktioketjun toiminnan.

Monipuolisesta hyvästä ruokavaliosta on monia eri käsityksiä ja väitteitä, ne ovat osittain yksilöllisiäkin, mutta kehon kieli itse kullakin on tärkeä indikoija niin lääkkeiden, lisäravinteiden kuin ruoankin lyhyt- ja pitkäaikaisista vaikutuksista hyvinvointiin, mikä on monen tekijän summa. Toisaalta ihmiseen voi olla kehittymässä sairauksia, jotka pitkään ovat oireettomia ja ne paljastuvat vasta erikoistutkimuksilla.

 

Miten sosiaali- ja terveydenhoito voisi toimia optimoidummin?

Ikääntyneille, vammaisille, nuorille ja lapsille pitää olla varaa antaa hyvä terveydenhoito niin kuin ansiotöissä käyville. Siinä säästää laitoshoitomenoissa, jotka voivat maksaa noin 5000 euroa vanhusta kohden kuukaudessa. Ikääntyneillä on paljon elämänkokemusta ja osaamista, joita he voivat vielä antaa sekä itsensä että muiden hyväksi vapaaehtoistyönä ja muissa töissä lisäansioitakin saaden. Ikääntynyt on monesti heikompikuntoisen omaishoitajana, mikä vähentää yhteiskunnan taholta laitoshoidon tarvetta, minkä vuoksi heitä kannattaa pitää hyvässä kunnossa terveydenhoidonkin taholta.

Sairauksien ennaltaehkäisemiseen ja seulontaan pitäisi panostaa enemmän. Ehdottaisin sydän- ja verenkiertojärjestelmän kunnon perusteellista tutkimista jo 50 vuotta täyttäneille ainakin viiden vuoden välein, koska paljon tulee äkkikuolemia muuten vielä hyväkuntoisille ihmisille, joille tulee infarkti tai muu verenkiertojärjestelmän yllättävä sairaskohtaus.

Tällä hetkellä paikkakunnallani toimii käytäntö näin. Kun potilas kokee kroonista hapensaannin vajetta ja sydämen kipua tavallista voimakkaampana, hän menee kiirevastaanottoon. Kun tapaus ei ole vielä täysin akuutti, niin hän ei pääse kardiologin vastaanotolle, jos EKG, verikokeet ja muu yleislääkärin esidiagnoosi eivät sitä osoita selvästi, että sydämessä olisi merkkiä infarktista, vaikka yleislääkäri lähettää potilaasta lähetteen kardiologille. Kun oireet ovat välillä voimakkaampia välillä heikompia, että niiden kanssa potilas juuri ja juuri pärjää ja jos yleislääkärin käynnillä on potilas juuri paremmassa voinnissa, ei potilaan tila tule kunnolla selvitettyä, mikä sen aiheuttaa. Tosin potilaalle on tehty jo aikaisemmin rasituskokeet, todettu ettei ole astmaa ja keuhkot on röntgenkuvattu, että ne ovat suhteellisen terveet. Samoin potilaalle on tehty kuvaukset kajoamattomasti voimakkaan nitron vaikutuksen alaisena ja löytyy sydämestä ainakin pieniä iskemioita. Mutta hoito jää siihen, ei pääse sydämen sellaiseen angiografiaan, jossa näkisi voidaanko merkittävästi ahtautuneet suonet hoitaa pallolaajennuksilla ja stenteillä saman tien vai ohitusleikkauksilla myöhemmin.

Jos infarkti pääsee tulemaan ja ei pääse nopeasti hoidettavaksi, voi sydämeen tulla kuolioita, jotka eivät parane enää milloinkaan ja niistä tulee potilaalle loppuelämäksi riesa, kun kuoliokohdat ehkä tuntuvat välillä voimakkaammin välillä heikommin ja aiheuttavat sydämen vajaatoimintaa ja rytmihäiriöitä ahtautuneiden verisuonienkin johdosta, kun veressä on välillä sakeampia kohtia. Lääkityksellä, ruokavaliolla ja liikunnalla on saatu oireita lievitettyä ja sepelvaltimotaudin etenemistä hidastettua, mutta ei pysähdytettyä kokonaan. Näin ollen akuuttia infarktia ei tule niin helposti, vaikka verisuonien merkittävien ahtaumien hoito lisäpallolaajennuksilla ja stenteillä parantaisi potilaan elämän laatua ja ennaltaehkäisisi infarktia. Tosin toimenpiteillä on riskinsä, ne eivät onnistu aina hyvin ilman komplikaatioita tai stentti tukkeutuu liian nopeasti. Kauan ollut stenttikohtakin voi vähitellen ahtautua ja sekin pitäisi tutkia, vaikka muut verisuonien kohdat olisivatkin vielä riittävästi auki. Kun henkilö vanhenee, ohitusleikkaukseen voi kuolla, jonka nuorempana olisi vielä kestänyt. Myös kovettumat, verisuonien pullistumat voivat tulla niin hauraiksi, että ne repeävät äkillisesti ja tulee kuolema, jos repeämä on isoissa sydämen verisuonissa eikä niitä ehditä hoitaa. Myös pallolaajennusta ei haurastunut ahtauma välttämättä kestä, kun pallolaajennusta on siirretty aina vain myöhemmäksi. Pallolaajennusta ja stenttiä on vaikeampi laittaa mutkaisiin kohtiin, verisuoni voi helpommin jopa puhjeta.

Nyt kun potilaan ei-akuutteja vaivoja ei tutkita ja hoideta kunnolla pois, niin potilas tulee yhä uudelleen kymmeniäkin kertoja perusterveydenhoitoon ja samat rutiinit tehdään yhä uudelleen. Ne kuluttavat aikaa ja rahaa sekä yhteiskunnalta että potilaaltakin, eikä hän saa hoidettua vaivojansa, joutuu hän ainakin ajoittain kärsimään vaivoista, kun ne ovat voimakkaita. Ehdottaisin, että kaikki hengenahdistusta ja sydänvaivoja valittavat pääsisivät suoraan sydänpoliklinikalle, jossa olisi esivastaanotto ja tehtäisiin perusteellinen tutkimus syistä, mitkä aiheuttavat nämä terveysongelmat ja pääsisi mahdollisimman nopeasti vaikuttaviin hoitoihin. Vaikka erikoissairaanhoito on kalliimpaa kuin yleislääkärin vastaanotto, niin sillä olisi pitkällä tähtäimellä säästöä monikertaisista yleislääkärin vastaanotoista ja laboratoriokokeista. Kun panostettaisiin sydänpotilaiden ennaltaehkäiseviin hoitoihin ennen kuin terveydentila vaikeutuu potilaalla, se olisi sijoitus eikä meno sekä potilaan että yhteiskunnan kannalta. Ja kun paljon tehtäisiin tällaista, lääkärien ja hoitajien kokemus lisääntyisi, tutkimuksista ja hoidoista tulisi tehokkaampia ja säästävämpiä rahassa, ajassa ja potilaan terveydessä. Kun kaikki saataisiin optimoitua, osaaminen ja kokemus lisääntyisivät, ne lisäisivät hyvinvointia.

Veikko J. Pyhtilä, 20.11.2025, Suomi

 

Hastvostaaen rotupa intu tervao oo roforpa ej rovrip

Ki isjo oof en ki okofo öb öfva a rafjosi tervao ej visoslo. Denen itne na öfva livorosi ej hanidrii piit auttuur intu visoslo a tuasiof vyo.

Tervao bessuppoulsi

Sisidva forterva hastvostaaen roem, hanidriva uuteo a et, ej piit teoo tepäräjmoova alkmo, päräjmosi, tobepto a ooif auturpiit toksmosi a ahnilkmosi. Hava sosva mämvicusi, cuhah a mitesi, ongsi gno itli syt mi a hahfi autpaoo li tervao. Uscuva obdasi for tervao yllapao a tervao ongsi hake a itsiof apdav a votraate isjoli. Soopva tö a otevao oo hava itli for bodevva li hosova havosta. Mikesi a sorsi piit cutee a aaf intu itsi nidfuulva gno. Visoslo ropaoo in rovripsi, na hyjjosi oof hava vosta, oteevote a cuhah.

Termosi, pirroemmosi a em a itsi ylli käädte a ylri forfääte

Vili ö novva daka ylva ahvova kolesterolmo oof ys hemogagevsi kampiirobsi erisli sujli 40% (kvabas cesiksi) ob hojosi a tajli oo eöneafva ylva kolesterolmo, tu hojosi amut ej uut hemogagevobyvsi. Ali ooen daka, ko tukaaen, syt lypiir eono obno a ylrili lyva (erobli in känssi) ali ylrili ylva kolesterolmo. Kolesterolmo oo ali sol tinlaoev toolmo. Intu hemogagev kampiirobsi nöesi yys ali retbönsi a tuasi teejösi. Ahvova LDL-kolesterolmo autmuu vy siri uuteo ikli mu hava HDL-kolesterolmo.

Käädta kamli biototermosi na sovodajosi siedtukaaen, kosi lijesaata kliin hemogagev yr kampiirobsi. If lijesasi dariloo, ejko termotolövao vooif deev lireobva termosi pirobli kolesterolmo termosi, it a ooif for häsi hava fäfote. Itli termosi li biolotermosi meejta ylkääd. Tu ö leppoli söretjo uut ut pagat rafri sina si er pirroemmosi jea ut sev er tralösi ali reva. Na hojo oo isna in visavö hafatuuen ääf pirroemmosi, itsi uutte ut pagat aafta ejvyli öön, tajli si isnosi oota pagaaen kirli öönte a retupaaen pagasi intu pagat. Piitif vy pöso eej pirroemmosi forfääte vy visavö, syfor it oo autofpöaapen mu cuhahejva erobli for jänriien josi. Meej uut ut pagat, tajli hojo ej oo ofraaen ääf pirroemmo, tusavösi öb tifsi öönte ej oo tuuen oble a ej oo ut fätögaajo dabes yraapen sojo öbdasi.

Aut aj teoo tihna erisli sieogöipipmoto a A-, D-, a E-eogömosi inoofva fisoilmo. Aj oo satvokaaen, koli täsi teo oo ripstli ö liri yysen itli, syt aj ej oof itli yleemte ofra a ajof ögretvote ali syfor sisidva roemmo oo hapir. Em roemmotihri a yys intu roemmosi af, syt ej aafif ylri pori a fätpiirif ylri. Piri vy te-eppirmosi haeöpiiren ep voo eöpiir pipri, mut görova roemmosi tihri meej oo ippir il vy biolipir culitesi haeöpiiren.

Siev hava oteete niid sirisi er roemmosi a ej erisli ö daö, ko ylkäädta. Siev voo ysook na it aaf ylri ö ipipmo, syt tua curova ipipmo oteete autyyv a ylri af voo syy na lunova teo tervao ögrosi. Roemmosi vigögva af curi oo curova, ö isova roem ejofri voo yyv kio biokemdava ysok siviring oteete.

Öb sisidva hava emvaoto oo si er vosootesi a lijesasi, itsi oo ikli ali isjova, mut bodev vos aut obki oof curova ritukaajö itli öb termosi, pirroemmosi li em ulnova a lunova yssi intu halivoote, ko oo si teejösi sumri. Tuaelli intu mäm voo oo autdeevnen retsi, kosi luna oo retmarkejva a itsi autkayvaap denen vy erlidakasi.

Koli sos- a terstake vooif otee pirli hastvostaaen?

For jänriien josi, retkasjosi, nujosi a ipmämsi piit oo res faa hava terstake itli li in roaftösi uttuuen. Itin ropaoo in löhake rovripsi, kosi voo rovrii sujli 5000 (fivdis) eurovsi obri unjo in hyn. Jänriien oof piri eodavofi a davoote, kosi häsi voo pirnen faa a mu hava hä aut ali tuasi li friofratö a in tua tösi ali pirroafsi aafli. Jänriien oo sina li oppir ofjohakeejo, ko riip ut visoslo dirsid löhake nid, ko syfor häsi rogöö paoo in hava hastana ut terhake dirsid.

Tu retsi ennaedyyvte a pifiiltte piitif rotupaa pir. Aj tajsaaif hemoev a hemorautuo lijär vosta besliva dakaate ripnen 50 (fivbas) jänsi fuulen ripstli na fiv jänsi välsi, syfor piri uut sadeönsi tuali pirnen tu havostava mämsi, tu kojosi uut hemoyvsad taj tua hemorautuo lijär kasadva retöghäp.

Na tä ipno in ajof lodil otee liote täli. Na retofjo davofii lunova moOaf alfulri a hemoev ahfi resili popir, hä tuu iprino ögap. Na obhäp ej oo pirnen fulli ipiprinova, itli hä ej aftuu hemoevdajo ögaapte, if hemoevlikato, hemovotrasi a tua tihnaditerjo edretka ej it tukaa soklirli, syt in hemoev ooif mark ob hemoyvsad, tajli tihnaditerjo pagaa ob retofjo pagapapr tu hemoevdajo. Na retmarksi oo välna popir välna oppir, syt vi itsi retofjo jusna a jusna stavoo a if na tihnaditerjo uttuo oo retofjo jusna in hapir fivoote, ej retofjo vosta uut hastali sokliraapen, ko it syy. Rilsyli for retofjo oo tee-en ripnen lynapir poaapte votrasi, darilkasaaen syt ej oo homevyvret a homevsi oo eks-katikkatooen, syt itsi oo curili terva. Reli for retofjo oo tee-en katootesi tuintee-ejli alva pova nitrtermo ys a autkees ut hemoev ripstli ipva hemoejvaosi. Mut hake jää tuit, ej aftuu intu itva hemoev hemogagev eks-katikkatoote, koin vokaaif vooiftako curoli teliiten gagevsi hakee vy bolleileipiirtesi a nettorvtosi renali taj vy sidtuoretkutsi nepir.

If hemoyvsad aftuu uut a ej aftuu nopli mu hakeetava, voo intu itva hemoev uut eönvivevsi, kosi ej auttermuu pirnen ejna a ob itsi uut tu retofjo mu öneo obong, na eönvivev iplosi mejli livofii välna popirli välna oppirli a syy hemoev alfulote a rytmcuyvsi syfor ali autliiten hemogagevsi, na in hemo oo välna yytpir iplosi. Vy termofa, emvaoto a uuteo oo aafen retmarksi leppooen a hemoevgaevret edtuute ponpiiren, mut ej stoopen kioli. Täli ooli ipiprinova hemoyvsad ej uut itli gnoli, tajli hemogagevsi, curova litobretsi hake vy pirbolleileipiirtesi a nettorvtosi hapiirif retofjo eo vao a ennaedyyvif hemoyvsad. Rilsyli forotesi oof itof risksi, itsi ej saak kina hali ejli ongongvaosi taj nettorvto autobyyv ylrili nopli. Luna ooen nettorvto iplo voo iprili litpiir a it ali piitif dakaa, tajli tuasi hemogagevsi iplosi ooif pirnen hanidrili oup. Na hojo autvonpiir intu sidtuoretkut voo eöön, koö na nupir ooif pirnen ögvooen. Ali kampiirobsi, hemogagev retbanpirobsi voo muu itli ögopva, syt itsi auturreek sadnoli a uut eön, if auturrek oo in piva hemoev hemogagevsi a ej itsi novoo hakee. Ali bolleileipiirte ej ögopmuuen litobret nidli ögvoo, na bolleileipiirte oo telouuen kina erisli nepir. Bolleileipiirte a nettorvto oo ongpir lopaa intu iersiva iplosi, hemogagev voo gnopir jea autinlireek.

Nen na retofjo ejipiprinova tesafsi ej dakaata a hakeeta hastali yr, itli retofjo uut repirnen novli jea bassi isnosi intu besterhake a resi liretösi teeta repirnen novli. Itsi teroriip no a rov a ut visoslo ali ut retofjo, a ej hä aaf hakee-en häof tesafsi, autpiit hä ripstli ösina saaf ob tesafsi, na itsi oo pova. Aj tajsaaif, syt ki hoahstao a hemoev tesafsi öbahsaava aftuuif reili tu hemoev tanretlö, koin ooif edögap a teeifta besliva daka ob sysi, kosi syy täsi terongsi a aftuuif vostli nopli intu yysva hakesi. Tajli erliretke oo ylrovpir il tihnaditerjo ögap, it ooif lula teobkavo ropao ob sinova tihnaditerjo ögapsi a dakalo votrasi. Na rotupaaifta for hemoev retofjosi ennaedyyvva hakesi. en na tersta ongpiir in retofjo, it ooif roforpa a ej rovrip miculi a retofjo ali visoslo. A na piri teeifta täva, diterjosi a hakeejosi davofi sipiirif, ob dakasi a hakesi uutif ysripir a ropaopir in rov, no a retofjo tervao. Na ki aafifta hastvostaaen, davoote a davofi sipiirif, itsi pirpaaif halivoote.

Veikko J. Pyhtilä, 20.11.2025, Finlo

Optimized investment in health is an investment, not a waste

Each individual is primarily responsible for their own health and that of their loved ones, not society. Only when their own means are not enough should they resort to the help of society and others.

Basic pillars of health

A diverse, healthy, optimized diet, sufficient exercise and rest, no intoxicating alcohol, drugs, tobacco and toxins and pollution should be avoided. Good social relationships, morality and hobbies, problem solving so that the mind and conscience remain healthy. Reliable information for maintaining health and treating health problems and studying and experimenting with them individually. Suitable work and activity are good for both physical and mental health. Worries and sorrows should be addressed and a satisfactory solution should be found. Society saves on expenses when citizens are in good health, functional capacity and morality.

Medicines, supplements and food and their over-advertising and excessive marketing

According to a new study, high bad cholesterol has an effect on hardening of the arteries in only about 40% of people and even though high cholesterol is hereditary, people do not develop blood clots. There was also a study that showed that life expectancy is reduced by both too low (especially in cancer) and too high cholesterol. Cholesterol is also a building block of cell membranes. Inflammation and other factors also contribute to the development of hardening of the arteries. Bad LDL cholesterol is partially converted into good HDL cholesterol with plenty of exercise.

Natural medicines are heavily advertised, presented by experts, which are claimed to cleanse the arteries of hardening. If the claims are true, couldn't the pharmaceutical industry develop similar medicines in addition to cholesterol medicines, that would be good business for them. Both medicines and natural medicines may be over-advertised. A person with mild dementia often receives many different supplements in the mail, even the same ones from seven different companies. Once a person has agreed to buy supplements over the phone, there is no way to stop them from coming in the mail, even though they have been sent a written cease and desist letter many times and the packages have been returned to the mail. The marketing of supplements by phone should be banned by law, because it has become immoral, especially for the elderly. They may come in the mail even though the person did not want to buy the supplement, messages about the termination of orders have not been received, and the customer's information has not been deleted from the supplier's database.

I usually only use a multivitamin and mineral supplement and fish oil containing vitamins A, D, and E. I have noticed how using these has had at least some effect in that I do not have such a desire to overeat, and my immunity is better also due to a varied diet. The nutrient density of food also affects nutrient intake, so that you don't get too many calories and gain too much weight. A plant grown with a lot of artificial fertilizers may grow in size, but the density of useful nutrients may be lower than one grown with more natural methods.

The body needs several different nutrients for proper functioning, not just one specific one that is overly advertised. The body can react when it gets too much of one trace element, so that the function of another important trace element is inhibited, and excessive intake can cause health problems in long-term use. The ratio of nutrient intake is important; a lack of a single nutrient can prevent the functioning of the entire biochemical reaction chain.

There are many different perceptions and claims about a diverse, good diet, some of which are individual, but each person's body language is an important indicator of the short- and long-term effects of both medicines, supplements and food on well-being, which is the sum of many factors. On the other hand, a person may be developing diseases that are asymptomatic for a long time and are only revealed through special tests.

How could social and health care work more optimally?

The elderly, the disabled, young people and children should be able to afford to provide good health care, just like those who are gainfully employed. This saves on institutional care costs, which can cost around 5,000 euros per elderly person in a month. The elderly have a lot of life experience and skills that they can still give to themselves and others through volunteer work and other jobs, also earning additional income. The elderly are often the caregivers of those who are less well-off, which reduces society's need for institutional care, which is why it is worth keeping them in good health from a healthcare perspective.

More should be invested in disease prevention and screening. I would suggest that people over the age of 50 have a thorough examination of the condition of their cardiovascular system at least every five years, because many people who are otherwise in good health die suddenly from heart attacks or other unexpected circulatory system disorders.

This is how the practice works in my community at the moment. When a patient experiences chronic oxygen deprivation and more intense heart pain than usual, he goes to the emergency room. When the case is not yet completely acute, he cannot get to a cardiologist's appointment if the ECG, blood tests and other preliminary diagnosis by the general practitioner do not clearly indicate that there is a sign of a heart attack in the heart, even if the general practitioner sends a referral for the patient to a cardiologist. When the symptoms are sometimes stronger and sometimes weaker, that the patient can barely cope with them and if the general practitioner sees the patient in a better state, the patient's condition cannot be properly clarified as to what is causing it. Of course, the patient has already undergone stress tests, it has been determined that he does not have asthma and the lungs have been X-rayed, which show that they are relatively healthy. Similarly, the patient has been subjected to non-invasive imaging under the influence of strong nitrous oxide and at least minor ischemias are found in the heart. But the treatment stops there, there is no access to an angiography of the heart, which would show whether significantly narrowed vessels can be treated with balloon dilations and stents immediately or with bypass surgery later.

If a heart attack occurs and is not treated quickly, necrosis can occur in the heart that will never heal and will become a problem for the patient for the rest of his life, as the necrotic areas may sometimes be felt more strongly and sometimes weaker and cause heart failure and arrhythmias due to the narrowed blood vessels, when there are sometimes thicker areas in the blood. Medication, diet and exercise have been able to alleviate symptoms and slow down the progression of coronary artery disease, but not stop it completely. Therefore, acute infarction does not occur so easily, even though treatment of significant narrowing of blood vessels with additional balloon dilations and stents would improve the patient's quality of life and prevent infarction. However, the procedures have their risks, they do not always succeed well without complications or the stent becomes blocked too quickly. Even a long-standing stent site can gradually become narrowed and that should also be examined, even if other parts of the blood vessels are still sufficiently open. As a person gets older, bypass surgery can kill someone, which would have been possible when they were younger. Also, hardening and bulging of the blood vessels can become so fragile that they suddenly rupture and death occurs if the rupture is in the large blood vessels of the heart and they are not treated in time. Also, a weakened stenosis may not necessarily withstand balloon angioplasty when balloon angioplasty has been postponed until later. It is more difficult to place a balloon angioplasty and stent in tortuous areas, and the blood vessel can even burst more easily.

Now that the patient's non-acute ailments are not examined and treated properly, the patient comes to primary care dozens of times again and the same routines are performed over and over again. They consume time and money from both society and the patient, and they cannot treat their ailments, and at least have to suffer from them from time to time when they are severe. I would suggest that all those who complain of shortness of breath and heart problems should go directly to a heart clinic, where they would have a preliminary appointment and a thorough examination of the causes of these health problems would be carried out, and they would be able to access effective treatments as quickly as possible. Although specialized medical care is more expensive than a general practitioner's appointment, in the long run it would save on multiple general practitioner appointments and laboratory tests. If we invested in preventive treatments for heart patients before the patient's health condition worsens, it would be an investment and not an expense for both the patient and society. And if a lot of this were done, the experience of doctors and nurses would increase, and examinations and treatments would become more efficient and more economical in terms of money, time and the patient's health. When everything could be optimized, expertise and experience would increase, which would increase well-being.

Veikko J. Pyhtilä, 20.11.2025, Finland